Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole tätä palvelua. Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoista VHS-kasetin digitointimahdollisuus on Lahden pääkirjastossa, Asikkalan, Nastolan ja Sysmän kirjastoissa. Alla lisää tietoa:
http://www.lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101333
Suomessa yhdistyksiä hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus.
Yhdistyksiä on Suomessa n. 130 00.
PRK ylläpitää Yhdistysrekisteriä, josta voi etsiä yhdistyksiä.
Palvelu on heidän internet-sivuillaan Yhdistysnetti-nimellä.
Saatavat tiedot ovat kuitenkin niukkoja, eivätkä sisällä esim. henkilökuntaa. Laajemmat tiedot ovat maksullisia.
Ohessa linkki palveluun:
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/etusivu.htx
Kansalaisyhteiskunta-sivustolla voi käyttää Järjestöhakemistoa.
Haun voi tehdä järjestön nimen, toimialan ja/tai asiasanan
perusteella. Hakutuloksissa on linkki järjestön kotisivulle.
Sivun alussa on kerrottu suurimpia järjestöryhmittymiä
jäsenmäärineen.
Ohessa linkki:
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto
Etsitty pakina on Ollin Kiinnostunut kuulija. Siinä mustapartainen mies penää vesijakoministeriltä tietoja tätinsä vesijättömaa-asiasta, joka on ollut vesijakoministeriössä ratkaistavana yli viiden vuoden ajan.
Kiinnostuneen kuulijan voi lukea useammastakin Ollin pakinakokoelmasta. Alun perin se julkaistiin kirjassa Heipä hei!, mutta se sisältyy myös valikoimiin Valitut tekoset. 1, Ollin parhaat ja Mustapartainen mies herättää pahennusta.
1980-luvun lukemisto, johon Kiinnostunut kuulija sisältyy, on Uusi kuudes lukukirja.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että kaupungittaisia tilastoja Suomeen muuttaneista kansalaisuuuksittain ei ole. Monissa kunnissa tietystä maasta muuttaneita on vain muutamia, ja tietosuojasyistä tällaisia tilastoja ei julkaista.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset -tilastoja (uusin 31.12.2015, ennakkotieto), mutta ei siis kaupunkikohtaista tilastoa:
http://docreader.readspeaker.com/docreader/index.php?jsmode=1&cid=brzou…
Tilastokeskuksesta saa myös tarkempia tietoa maksullisena palveluna, mutta tällöinkään ei alle 10 hengen tietoja ilmoiteta. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: erityispalvelut(at)tilastokeskus.fi
Kaupunkilaisten geeniperimä ei taida olla tiedossa.
Olisikohan etsimäsi kirja Kate Atkinsonin Museon kuliseissa (Behind the scenes at the museum)? Teos julkaistiin suomeksi Leena Tammisen suomentamana vuonna 1997.
Lisää teoksesta voit lukea mm. alla olevista linkeistä. Linkeistä löytyy myös teoksen kansikuva.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7952#.WZaux032TIU
http://donnamobilenkirjat.blogspot.fi/2014/11/kateatkinson-museon-kulis…
Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti.
Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia, mutta emme lupaa ottaa kirjoja osaksi kokoelmaamme.
Jokaisessa Espoon aluekirjastossa (Entresse, Iso omena, Sello, Soukka ja Tapiola) on hylly tai kärry lahjoituskirjoille.
Jos kirja ei päädy kirjaston kokoelmiin, se saa varmasti hyvän kodin jonkun asiakkaamme luota.
Kovin suuria kirjamääriä ei kannata kerrallaan tuoda hyllyyn, sillä kirja löytää varmemmin kodin kun se on tarjolla väljässä hyllyssä.
Laulu on nimeltään "Koulutyttö", ja se sisältyy Kaarina Korpin kirjaan "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten". Laulu alkaa: "Syksyllä kulkevi koulutyttö kouluhun ilomiellä". Toinen säkeistö alkaa: "Laskut jos laskee ja läksyt lukee, silloin ne koulussa luistaa". Kirjan laulut on säveltänyt Armas Nyman. Sanoittajaa ei erikseen mainita, joten ilmeisesti Kaarina Korppi on ne sanoittanut. Kirjassa on lauluihin sanat ja nuotit (melodianuotinnos tai kuten tästä laulusta melodianuotinnos ja piano- tai harmonisäestys) ja joihinkin lauluihin myös leikkiohjeet. Kirjan 1. painos on ilmestynyt vuonna 1933 ja 2. painos 1947. Kirjan on kustantanut Karisto.
Ensimmäinen kirjastokortti on ilmainen ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Joensuun seutukirjastossa kirjastokortin uusiminen maksaa 5 euroa. Maksua ei peritä esimerkiksi sukunimen vaihtuessa tai käyttökelvottomaksi kuluneen kortin uusimisesta.
Mtv-uutiset uutisoi 13.6.2016, että suomen kieli on yksi vanhimmista kielistä, joita edelleen puhutaan maailmalla. Artikkelissa myös kerrotaan, että suomen kielen kirjakielestä on todisteita vasta 1500-luvulta:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-vanhinta-kielta-joita-edelleen-puhutaan-maailmalla-ja-suomen-kieli-on-yksi-niista/5941982#gs.7b41ti
Löytyy myös listoja, joissa suomen kieli ei ole vanhimpien joukossa, esim. tämä:
https://www.k-international.com/blog/oldest-living-languages/
Kielten kehittyneisyyttä emme kykene arvioimaan.
Sinun kannattaa tutustua niihin lähteisiin, jotka löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "Malmin hautausmaa". Tässä suora linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmin%20hautausmaa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Listassa ensimmäisenä oleva pieni teos "Malmin hautausmaa, hautauskappeli : sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten" lienee ainoa painettu lähde, joka sisältää hautausmaan melko kattavan yleisesittelyn. Valitettavasti listalla näkyvä linkki teoksesta digitoituun verkkojulkaisuun ei näytä toimivan, mutta Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta siis löytyy painettu versio. Muiden alla mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa hakutuloslistasta, mutta ainakin...
Vappusäistä on Ilmatieteen laitoksella perusteellinen analyysi, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu . Kun katselee keskimääräisiä lämpötiloja Suomen kartalla vuodesta 1981 vuoteen 2017 näyttää siltä, että aika usein on ollut melko viileähkö sää, vaikka tulkinta tietysti riippuu siitäkin, millaisen kelin kokee kylmäksi. Ylin keskimääräinen lämpötila on etelässäkin 12-14 välillä.
Sadepäiviä on laskettu 1961-2000 välillä, Helsingissä poutapäivät voittavat, niitä on ollut 21, kun sateisia kelejä 19 päivänä. Noista 19:stä 5:nä on satanut lunta taikka räntää. Vastaavat luvut Ivalossa ovat 11 poutapäivää, 29 sadepäivää, joista 22:na on satanut lunta taikka räntää. Vuosien 1829-2017 välillä lämpimin vappuaatto Helsingin...
Bellmanin lauluisto suuri osa ylisti juomista tai muita elämän iloja. Ehkä kaikkein kuuluisin on Fredmanin laulu nro 21, jonka alkukieliset sanat alkavat Så lunka vi så småningom ... . Suomeksi "Juokaamme veikot" Laulun kuuluisassa kertosäkeessä todetaan .. tag då dig en sup, ta dig sen dito en, dito twå... Suomennettuna säe kuuluu ota yks, ota kaks ota kolmaskin ... Alkukieliset sanat esimerkiksi laulukirjasta Våra vackraste visor & ballader. Urval Ingemar Hahne (Oslo, 2005). Suomenkieliset sanat voi löytää ainakin laulukirjasta Juomalauluja II (Helsinki. 2017). Suomentaja Reino Hirviseppä. Vesa-Matti Loirin esittämänä laulu on ainakin vinyylillä Ennen viimeistä maljaa ja Lauluni aiheet II. Loirin launun on...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseenomaista laulua?
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman (1890-1969) avioitui vuonna 1918 Weli K. A. Paloheimon kanssa. Varmuutta ei löytynyt siitä, onko sanoittaja Ester Snellman sama henkilö kuin J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman, mutta muusikkoja jälkimmäisen suvussa ainakin on: Paloheimon ja Snellmanin tytär Mirjam Paloheimo (myöhemmin von Weymarn) opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja toimi myöhemmin pianonsoiton opettajana. Lisäksi löytyi maininta viihdelaulaja Anna-Liisa Pyykölle 50-luvun tienoilla laulutunteja antaneesta musiikinopettaja Ester Snellmanista. Näiden musikaalisten ja ajallisten sattumien perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi sama henkilö, mutta varmaksihan tätä ei voi sanoa. Sanoittaja-Esteristä ei löytynyt...
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvan ötökkää. Näistä sivuista ja kirjoista voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://laji.fi/taxon/MX.37613/images
Pikkuötökät talossa ja puutarhassa / Lars-Henrik Olsen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1897910?lang=fin
Pieni ötökkäkirja / Tore Fonstad
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1764386?lang=fin
Valtakunnallisista luetteloista ei löydy Heidi Rehn -nimisen henkilön kirjoja. Onkohan nimi varmasti näin - tai
olisiko henkilöstä jotain lisätietoja? Esim. minkä alan tai minkä ajan kirjoittajasta on kyse?
