Shakespearen näytelmän Richard III ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Paavo Cajanderin suomennokset löytyvät seuraavista laitoksista.
Shakespeare, William:
- Dramoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1897
- Draamoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1920
- Draamat, osa 4, WSOY [1919]-1944
- William Shakespearen kootut draamat, osa V, WSOY 1950
- Kootut draamat, osa 5, Porvoo 1958
Matti Rossin suomennokset ovat ilmestyneet seuraavina laitoksina.
Shakespeare, William:
- Rikhard III, Tammi 1977, ISBN 951-30-4043-7
- Rikhard III, Yleisradio 1985
- Rikhard III, WSOY 2004, ISBN 951-0-29490-X
Tiedot löytyvät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jonka osoite on https://finna.fi .
Ikävä kyllä nenäverenvuodosta ei näytä löytyvän kuvakirjaa eikä muutakaan vastaavaa. Lapsille on kyllä useita kuvakirjoja esimerkiksi sairaalassa tai lääkärissä käynneistä ym., mutta tästä nimenomaisesta harmista ei, vaikka se on varmasti hyvin yleinen vaiva, lasta pelottavakin. En löytänyt myöskään lapsille tarkoitettua nettisivua aiheesta Asiatietoa kuitenkin löydät vaikka sivulta http://www.sairaslapsi.com/tapaturmat-ensiapu/nenaverenvuoto - sitähän voit tutkia yhdessä lapsen kanssa.
Vanhaksi mennyttä korttia ei voi päivittää netissä, vaan sinun pitää käydä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa ja esittää valokuvallinen henkilötodistus. Mikäli olet 15-17 -vuotias, riittää henkilötodistukseksi kuvaton Kela-kortti. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat kortilleen takaajan.
Ulkoasiainministeriön ylläpitämän Eurooppatiedotuksen kotisivuilta löytyy tietoja Euroopan unionin jäsenmaista vuosittain ja unioniin liittymisvuosista
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92654#.URC…
Hakusanoilla organisaatioviestintä ja suhdetoiminta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista seuraavat teokset: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28organisaatioviestint…
Kyseessä voisi olla Nina Honkasen romaani Gladiaattori : (3650 g elämästä vasemmalle) (WSOY, 2002). Juonikuvaus löytyy esim. Kirjasampo-sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30738#.Vfan7ZdUlvo.
Helsinki-Vantaan lentoaseman asiakaspalvelusta kerrottiin, että matkatavaroille pyritään ensinnäkin aina etsimään oikea omistaja. Tavaroita säilytetään tietty aika. Mikäli omistajaa ei löydy, tavarat huutokaupataan, myydään tai tuhotaan. Se mitä matkatavaroille tehdään, riippuu sisällöstä. Tämä koskee Finnairia, muiden lentoyhtiöiden käytännöstä ei osattu antaa varmaa tietoa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman asiakaspalvelu
Peli on Battlezone vuodelta 1980.
Linkkejä teksteihin ja kuviin:
http://www.arcade-history.com/?page=detail&id=210
https://fi.wikipedia.org/wiki/Battlezone
https://en.wikipedia.org/wiki/Battlezone_(1980_video_game)
http://dome.fi/pelit/ajankohtaista/nain-syntyy-pelinayttely
http://dome.fi/peli/legendaarisia-kolikkopeleja-chippimusaa-digitaalise…
Suomesta en löytänyt, mutta kannattaa kysyä Tanskan Kuninkaallisesta kirjastosta (tanskan kansalliskirjasto)
http://www.kb.dk/en/
Heillä saattaa löytyä lehtiä vielä jossain muodossa.
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Yleltä tiedettiin kertoa, että runo on peräsin kuunnelmasta Kurjet lentävät (1963), joka perustuu Victor Rozovin näytelmään. Runo aloittaa kuunnelman.
Valitettavasti Yleltä kerrottiin myös, ettei kuunnelmaa voida saada nykyisten sopimusten puitteissa Areenaan.
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku....
Tommy Tabermannin runo Palavaan taloon on kokoelmasta Sallittu hedelmä (1994 ja 1998). Runo sisältyy myös teokseen Elämä on kaunis : runoja, säkeitä ja värssyjä muistoksi, kiitokseksi ja omaksi iloksi (toimittaneet Sinikka Pellinen ja Soile Tapola, 1994).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
Yleisradion tallennepalvelu julkaisi Radioteatterin vuonna 1975 toteuttaman Aniaran kuunnelmaversion C-kasettina 1985. Tätä on vielä muutamasta kotimaisesta kirjastosta saatavilla. CD:nä tätä ei ole julkaistu.
Löysin kaksi elokuvaversiota Martinsonin avaruusrunoelmasta - toinen vuodelta 1960, toinen 2018. Jälkimmäisestä on olemassa DVD- ja blu-ray-julkaisu, mutta sitä ei ole kotimaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kahdessa osassa 23.1.1982 ja 6.2.1982 televisioitua Mikis Theodorakisin Canto general -esitystä ei ole saatavilla ääni- eikä kuvatallenteena kirjastojen eikä kaupallisten toimijoiden kautta.
Kyseessä saattaisi olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin Ensiaapinen (WSOY, 1991). Kirjan alkupuolella on Karjalaisen runoilemia kirjainloruja ja loppuosassa alun kirjainsivuihin liittyviä satuja ja tarinoita, jotka on kirjoittanut Dieckmann. Runosivut on kuvitettu värikkäästi, tarinoiden kuvitus on niukempaa ja yksiväristä; kuvitus on Maija Rannan. Kirja julkaistiin myös kasettina, minkä lisäksi siihen oli saatavilla myös erillinen tehtäväkirja.
