Valtakunnallisista luetteloista ei löydy Heidi Rehn -nimisen henkilön kirjoja. Onkohan nimi varmasti näin - tai
olisiko henkilöstä jotain lisätietoja? Esim. minkä alan tai minkä ajan kirjoittajasta on kyse?
Aukusti Salon Meidän lasten aapisesta löytyy runo Ahkera puro, joka alkaa sanoin Sä, metsäpuro iloinen.
Ja Aukusti Salon Meidän lasten lukukirjasta Kuukaudet loru.
Kirjojen ensimmäinen painos on 1930-luvulta.
Skypen sivuilla on sekä englanniksi että suomeksi erilaisia ohjeita. Siellä on myös kohta käyttöjärjestelmistä. Ohjeita löytyy esim. skypeä avattaessa kohdasta ohjeita. Tämäntyyppinen kysymykseen löytyy vastaus parhaiten joko Skypen omilta sivuilta, erilaisista keskustelulistoista tai toisilta käyttäjiltä.
Googlettamalla: skype ja keskustelu saa monenlaisia vinkkejä
Heartbeatista covereita ovat tehneet useat - niistä Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät nyt Hank Marvinin, Humble Pien, Cilla Blackin ja Hermans Hermitsin versiot. Suomeksi kappaleen on levyttänyt Sami Keskitalo viime vuonna ilmestyneellä Tahdon lauleskella -levyllä, joka nyt on lainassa. Valitettavasti täydellisiä tietoja kaikista kappaleen esittäneistä en pysty antamaan, koska populaarimusiikin sävellyksistä ei kirjastojen tietokannoista löydy säveltäjien ja sanoittajien nimiä kuin poikkeustapauksissa ja saman nimisiä kappaleita on muitakin, joista osan paikalla olleista pystyin karsimaan joukosta pois vain kuuntelemalla levyjä. Wikipediassa on lisää tietoa kyseisen kappaleen cover-versioista http://en.wikipedia.org/wiki/Heartbeat_%...
Tässä joitakin esikouluikäiselle sopivia kirjoja:
Pihlaja, Marsa: Äiti (runot: Marsa Pihlaja ; kuvat: Katri Kirkkopelto)
(Annexus 2010)
Jansson, Tove: Muumimamman mietekirja (WSOY 2003)
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea ja hirviö-äiti (Tammi 2001)
Appelgren, Tove: Nukuhan jo, Vesta-Linnea (Tammi 2003)
Kaikki kirjat löytyvät Maaningan kunnankirjaston kokoelmista
http://kirjasto.maaninka.fi/
Lisää äiti-aiheisia kirjoja voit kysellä suoraan oman kirjastosi lastenosastolta esim. puhelimitse http://kirjasto.maaninka.fi/
Hei,
Kansalliskirjasto on digitoinut Savon Sanomia tähän mennessä vasta vuosilta 1907-1910, joten digitoitua lehteä ei valitettavasti ole vielä saatavana, mutta Savon Sanomia löytyy mikrofilmattuina vuodesta 1908 eteenpäin mm. Kuopion kaupunginkirjastosta, josta voi myös pyytää filmejä/kopioita kaukolainaksi. Tässä linkki kirjaston kaukopalveluun.
http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat
Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi uusia netin kautta viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia tai jos se ei ole Bestseller-kirja, jota ei voi uusia.
Kirjaudu sivustolle kirjastokortin numerolla sekä PIN-koodillasi HelMet-etusivun www.helmet.fi yläpalkin keskeltä kohdasta Kirjaudu. Omiin tietoihisi pääset klikkaamalla nimeäsi oikealla ylhäällä. Valitse sitten vasemmalta Lainat-välilehti.
Voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella "uusi kaikki" tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta "uusi merkityt".
Jollei uusiminen ole mahdollista, myöhästymismaksua kertyy aikuisten aineistosta 20 senttiä päivässä.
Pudasjärven kirjastossa on tällainen kirja:
Audi 100 & A6 : service and repair manual / A. K. Legg and Mark Coombs
Kirjan tiedoista ei selvinnyt, onko siinä vuosimalli 1984. Kysele Simon kirjastosta tarkemmin:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
Näissä kirjoissa on käsitelty Mikko Rimmisen kirjailijan työtä ja tuotantoa:
Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun (Avain, 2012)
Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja (Avain, 2010)
Uudelleen luettua (Kirjapaja, 2008)
Kotimaisia nykykertojia. 7 (BTJ Kustannus, 2008)
Kieltä kohti (Otava, 2008)
Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 49 (Suomen kielen seura, 2007)
Kohtauspaikkana kieli : näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1844430__Sd%3A%28rimminen%…
Hei!
Kirjastosta löytyy muutamia tahranpoistoa käsitteleviä kirjoja, joista voi löytyä tietoa asiasta, esim. Johansson-Rengen, Leena: Kodin tekstiilit (2009); Friedman, Virginia M.: Tahrat: esiintyminen ja poisto (2003)Toimin Kalvolan kirjastossa, jossa ainoa aihetta käsittelevä teos on Castren, Irmeli: Vaateniksit: huolla, korjaa ja kunnosta. Tässä kirjassa kerrotaan mm., miten huopakynäjälki lähtee sekä miten kuivamusteen saa pois. Molempiin tehoaa hiuslakka, minkä jälkeen tekstiili pestään. Tarkemmat ohjeet on hyvä tarkistaa kirjasta.
Antikvariaateista sitä täytyy etsiä. Juuri nyt kun vastaan, esimerkiksi Antikvariaatti Maleka Turussa myy sitä 10 eurolla (http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1612177). Tilanne vaihtelee koko ajan, mutta tämän www.antikvaari.fi kautta tällaisia loppuunmyytyjä kirjoja kannattaa etsiä. Myös Huuto.net -tyyppisissä paikoissa tätä kirjaa on ollut tarjolla.
Heikki Poroila
Kirjaa on Outi-kirjastoissa kaksi: Oulun pääkirjastossa ja Kaukovainion kirjastossa. Molemmat kirjat ovat lainassa, ja varauksiakin on kymmenen, joten kovin nopeasti sitä ei valitettavasti voi saada. Tilanteen näet Outi-kirjastojen sivulta. Samalta sivulta voit halutessasi tehdä varauksen:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Saat kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastojen yhteystiedot näet HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen. Hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevalla lomakkeella.
https://...
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
Teknologiasivusto TechRadar on aivan vastikään rankannut parhaat ilmaiset editointiohjelmat, linkit suoraan artikkeleihin löytyvät vastauksen lopusta. Näiden asiantuntija-arvioiden mukaan tällä hetkellä saatavilla olevista ilmaisohjelmista videoeditoreista paras on Lightworks, musiikkieditoreista Audacity ja kuvankäsittelyohjelmista GIMP. TechRadarin kautta löytyvät myös linkit kyseisten ohjelmien latausta varten.
Myös sivustolta https://www.ilmaisohjelmat.fi/ohjelmat löytyy kattavasti linkkejä erilaisiin ilmaisohjelmiin. Sivustolla on esitelty myös mainitut Audacity ja GIMP.
TechRadarin arviot ilmaisohjelmista:
http://www.techradar.com/news/software/applications/the-best-free-video…
http://www.techradar.com/news/the-best-free-audio-...
Mtv-uutiset uutisoi 13.6.2016, että suomen kieli on yksi vanhimmista kielistä, joita edelleen puhutaan maailmalla. Artikkelissa myös kerrotaan, että suomen kielen kirjakielestä on todisteita vasta 1500-luvulta:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-vanhinta-kielta-joita-edelleen-puhutaan-maailmalla-ja-suomen-kieli-on-yksi-niista/5941982#gs.7b41ti
Löytyy myös listoja, joissa suomen kieli ei ole vanhimpien joukossa, esim. tämä:
https://www.k-international.com/blog/oldest-living-languages/
Kielten kehittyneisyyttä emme kykene arvioimaan.
Sinun kannattaa tutustua niihin lähteisiin, jotka löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "Malmin hautausmaa". Tässä suora linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmin%20hautausmaa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Listassa ensimmäisenä oleva pieni teos "Malmin hautausmaa, hautauskappeli : sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten" lienee ainoa painettu lähde, joka sisältää hautausmaan melko kattavan yleisesittelyn. Valitettavasti listalla näkyvä linkki teoksesta digitoituun verkkojulkaisuun ei näytä toimivan, mutta Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta siis löytyy painettu versio. Muiden alla mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa hakutuloslistasta, mutta ainakin...
Vappusäistä on Ilmatieteen laitoksella perusteellinen analyysi, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu . Kun katselee keskimääräisiä lämpötiloja Suomen kartalla vuodesta 1981 vuoteen 2017 näyttää siltä, että aika usein on ollut melko viileähkö sää, vaikka tulkinta tietysti riippuu siitäkin, millaisen kelin kokee kylmäksi. Ylin keskimääräinen lämpötila on etelässäkin 12-14 välillä.
Sadepäiviä on laskettu 1961-2000 välillä, Helsingissä poutapäivät voittavat, niitä on ollut 21, kun sateisia kelejä 19 päivänä. Noista 19:stä 5:nä on satanut lunta taikka räntää. Vastaavat luvut Ivalossa ovat 11 poutapäivää, 29 sadepäivää, joista 22:na on satanut lunta taikka räntää. Vuosien 1829-2017 välillä lämpimin vappuaatto Helsingin...
Bellmanin lauluisto suuri osa ylisti juomista tai muita elämän iloja. Ehkä kaikkein kuuluisin on Fredmanin laulu nro 21, jonka alkukieliset sanat alkavat Så lunka vi så småningom ... . Suomeksi "Juokaamme veikot" Laulun kuuluisassa kertosäkeessä todetaan .. tag då dig en sup, ta dig sen dito en, dito twå... Suomennettuna säe kuuluu ota yks, ota kaks ota kolmaskin ... Alkukieliset sanat esimerkiksi laulukirjasta Våra vackraste visor & ballader. Urval Ingemar Hahne (Oslo, 2005). Suomenkieliset sanat voi löytää ainakin laulukirjasta Juomalauluja II (Helsinki. 2017). Suomentaja Reino Hirviseppä. Vesa-Matti Loirin esittämänä laulu on ainakin vinyylillä Ennen viimeistä maljaa ja Lauluni aiheet II. Loirin launun on...
Yleisradion tallennepalvelu julkaisi Radioteatterin vuonna 1975 toteuttaman Aniaran kuunnelmaversion C-kasettina 1985. Tätä on vielä muutamasta kotimaisesta kirjastosta saatavilla. CD:nä tätä ei ole julkaistu.
Löysin kaksi elokuvaversiota Martinsonin avaruusrunoelmasta - toinen vuodelta 1960, toinen 2018. Jälkimmäisestä on olemassa DVD- ja blu-ray-julkaisu, mutta sitä ei ole kotimaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kahdessa osassa 23.1.1982 ja 6.2.1982 televisioitua Mikis Theodorakisin Canto general -esitystä ei ole saatavilla ääni- eikä kuvatallenteena kirjastojen eikä kaupallisten toimijoiden kautta.
