Valo ikkunassa, alkukieliseltä nimeltään The light behind the window, ilmestyi alun perin vuonna 2012. Sen myötä näyttää siltä, että kaikki kirjailijan Luncinda Riley -nimellä kirjoittamat kirjat on nyt suomennettu. Aiemmalla Lucinda Edmonds -nimellä julkaistuista kahdeksasta romaanista on suomennettu neljä (Tähti ja enkeli 1996, Näyttämöiden lemmikki 1997, Sydämen aaria 1998 ja Ilman sinua 1999). Suomentamattomista neljästä Edmonds-teoksesta Riley kirjoitti uudelleen Seeing double -romaanin, joka julkaistiin nimellä The love letter ja suomeksi Vaarallinen kirje.
Ainakin toistaiseksi kokonaan kääntämättä ovat romaanit Lovers and players (1992), Hidden beauty (1993) ja Playing with fire (1998). Niiden julkaisemisesta ei ainakaan...
Kyseessä on Kirsi Kunnaksen runo Meritähti, joka alkaa säkeillä "Eli merenpohjassa Meritähti / tuhat tonnia vettä yllä..." Runo on Kirsi Kunnaksen kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly (1992) sivulta 78.
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Nimistöntutkija Viljo Nissilä on yhdistänyt Pyykkö- ja Pyykkönen-nimet linnunnimitykseen pyy. Nimien syntyyn ovat voineet vaikuttaa myös Pääkkö-nimet, joita on esiintynyt samoilla alueilla. Nimiin sisältyvä kkö-johdin on tavallinen hellittelynimissämme.
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
J. H. Erkko kirjoitti ”Hämäläisen laulun” toukokuussa 1869, ja runo sisältyy hänen esikoiskokoelmaansa ”Runoelmia" [1] (1870). Siinä 7. säkeistössä kumpikin säe alkaa sanalla ”jos”:
”Jos miestä missä tarvitaan,
Maan eestä vaikka kaatumaan,
Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Jos toimeen tartutaan.”
Reijo Pajamo kirjoittaa (s. 29): ”Erkon käyttämä ehdollinen, tulevaisuuteen viittaava jos-muoto on sittemmin saanut kansan suussa reaalisemman ilmaisun ’kun toimeen tartutaan’.”
Lähteet:
Erkko, J. H.: Runoelmia [1]:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100871/Runoelmia-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme (WSOY, 1987)
Valitettavasti en onnistunut selvittämään kysymäsi valaisimen suunnittelijaa. Valaisinpaja oy on vuonna 1967 perustettu design-valaisimia tuottava yritys. Se valmisti mm. Artekin valaisimia vuosina 1975-1997. Vuonna 1998 Valaisinpajan nimeksi vaihtui Cariitti. Voisit tiedustella asiaa Cariitista. Yhteystiedot löytyvät yrityksen sivulta.Lähteenä on käytetty kirjaa Anna-Kaisa Huusko ja Pekka Järveläinen: Suomalaisia valaisimia (2012) ja Suomen Yrittäjien yrityshakemistoa.
Yleisesti hyväksytty kirjoitustapa näyttää olevan suuri Pohjan sota. Siis kaikki sanat erikseen ja Pohja isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi tietosanakirjoissa Spectrum, Studia ja Tietojätti 2000 on käytetty tätä muotoa. Voit tarkistaa asian lisäksi Vesa-verkkosanastosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Hae sanalla 'sodat', niin saat listan tunnetuimmista sodista ja niiden oikeasta kirjoitustavasta (vrt. Persianlahden sota, jatkosota jne.). Tätä asiasanastoa käytetään mm. kirjastoaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa.
Suomeksi on ilmestynyt yksi Göran Sonnevin runokokoelma :
SONNEVI, Göran : Keskeneräinen kieli : runoja. Suom. Pentti Saarikoski. 1977. Runot ovat kokoelmista Det oavslutade språket ja Det omöjliga. Se löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Marianne Curleyn kotisivu, http://www.mariannecurley.com/ , on tällä hetkellä poissa käytöstä, eikä kustantajan sivuilla ollut tietoa, joten tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta. Sinun kannattaa käydä kirjailijan kotisivuilla katsomassa myöhemmin, löytyisikö sieltä tietoa asiasta tai mahdollisesti kirjailijan yhteystiedot. Voisit etsiä seuraavasta fanisivusta vaikka keskustelupalstaa, jos vaikka joku olisi asiaa jo selvittänyt, http://www.artisticchardon.com/om/ .
Kiitos palautteesta.
Eräpäivätiedotteiden ja myöhästymismuistutusten lähettämisessä ei tiettävästi ole ollut häiriöitä mainitsemananne ajankohtana.
Nyt olisi syytä selvittää, millaisen ilmoitustavan olette valinnut: lähettääkö kirjasto teille ilmoitukset postitse vai sähköpostiin. Kun ette kerro kirjastokorttinne numeroa, en valitettavasti pysty varmuudella tätä kautta selvittämään, mikä ilmoitustapa lainaajtietoihinne on tallennettu. Tosin nimellänne rekisteristä löytyy vain yksi lainaaja, ja jos tämä on juuri teidän lainaajatietonne, niin ilmoitustapana on posti.
Kun ilmoitukset lähetetään postitse, niin ensimäinen myöhästymismuistutus todellakin lähetetään käyttösääntöjen mukaan 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Olette siis saanut...
Suomalaisia kirjailijoista on mm. Leena Lehtolainen julkaissut nuorten kirjat Ja äkkiä onkin toukokuu ( Tammi, 1976) ja Kitara on rakkauteni ( Tammi, 1981) alle 18-vuotiaana. Samoin Arto Melleri on kirjoittanut kirjat Meno-paluu ( 1970) ja Liftarien yö ( Kauppiaitten kustannus, 1973) alle 18-vuotiaana. Kuten myös Tittamari Marttinen lastenkirjan Kissa ja merimies (WSOY, 1982). Fantasiakirjailija Christopher Paolini sai kirjansa Eragon valmiiksi 18-vuotiaana. Samoin S.E.Hintonin Me kolme ja jengi sekä Francoise Saganin Tervetuloa ikävä kirjat valmistuivat kirjailioiden ollessa 18-vuotiaita.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Kirjastot pyrkivät yleensä korvaamaan kadonneen niteen, jos sitä on vielä saatavana (aina ei ole). Automaattisesti uutta kappaletta ei kuitenkaan osteta, sillä on mahdollista, että kirjastoon jää nimekkeestä riittävä määrä niteitä tuon kadonneen jälkeenkin. Näin on usein sellaisten kirjojen kohdalla, joita on aikoinaan hankittu runsaasti.
Sellaisissa tapauksissa, joissa asiakas kadottaa kirjaston ainoan kappaleen, jota ei myöskään voi ostaa kaupasta, voi tietysti käydä myös niin, että joku toinen asiakas ei pääse kirjaa lukemaan. Onneksi meillä on Suomessa tehokas kaukolainajärjestelmä, jonka avulla kirjan voi saada luettavakseen jonkin toisen kirjaston kokoelmista.
Sellaiset tapaukset, joissa asiakas kadottaa koko kirjastojärjestelmän...
Shakespearen näytelmien ulkopuolinen tuotanto koostuu miltei pelkästään vuonna 1609 julkaistusta kokoelmasta "Sonnets". Tämän lisäksi Shakespeare kirjoitti Wikipedian mukaan vain "pitemmät kertovat runoelmat Venus ja Adonis sekä Lucrece. Ne on molemmat omistettu Shakespearen mesenaatille Henry Wriothesleylle. Shakespeare kirjoitti myös eräitä muita lyhyempiä runoja."
Jos siis "Shakespearen runoelmilla" tarkoitetaan näitä sonetteja, niistä kyllä löytyy Aale Tynnin suomennos vuodelta 1965 (uusi painos 1995). Kirsti Simonsuuri on lisäksi kirjoittanut näitä sonetteja analysoivan kirjan Nautintojan ajan aarre (2005 ja uudistettuna 2010).
Toisen suomennoksen kaikista soneteista on tehnyt Leo Saukkoriipi vuonna 2007 (kustantaja Rajalla).
Sen...
Kyseinen sitaatti on Gustave Flaubertin kirjeestä "Madame X:lle" vuodelta 1853. Kirje sisältyy kokoelmaan Correspondance (1850-1854). Lausahdus löytyy teoksen sivulta 214.
Ranskaksi kommentti kuuluu näin: "Ah! cela rend modeste de voyager; on voit quelle petite place on occupe dans le monde."
https://archive.org/details/correspondance02flauuoft
Yleiset kirjastot hankkivat pääosan kirjoistaan ns. sopimustoimittajan kautta. Näitä ovat esimerkiksi Kirjavälitys Oy ja BTJ Finland Oy, mutta pienemmillä paikkakunnilla usein myös paikallinen kirjakauppa. Jos oma kirja ei ole näitten isojen välittäjien listoilla, konstit ovat aika vähissä.
Kaikkia kirjastoja ja kansalaisia palvelevalla sivustolla www.kirjastot.fi on myös keskustelufoorumi "Pienkustantajien uutuuksia" (http://www.kirjastot.fi/fi/forum/404#.VXG_OEYjmfU), jonne voi kirjoittajaksi rekisteröitymisen jälkeen jättää uutuuskirjaesittelyjä teoksista, joiden kustantaja ei kuulu isojen joukkoon. Tätä palstaa luetaan juuri siinä mielessä, että sieltä voi löytää muuten hankalasti löytyvien julkaisujen tietoja.
Heikki Poroila
