Sinun kannattaa tutustua niihin lähteisiin, jotka löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "Malmin hautausmaa". Tässä suora linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmin%20hautausmaa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Listassa ensimmäisenä oleva pieni teos "Malmin hautausmaa, hautauskappeli : sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten" lienee ainoa painettu lähde, joka sisältää hautausmaan melko kattavan yleisesittelyn. Valitettavasti listalla näkyvä linkki teoksesta digitoituun verkkojulkaisuun ei näytä toimivan, mutta Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta siis löytyy painettu versio. Muiden alla mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa hakutuloslistasta, mutta ainakin...
Veikko Samulin ja Juha Vainion kappaletta Laulut kun kuolevat ei löydy miltään karaoke-dvd:ltä, ainoastaan videokasetilta Finnhits karaoke : 34. Kyseistä videokasettia näyttäisi olevan lainattavissa enää vain muutamasta Suomen kirjastosta. Jos olet kiinnostunut lainaamaan kasetin, voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.246116#componentparts
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.311195
Ainakin näissä teoksissa runo on:
-Kunnas: Tapahtui Tiitiäisen maassa. WSOY, 2004.
-Kunnas: Tiitiäisen tuluskukkaro. WSOY, 2000.
Lähteet: Lastenkirjastoinstituutin Onnet-tietokanta ( https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm ) ja Finna-tietokanta ( https://www.finna.fi/ ).
Yleisradion tallennepalvelu julkaisi Radioteatterin vuonna 1975 toteuttaman Aniaran kuunnelmaversion C-kasettina 1985. Tätä on vielä muutamasta kotimaisesta kirjastosta saatavilla. CD:nä tätä ei ole julkaistu.
Löysin kaksi elokuvaversiota Martinsonin avaruusrunoelmasta - toinen vuodelta 1960, toinen 2018. Jälkimmäisestä on olemassa DVD- ja blu-ray-julkaisu, mutta sitä ei ole kotimaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kahdessa osassa 23.1.1982 ja 6.2.1982 televisioitua Mikis Theodorakisin Canto general -esitystä ei ole saatavilla ääni- eikä kuvatallenteena kirjastojen eikä kaupallisten toimijoiden kautta.
Rovasti Hannu Päivänsalo on vastannut tähän kysymykseen Raamatun lukijain liiton sivuilla: "Kirkollisessa käytössä oleva Isä meidän -rukous seuraa näiden sanojen osalta tarkasti Uutta testamenttia, jossa sana ”taivas” esiintyy kaiken kaikkiaan useimmiten yksikössä. Nykyisessä Kirkkoraamatun käännöksessä tosin yksikkömuotoon on laitettu useita sellaisiakin kohtia, jotka alkukielessä ovat monikossa. Mistään olennaisesta erosta yksikkö- ja monikkomuotojen käytössä ei taida ollakaan kysymys.
Vanhan testamentin hepreassa yleisin taivaasta käytetty sana on itsessään monikkomuotoinen. Tämän ei ole katsottu kuitenkaan viittaavaan niinkään useisiin taivaisiin, vaan taivaan valtaviin mittasuhteisiin. Samasta näkökulmasta voidaan tarkastella myös...
Tuija Lehtinen, Veera Vaahtera (oik. Pauliina Vanhatalo), Pirjo Rissanen, Eeva Vuorenpää ja Pirjo Tuominen sekä Nelli Hietala kirjoittavat saman tyylisiä kirjoja kuin mainitsemasi kirjailijat. Käännöskirjallisuudesta suosittelen kokeilemaan vaikkapa Jojo Moyesin tai Sarah Haywoodin kirjoja.
Nuottia Pentti K. Vilppulan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Kurjet saapuvat ei valitettavasti ole julkaistu missään lainattavassa nuottijulkaisussa. Ainoa nuotti kappaleesta on tutkittavissa Musiikkiarkiston tiloissa eikä aineistoa kaukolainata eikä siitä toimiteta kopioita.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4611352
Yliopiston almanakasta voi tarkistaa, että 24.10.1935 oli torstai.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika...
Etunimet.net-sivustolla kerrotaan, että Silja on kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Cecilia taas on feminiininen muoto roomalaisesta nimestä Caecilius, joka muodostuu latinan sanasta ‘caecus’=‘sokea’.Lähde:Etunimet.net. https://etunimet.net/. Viitattu 28.12.2024
Kyseessä saattaisi olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin Ensiaapinen (WSOY, 1991). Kirjan alkupuolella on Karjalaisen runoilemia kirjainloruja ja loppuosassa alun kirjainsivuihin liittyviä satuja ja tarinoita, jotka on kirjoittanut Dieckmann. Runosivut on kuvitettu värikkäästi, tarinoiden kuvitus on niukempaa ja yksiväristä; kuvitus on Maija Rannan. Kirja julkaistiin myös kasettina, minkä lisäksi siihen oli saatavilla myös erillinen tehtäväkirja.
Tässä lienee kyse lievästä kirosanasta "(voi) vitjat", jota Jari Tammen Suuri kirosanakirja luonnehtii seuraavasti: "Sen alkutavun muistutus törkeydestä, mutta korvaavan lopputavun helpottava kuittaus ovat todiste ammattitaidolla suunnitellusta kirosanasta, jonka arvo vain kasvaa vuodesta toiseen."
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja ajoittaa kirjakielessä 'ketjuja' tarkoittavan vitjat-sanan sadattelukäytön alun 1940-luvulle.
Kysyin englantia äidinkielenään puhuvalta työkaverilta. Hän kertoi, että aina käytetään sanaa exit. (se on substsntiivi ja "kirjakielinen"ilmaisu)
Sanan out kaikki ymmärtävät, mutta koska se on verbi, voi kuulija hieman loukkaantua, jos hänet käsketään sillä ulos.
Tammerkoski-lehdestä en löytänyt artikkelia Tampereen yksityissairaalasta asiasanahaulla. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen pääkirjastossa. Lehti on perustettu vuonna 1938.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löysin sairaalan mainoksia ja ilmoituksia ja myös joitakin lyhyitä uutisia, joissa kerrotaan sairaalan avaamisesta ja suunnitelmista rakentaa uusi tilavampi rakennus sairaalalle. Haun voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”tampereen yksityissairaala” ja rajaamalla hakua esimerkiksi ajalla alkamaan vuodesta 1934. Uutisista ilmenee, että sairaala on avattu 7.6.1934 ja sen omistaa Anni Makkonen. Muutaman vuoden kuluttua avaamisesta suunnitellaan jo uutta tilavampaa...
Kotimaisten kielten keskuksen sivulle on koottu kielentutkijoiden kirjoituksia linnuista: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/kotus-vinkkien_arkisto_(2019-2020)/kotus-vinkit_2020/kevat_siiven_alla.33777.newsIrma-Riitta Järvisen ja Markku Tantun Pieni lintukirja kertoo, miten linnunääniä on tulkittu, miten linnut ovat saaneet lajipiirteensä, minkälaisia enteitä, uskomuksia ja taikoja lintuihin liittyy ja millaisia pikkurunoja ja loruja siivekkäistä on sepitetty. Linnut esitellään kirjassa elinympäristöittäin ja lajeittain.Eero Ojasen ja Daga Ulvin Suomen Myyttiset linnut on kuvitettu teos, joka käsittelee suomalaisissa tarustoissa ja kansanperinteessä esiintyvistä linnuista ja niihin liitetyistä myyteistä ja uskomuksista.Marjo Meriluoto-...
Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon"....
Kirjastonkäytön opetuksesta Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy hyvin tietoja
sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ryhmat.htm.
Sieltä löytyy (noin sivun puolivälistä) suositus kirjastonkäytön opetuksen sisällöstä eri luokka-asteilla, ts. mitä kerrotaan koulussa, mitä taas kirjastossa.
Sivulta löytyy myös linkki harjoituksiin ja koulun ja kirjaston yhteistyösopimukseen.
Alkuperäistä UNFCCC-sopimusta ei näyttäisi löytyvän suomeksi. Suomeksi löytyy ainoastaan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, joka täydentää alkuperäistä sopimusta. UNFCCC:n ja Kioton puitesopimuksen eroista kannattanee kysyä lisää ympäristöministeriöstä (viestintäyksikkö: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6586&lan=fi).
Ohessa linkki ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2005/20050013/20050013_2
Tietoa Kioton pöytäkirjasta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=116719&lan=fi
Tietoa YK:n ilmastosopimuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=105428&lan=fi
