Kappale on Juustopäät-yhtyeen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Turha potku". Kertosäkeessä lauletaan: "Tyhmyydestä saa kärsiä, maksaa ja kitua. Se oli elämäni turhin potku."
Kyseessä on Maija Turusen runo Äitienpäivälaulu.
Runo sisältyy Weilin + Göösin Aapiseen (tekijät Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen., ensimmäinen painos 1967). Aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=1
Tästä voit lukea koko runon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=151
Maija Turusen äitienpäiväruno löytyy myös teoksesta Aapiskirja. Osa B, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja (Weilin + Göös, 1974) nimellä Laulu äidille.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Suomenkielistä librettoa ei ole ainakaan vielä julkaistu. Englanninkielisen libreton voi saada tilaamalla sen Festival d'Aix'in tiedotukselta (communication(a)festival-aix.com).
Lähde: Sofi Oksanen Twitterissä 20.7.2021 ja 21.7.2021. Sähköpostiosoite löytyi festivaalin Facebook-sivulta.
Eri lähteissä duunareiksi määritellään työläiset, tyypillisesti ammattikoulutuksen saaneet, perinteisissä teollisuusammateissa toimivat ihmiset. Määritelmä on kuitenkin liukuva, kuten voit lukea mm. seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-9123092
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002699784.html
https://www.yrittajalehti.fi/arkisto/artikkeli/3148/
Duunarin käsiteestä voit hakea verkosta lisätietoa kirjoittamalla hakukoneeseen esim. sanayhdistelmän "duunari määritelmä" tai "duunari käsite".
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Piioista ja rengeistä löytyy tutkimusta teoksissa
Suomen palvelusväki 1600-luvulla : palkollisten määrä, työ, palkkaus ja suhteet isäntäväkeen Nygård, Toivo. 1989.
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006
Kaari Utrio on käsitellyt naishistoriaa ja piikoja kirjoissaan Kalevan tyttäret ja Suomen naisen vuosisadat, osat 1-4.
Muuta aineistoa Finna.fi:ssä.
Valtteri Kangasmäen Pro gradu -tutkielmassa Tilan väkeä ja naapureita : Varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807–1883 (Jyväskylän yliopisto 2011) kerrotaan, että...
Tietoa sanonnasta ei löytynyt. Kysymys kannattaa esittää Kotimaisten kielten keskukselle. Kielineuvonnan kysymyslomakkeella löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät...
Virren 235 toinen säkeistö alkaa "Niin kuin haavoitettu hirvi, ahdistettu kyyhkynen, särkyneenä kuljin täällä, löysin armon Jeesuksen". Tekijänoikeussyistä en voi tässä palvelussa kirjoittaa koko virren sanoitusta, mutta voit lainata virsikirjan kirjastosta ja tutustua kyseiseen virteen ja koko kirjaan tarkemmin. LinkitRuotsin kirkon virsikirja Kuopion kirjaston kokoelmissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.234209?sid=4736820418Ruotsin kirkon virsikirjan saatavuus kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4736824540
Hei,
Kyseessä lienee Hannele Wida. Hän julkaisi levyllisen suomalaista musiikkia ranskaksi 2001 ja vieraili samana vuonna Tuttu juttu -ohjelmassa.
Levyllä ovat kappaleet: Sous le ciel boreal (= Rakovalkealla), Gosse de Carelie, Un (= Heili Karjalasta), Canotier de grand-pere, Le (= Isoisän olkihattu), Rozy (= Tulipunaruusut), Blancs bouleaux, Les (= Folkvisa, yksinlaulu op.90/1 (Miss soutaen tuulessa / Där björkarna susa), Valse de Helsinki (= Espalla kukkii rakkaus), Reve bleu (= Sininen uni), Fille du savetier, La (= Suutarin tyttären pihalla), Melodie d'automne (= Höstvisa / Syyslaulu), Hilu, hilu (tässä: Hilu-hilu).
Keski-Suomen pelastuslaitoksen sivulla on suomalaisen ensihoidon historiaa, https://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/pelastuslaitos/historiaa/ensih… (historiikki sittemmin poistunut verkosta). Sen mukaan suomalainen sairaankuljetus on alkanut 1900-luvun alussa. Historia-sivusto väittää ensimmäisen ambulanssin aloittaneen toimintansa Yhdysvalloissa vuonna 1865, https://historianet.fi/tiede/laeaeketiede/missa-ambulanssi-keksittiin. Artikkelissa Sata vuotta sairaankuljetusta Helsingissä, Samu Nyströn, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/kvartti/2006/nystrom.pdf vahvistetaan nuo ajat nykyaikaisen sairaankuljetuksen alkuvaiheiksi. Ranskalainen Actualité-lehdessä julkaistu artikkeli mainitsee ambulanssitoiminnan alkaneen 1794...
Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida…; Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita...
Varmaa vastausta tähän ei nyt löydy. Alta löytyy lista tv-sarjoista, missä Kaskilahti on esiintynyt. Viimeisimpänä listalla on Kontio ja Parmas sarja, missä hänen roolihahmonsa on tasa-arvovaltuutettu Keijo-Sinikka Kahvipannu-Varsiselleri. Roolihahmon nimi voisi mahdollisesti viitata pullan suuhun laittamiseen. 1989Seitsemän veljestäToukolainen1991Pakanamaan karttamusiikkitarkkailija1993Joulukalenteripoliisi RillirouskuHobititMilo OnkaloinenTuntemattomalle jumalallehovimestari1993–1994Viimeiset siemenperunatKuupakka1995Ottaako sydämestä?1996Ilman kavaluuttanakinmyyjäPeltiheikitKepa1998Konstan koukkuja1997–1998IhmeidentekijätKeijo Kolehmainen2000Kylmäverisesti sinunParhaat vuodetKeijo Kolehmainen2001SeitsemänVesa...
Taidehallin näyttelyjulkaisu Katarzyna Kozyra 19.8.-1.10.2000 on saatavissa Kuvataideakatemian avokokoelmista Yrjönkatu 18.
Voit tarkistaa saatavuustiedot osoitteesta http://arsca.csc.fi/
Artikkeleita Kozyrasta voit hakea kirjastojen päätteiltä Aleksi-artikkelitietokannasta osoitteessa http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html
(mm. Suomen kuvalehdessä 33 vuodelta 2000 on ollut artikkeli ko. taiteilijasta.ja Arto-artikkelitietokannasta osoitteessa http://yleiset.lib.helsinki.fi:8000/ josta saat ainakin yhden ruotsinkielisen viitteen: Folktidningen Ny tid 2000 : 36, s. 4
Myös Google-haku antaa viitteitä Kozyrasta - tosin pääasiassa enlanniksi, osoite on http://www-google.com
-voit myös vaihtaa hakukieleksi ruotsin,...
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Vuorisaarnasta löytyy kohta, joka vastaa melko tarkasti kysymystäsi. "Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet", sanotaan Matteuksen evankeliumissa 6:34.
Rakentaja.fi -sivuilla on vastattu kysymykseen, joka koskee lasitiiliseinän muuraamista kylpyhuoneeseen:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakanava/kysyniinvastaamme/vies…
Suomen asuntotietokeskuksen sivuilla käsitellään lasitiiliseinän rakentamista saunatiloihin alumiinikehikon avulla:
http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/21000i_Maun…
Seuraavissa lehtiartikkeleissa kerrotaan myös lasiiliseinän rakentamisesta:
Meidän talo 2002 num. 2B, siv. 30-33,
Meidän talo 1998 num. 2, siv. 6-9.
Lehtien saatavuuden kirjastoista näet aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankintatoimistoon. Sieltä kerrottiin, että kirjaa tullaan tarjoamaan Helsingin kaupungin kirjastoille. Se tullee olemaan tilattavissa ensi vuoden puolella. Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista sitä on mahdollisesti saatavilla nopeammin. Kannattaa seurata kirjan saatavuustietoja Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi. Siellä näkyy tilanne koko pääkaupunkiseudun kirjastojen osalta.
