Ikävä kyllä ammattitaitomme ei riitä antamaan oikeaoppista käännöstä. Kannattaa kääntyä jonkun auktorisoidun kääntäjän puoleen, eli kääntäjän, joka voi laatia laillisesti pätevän käännöksen.
National Geographic -lehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkielinen lehti löytyy pääkirjaston 1. kerroksen lehtilukusalista sekä Huhtasuon, Tikkakosken ja Vaajakosken kirjastoista (joista Vaajakoski on tällä hetkellä remontin takia kiinni). Englanninkielinen lehti tulee pääkirjaston 3. kerroksen lukusaliin. Lehtiä voi lainata, lukuun ottamatta uusinta numeroa. Lehtiä voi myös varata aivan niin kuin kirjojakin.
Englanninkielisen National Geographic -lehden voi lukea myös Zinio-verkkopalvelun kautta. Zinion käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja yksi tai kaksi käyttäjätiliä, riippuen siitä, millä laitteella palvelua käyttää. Lisätietoa Ziniosta e-kirjasto-sivuillamme: https://www.keskikirjastot.fi/web...
En löydä tätä Helmet-kirjastoista. Kylläpä sen luulisi löytyvän sentään tästä yhteiskirjastosta:
Hakaniemenranta 6:n yhteiskirjasto
Arkistojen henkilökunta
Katariina Rouvala, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 277
Helinä Uusitalo, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 298
Arkistojen sähköpostiosoite
Osoitteeseen arkisto[ät]kotus.fi voi lähettää kaikki aineistoihin liittyvät yhteydenotot.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO), Opetushallituksen ja Suomen Akatemian yhteiskirjasto sijaitsee Hakaniemenranta 6:ssa, ensimmäisessä kerroksessa.
Kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 12.00–15.45 sekä torstaisin ja perjantaisin 9.00–12.00. Juhlapyhien aattoina kirjasto...
Etsimänne teos on varmaankin Samuel Shellabargerin Kulta ja kuolema (Captain from Castile, suom. Eeva Kangasmaa, WSOY, 1946).
Mikäli teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, voitte tilata sen kaukolainaan lähikirjastonne kautta.
http://www.samuelshellabarger.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Captain_from_Castile_(novel)
http://www.kirjasampo.fi/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Seinäjoen kirjaston sivuilta löytyi hankita- ja luettelointiosaston puhelinnumero.
•Hankinta- ja luettelointipalvelut, p. 06 416 2322
Samoin heidän johtajansa puhelinnumero.
hankinta- ja luettelointipalvelut, kirjastotoimen apulaisjohtaja Kirsti Länsikallio, p. 06 416 2321
Kirjastolle on myös laadittu kokoelmapolitiikka.
https://kirjasto.seinajoki.fi/wp-content/uploads/2015/02/www-versio-kok…
Yleensä kirjastoilla on kilpailutettu toimittaja, jolta pääosa kirjoista hankitaan. Tällaisia toimittajia ovat esim. BTJ ja Booky,
Kenties sinun kannattaisi tarjota kirjaasi myös heille?
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta ja kuntoluokat voi tarkistaa osoitteesta https://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Kirjastolaisena minulla ei ole asiantuntemusta rahan arvon arvioimiseen ja paremman arvion saat Suomen numismaattiselta yhdistykseltä http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Voin kuitenkin kertoa, mitä teos Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 kirjoittaa rahojen arvosta.
Markan kolikot mainitsemiltasi vuosilta ovat teoksen mukaan arvoltaan 1-4 euroa/kpl, jos ovat kuntoluokissa 8 tai 10.
20 pennin kolikkorullien hinnaksi vuosilta 1969 ja 1970 teos kertoo 50 euroa/rulla.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo, joka alkaa säkeellä Et tiedä mitä teit ja mitä annoit. Runo sisältyy Pohjanpään runokokoelmaan Lyyrillisiä runoja. Se on luettavissa myös Pohjanpään Valituista runoista (WSOY, useita painoksia).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Malleja testamenteista on esimerkiksi painetuista asiakirjaoppaissa, joita on kirjastoissa. Niiden lainaaminen ja lukeminen paikan päällä on ilmaista:
- Asiakirjamalleja, (toim. Kemppinen Seppo et al.) 2002
- Asiakirjamallit, (toim. Järvensivu Petri et al.) 2008
- Juridiset asiakirjamallit, (Erkkilä Mikko et al.) 2007
Suuri osa valmiista verkossa tarjottavista testamenttipohjista on maksullisia ja hinnat pyörivät siinä 10 € tuntumassa. Tällainen ilmainen verkko-opas kuitenkin löytyy: https://hameenlinna-rotary-fi-bin.directo.fi/@Bin/2cb8dcc0d0ce530997eda569580ab7f3/1542097858/application/pdf/176035/JariOivo.pdf
Ikävä kyllä meillä ei kirjastossa ole riittävää asiantuntemusta arvioida esineiden arvoa. Kuvassa näkyvät kermakot ovat kauniita ja ilmeisen hyvässä kunnossa, joten kyllä niille varmasti ostaja löytyy.Antiikkiliikkeiden kautta on mahdollista saada hinta-arvioita vanhoista esineistä. Nykypäivänä he voivat vastata kyselyihin myös sähköpostitse.
Kappale on Juustopäät-yhtyeen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Turha potku". Kertosäkeessä lauletaan: "Tyhmyydestä saa kärsiä, maksaa ja kitua. Se oli elämäni turhin potku."
Suomenkielistä librettoa ei ole ainakaan vielä julkaistu. Englanninkielisen libreton voi saada tilaamalla sen Festival d'Aix'in tiedotukselta (communication(a)festival-aix.com).
Lähde: Sofi Oksanen Twitterissä 20.7.2021 ja 21.7.2021. Sähköpostiosoite löytyi festivaalin Facebook-sivulta.
Kirjailija Eino Pietolasta löytyy tietoa kirjoista Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (sivu 108), Suomen kirjailijat 1945-1980 (sivu 508), Suomen näytelmäkirjailijaliitto:jäsenmatrikkeli 1921-1981 (sivu 105). Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on lainattavia lehtileikkeitä kirjailija Eino Pietolasta.
Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi ei löydä teosta jossa aiheena olisi ainoastaan näyttelijä Marion Michael alias John Wayne suomen kielellä. Toki hänestä löytyy paljon tietoa suomeksi esimerkiksi Peter von Baghin teoksesta Elokuvan historia. Otava 1998, Helsinki.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Paul et Virginie - Paul ja Virginia - on suomennettu useampaan otteeseen:
v.1874 suomentajana Nikodemus Hauvonen, v.1905 suomentajana O.A. Joutsen, v.1949 suomentajana V. Hämeen-Anttila ja v.1977 suomentajana Anja Leppänen.
Mervi Hongiston ja Merja Pihlajamäen teoksesta Saunan salaisuus löytyy tietoa hoitoturvetuotannosta ja turvehoidoista. Liisa Kinnusen teoksessa Äiti Maan parantavat hoidot tekijä kertoo itse kehittämästään hoitoturpeesta ja sen vaikutuksista eri vaivoihin. Tieteellisempi lähestymistapa löytyy Harry Uosukaisen teoksesta Turpeen balneologinen käyttö (Oulun yliopisto, 2001. 46 lehteä)
Ehkä voisit kysyä asiaa suoraan YLE:n Aamu-tv:n toimitukselta, joko sähköpostitse tai palautelomakkeella:
sähköpostiosoite: aamu-tv@yle.fi
palautelomake: http://yle.fi/uutiset/laheta_palautetta_aamu-tvlle/5719774
http://yle.fi/uutiset/aamu-tv/
Etsin sanaa "patajeesus" sekä painetuista sanakirjoista että urbaanin sanakirjan nettisivuilta. Patajeesus-sanaa ei löytynyt. Otin yhteyttä Suomen murteiden sanakirjan toimitukseen, ja sain seuraavan vastauksen:
"Sanasta patajeesus ei murretietoja ole lainkaan, ei Kainuusta eikä
muualta.
Sanaa pata käytetään kyllä vahventavana alkuosana sellaisissa
adjektiiveissa kuin patalaiska_ 'hyvin laiska', patavanhoillinen_
'äärivanhoillinen', patajuoppo 'aivan juoppo', patatyhmä 'täysin
tyhmä'. Tällainen _pata-sanan käyttö on saanut alkunsa sanasta
patamusta 'pikimusta', alkuaan 'musta kuin pata', ja levinnyt
sellaisiin sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä padan kanssa. Sana patajeesus ei kuitenkaan sovi tähän joukkoon.
Heikki Paunosen...
Elokuvan ohjaajan Risto Jarvan seuran sivuilla kerrotaan elokuvan taustoista mm., että Jarvan esikuvana tässä vaiheessa oli ranskalainen ohjaaja ja elokuvanäyttelijä Jacques Tati. Vaikutteita on saattanut tulla myös ruotsalaisen Tage Danielssonin komediasta Omenasota. Yksi kohtaus on lainaa John Fordin elokuvasta Jokilaiva, joka taas oli yhden elokuvan käsikirjoittajan Kullervo Kukkasjärven suosikkielokuva. Kukkasjärven ja Jarvan lisäksi käsikirjoituksen elokuvaan teki Jussi Kylätasku.
Lisää tietoa elokuvasta ja sen taustoista löytyy seuran sivuilta:
http://www.ristojarvaseura.fi/elokuvat/miesjokaei.htm
Vinkkejä yhteydestä kysymääsi elokuvaan ei löytynyt.
Ehkä yllättävästi on myös muita samannimisiä elokuvia. Jarvan ja kysymäsi Kurt Fruhn...
Kaupunginkirjaston HelMet tietokannasta löytyy miesten pukujen historiasta useampikin kirja, mutta kaavoja niissä ei ole. Tuon ajan pukumuotia löytyy esim. seuraavista kirjoista Terttu Pykälä: Historiallinen teatteripuku, Arja-Liisa Kuitunen: Länsimaisen muodin historia, Riitta Pylkkänen: Barokin pukumuoti Suomessa , Aileen Ribeiro: The art of dress; fashion in England and France 1750-1820 ja John Peacock:Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Kaavoja on mahdollisesti Ildiko Lehtisen kirjassa Rahwaan puku.
Yliopiston tietakanta Melindasta löytyi mm. Janet Arnoldin kirja The cut and contruction for men and women 1560-1620.
Historiallisten pukujen kaavoja voisi kysellä Teatterimuseon ja Taideteollisten kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/...
