Helsingfors-Journalenin vuosikerta 1938 löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja myös Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta, Pasilasta. Sidottua vuosikertaa ei saa lainaksi, mutta artikkelin voi maksua vastaan tilata kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelulomake löytyy Internetistä, osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Onkohan tarkoittamanne artikkeli otsikoitu "Kavallerist och karl: Gaston Ahrenberg. Till Nylands dragonregementes 20-årsjubileum"? Nylands dragonregementetistä kertovia artikkeleita löytyy ainakin lehden numeroista 4 ja 5.
Kyselin asiaa kollegoilta. He suosittelevat k.o. kirjoja, jotka löytyvät seuraavan linkin takaa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xhomoseksuaalisuus+kuvakirjat&searc…
HowStuffWorks-sivustolla kerrtotaan, että maantieteellisen pohjoisnavan voi löytää joko paikannuslaitteita (kuten GPS:ää) käyttämällä tai perinteisesti auringon, kuun ja tähtien avulla.
Katso miten eri tavoin voit yrittää löytää maantieteellisen pohjoisnavan: http://adventure.howstuffworks.com/survival/wilderness/true-north.htm
Tutkimusmatkailijat, kuten Robert E. Peary, suunnistivat taivaankappaleiden avulla ja käyttivät apunaan sekstanttia. Varmasti he tiesivätkin, että eivät tienneet sijaintiaan aivan tarkasti.
Lisätietoja:
http://www.wonderquest.com/finding-the-poles.htm
Kysymykseen en valiettavasti osaa vastata. Asiaa voisi tiedustella Kemian laitokselta http://www.helsinki.fi/kemma/etusivu/yhteystiedot
tai Tiede lehden Kysy asiantuntijalta http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta
Asiaan voit itse vaikuttaa lähinnä varmistamalla, että lainaajatietosi ovat kirjaston rekisterissä oikein - ennen kaikkea, että asuinkunnaksesi on rekisterissä merkitty se, jossa todella asut. Varattavaksi nimittäin valikoituu hieman yksinkertaistetusti sanottuna se nide, joka asiakkaalle voidaan nopeimmin toimittaa noutokirjastoon. Käytännössä tämä tapahtuu seuraavasti:
Hyllyssä olevaa kappaletta haetaan ensisijaisesti asiakkaan valitsemasta noutokirjastosta, seuraavaksi omasta kaupungista, sen jälkeen muista kaupungeista ja viimeiseksi kirjastoautoista, varastoista yms. toimipisteistä.
Jos sen sijaan haluat noutaa jossakin kirjastossa hyllyssä olevan niteen kyseisestä kirjastosta, älä tee varausta HelMetin kautta, vaan soita ko....
Soitin Jokereiden toimistoon ja sieltä vastattiin ettei KHL-liigaan liittymiseen liittyvistä asioista ei ole vielä tietoa. Joulun tienoilla voisi kysyä. Palautelomake : http://www.jokerit.com/?id=29 .
Kaupunginkirjaston toimipisteistä jokainen kirjasto tekee itsenäisen päätöksen, miten lahjoitettavia kirjoja otetaan vastaan. Kirjan vastaanottamiseen vaikuttaa paljon kirjan lainauskuntoon saattaminen. Jos kirja löytyy jo kirjan ISBN tunnuksella yhteisestä HelMet järjestelmästä, kirjan lainaukseen saaminen on vaivatonta. Mikäli ISBN numerolla ei kappaleita löydy, Hankintatoimistossa tehdään kirjan sisällönkuvaus, muovitus ym. kirjan kirjaston kokoelmiin saamiseksi. Tämä voi viedä aikaa, koska koko ajan kokoelmiin tulee uutta kirjaa, joka täytyy saada nopeasti lainattavaan kuntoon. Lisäksi asiaan vaikuttavat mm. kirjan ikä, onko jo useampi kappale samaa kirjaa, kirjan kunto ja miten oletetaan kirjalla olevan kyseisessä kirjastossa...
Kyllä vaan lainaaminen on mahdollista. Lainausoikeuden menettää vasta silloin, jos kortilla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän.
Tervetuloa lainaamaan!
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Laissa yksityisistä teistä (65§, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358 ) kerrotaan tiekunnan vuosikokouksen pitämisestä. Minulla ei ole pätevyyttä antaa lainopillisia neuvoja, mutta mielestäni laissa ei käsitellä kysymystä, voiko kokouksen pitää jonakin juhlapyhänä. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että pääsiäisen aika ei välttämättä muista syistä sovi kokouksen pitämiseen, esimerkiksi siksi, että tieosakkaat voivat olla matkoilla.
Yliopistojen yhteistietokannasta Melindasta hakemalla löytyi esim. seuraavat:
Parodian kääntämisestä:
Maher, Brigid : Recreation and style : translating humorous literature in Italian and English, 2011.
Kleberg, Lars : Översättaren som skådespelare : essäer, 2001.
Karvo, Elina : Käännöspastisseista parodiaan ja eläviin kuviin : Sherlock Holmes saapui varhain Suomeen. Lehdessä: Ruumiin kulttuuri 31(2014) : 3 s. 34-37.
Parodiasta yleensä:
Chambers, Robert : Parody : the art that plays with art, 2010.
Dentith, Simon : Parody, 2000.
Pari opinnäytettä lastenrunojen kääntämisestä:
Suomi, Merja : Kääntäjän kyydissä uudelle vuosituhannelle : miten Kornei Tsukovskin lastenrunot kotoutuvat nykyaikaan, 2009. Opinnäyte. https://helda.helsinki.fi/...
Lena Stiesselin lastenkirja Poni Pontus hississä ilmestyi vuonna 1979. Kirjaa kannattaa siis kysellä antikvariaateista. Kätevintä on etsiskellä nettiantikvariaateista. Niiden osoitteita löydät helposti googlettamalla esimerkiksi sanalla "antikvariaatti". Mikäli kirjaa ei löydy nettiantikvariaateista, voit jättää kirjan tiedot antikvariaattien puutelistalle.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Vaihtoehtoja löytyi muutama, mutta en ole aivan varma onko mikään etsimänne.
Murder in mind on elokuva vuodelta 1997. Elokuvassa nainen, joka on syytettynä murhasta, hypnotisoidaan jotta oikea murha selvitettäisiin. Elokuva ei kuitenkaan perustu kirjaan.
http://www.imdb.com/title/tt0119732/
Lars Keplerin kirja Hypnotisoija on tehty myös elokuvaksi. Teoksessa hypnotisoijaa pyydetään mukaan murhatutkimukseen.
http://dekkarihylly.blogspot.fi/2010/05/hypnotisoija.html
Viimeisessä vaihtoehdossa juoni menee kohdalleen, eli psykiatri yrittää hypnotisoida potilaan murhaamaan vaimonsa. Elokuva on vuodelta 1957 ja on julkaistu sekä nimellä The Hypnotist että Scotland Yard Dragnet. Elokuva perustuu kuitenkin näytelmään, jonka on kirjoittanut...
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
Kyseinen kohta on William Shakespearen Henrik V:n neljännen näytöksen alusta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1905 kyseinen kohta kuuluu näin:
Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin
Pimeys vaaniva ja heikko kuiske
Avaran mailman kaikkeuden täyttää.
Yön likoharmaan kohdun kautta käy
Leiristä leiriin hyminä niin hieno.
Saat Matti Rossin suomennoksen vuodelta 2009 sähköpostiisi.
Cajanderin suomennos Gutenberg-projektissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Henry V by William Shakespeare http://www.gutenberg.org/ebooks/2253
Shakespeare, William: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009)
Nimellä Pajulaakson tarinoita ei tietokannoista löydy mitään. Voitko tarkentaa, miltä vuosilta äänite voisi olla, onko äänite luettu satu vai useamman esittäjän kuunnelma ja minkälaisia tarinoita se sisältää.
Tietokannoista löytyy teos Piilolaakson tarinoita, tekijä Pamela Mandart. Teos on vuodelta 2009 ja se on ns. moniviestin eli sisältää kirjan ja cd:n. Teoksessa on tarinat Piilolaakson uusi tulokas, Hirmuliskojen maihinnousu, Piilolaakson uintipäivä. Teos perustuu samannimiseen tv-sarjaan. Kertojana on Vesa Vierikko. Hänen lisäkseen äänitteellä esiintyy kaksi muuta henkilöä.
Tällaisia tilastoja ei oikeastaan ole vielä juurikaan kerätty. Kirjastoissa on alunperin kerätty vain sellaisia tietoja, joissa ei ole asiakkaiden tietoja lainkaan, esim. aineiston lainausmääriä, https://tilastot.kirjastot.fi/. Nyttemmin dataa pystytään analysoimaan niin, että henkilökohtaiset tiedot on häivytetty, mutta tämän tyyppinen analysointi on vielä melko alkuvaiheissa eikä sitä ole oikein julkaistu paljoakaan. Jaani Lahtisen palvelun vaikuttavuuden raportointityökalu on ensimmäisiä ja sitä esittellään julkaisussa Kirjastojen vaikuttavuus, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/lainausdata.html . Helsingin kaupunginkirjaston Jouni Juntumaalta voisi tiedustella, millaisia tietoja voisi saada käyttöönsä ja onko tuon tyyppistä...
Istuva Härkä oli intiaanipäällikkö ja yksi kuuluisimmista koskaan eläneistä intiaaneista.
Istuva Härkä (Sitting Bull) syntyi luultavasti vuonna 1831. Hänen perheensä oli hyvämaineinen ja arvostettua päällikkösukua hunkpapojen keskuudessa. Hunkpapat olivat yksi läntisten siouxien eli lakotojen seitsemästä heimosta.
Lapsena Istuva Härkä tunnettiin nimillä Jumping Badger ja Slow. Kuuluisan nimensä, jolla hänet tunnettiin koko loppuelämänsä ajan, hän sai 14-vuotiaana osallistuttuaan ensimmäiseen taisteluunsa ja osoitettuaan siinä suurta urhoollisuutta. Istuva Härkä eteni menestyvälle hunkpapa-miehelle sopivaa reittiä maineeseen heimonsa keskuudessa. Hän oli ennen kaikkea kykenevä ja urhea soturi, joka keräsi statusta,...
Tätinne tapailema laulu on Yrjö Veijolan tekstiin sävelletty Talvilaulu. Laulusta näyttää olevan olemassa useita eri versioita: sen ovat säveltäneet ainakin R. Raala, Väinö Haapalainen ja Lauri Parviainen; tekstistäkin löytyy kaksi toisistaan poikkeavaa varianttia. Säkeen "hanget syvät peittää maan" (kursiivi lisätty) perusteella etsitty versio on Väinö Haapalaisen sävellys, joka sisältyy esimerkiksi Wilho Siukosen Laulukirjan vuonna 1931 ilmestyneeseen toiseen painokseen. Haapalaisen Talvilaulu käyttää tekstivarianttia, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti: "Lunta, lunta, lunta vaan, / hanget syvät peittää maan, / kukat kuihtui, kuoli jo, / kaunis niill' on kalmisto." Raalan ja Parviaisen ensisäkeistö on tällainen: "...
