Hei, Suomennos löytyy Maailman runosydän -teoksesta s. 700701 (koonneet Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY, 1988.
Runo on aika pitkä, joten en kirjoita sitä tähän vastaukseen. Teos löytynee kaikista suuremmista kirjastoista.
J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman (1890-1969) avioitui vuonna 1918 Weli K. A. Paloheimon kanssa. Varmuutta ei löytynyt siitä, onko sanoittaja Ester Snellman sama henkilö kuin J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman, mutta muusikkoja jälkimmäisen suvussa ainakin on: Paloheimon ja Snellmanin tytär Mirjam Paloheimo (myöhemmin von Weymarn) opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja toimi myöhemmin pianonsoiton opettajana. Lisäksi löytyi maininta viihdelaulaja Anna-Liisa Pyykölle 50-luvun tienoilla laulutunteja antaneesta musiikinopettaja Ester Snellmanista. Näiden musikaalisten ja ajallisten sattumien perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi sama henkilö, mutta varmaksihan tätä ei voi sanoa. Sanoittaja-Esteristä ei löytynyt...
Uskonnottomia retriittejä näyttäisivät olevan esim. seuraavat:
- https://mielenpaalla.fi/mika_on_retriitti/
- https://www.unelmaitsesta.fi/unelma-itsesta-valmennukset/unelma-itsesta…
- https://www.hiljainenmieli.fi/retriitit-ja-ryhmavalmennukset/
- https://www.mindatwork.fi/mindfulness/mindfulness-retriitti/
Haulla "ei uskonnollinen hiljaisuuden retriitti" löytyy varmasti muitakin.
Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Kyseessä on kappale Ollaan kahden lällällää, joka julkaistiin ensimmäisenä Kake Singersin Tähtisumutusta-levyllä vuonna 1979. Kappaleen on levyttänyt myös duo Meiju Suvas & G. T. Toicca.
Helmet-kirjastoista lainattavat kausikortit / pääsyliput löytyvät helposti Helmet-haun kautta. Helmet
Kirjoita hakukenttään "kausikortti", jolloin hakutuloksissa näkyvät kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kausikortit / pääsyliput.
Kortit eivät ole varattavissa tai uusittavissa, niitä voi lainata vain silloin, kun ne ovat kirjastossa "hyllyssä"-tilassa. Kortit on myös aina palautettava samaan kirjastoon mistä ne on lainattu. Tarkemmat tiedot kannattaa aina tarkistaa kyseisen kortin tiedoista, jolloin selviävät mm. lainaava kirjasto, laina-aika ja mahdolliset rajoitukset (esim. montako henkilöä kortilla pääsee käyttämään palvelua)
Luonnontieteellisen keskusmuseon yhden hengen ja kimppalippu (kumpaakin on yksi kpl) ovat...
Kymmenisen tsekkiläistä kirjaa, jotka löytyvät Helmet-kokoelmista. Listalla on erityyppisiä kaunokirjoja, joista osa on hyvin tunnettuja, osa vieraampia. Jotkut teoksista ovat keveitä ja toiset taas käsittelevät raskaita aiheita. Teoksista on merkitty listaan uusin painos, mutta vanhempiakin painoksia löytyy ja joitakin myös eri kääntäjien kääntäminä. Samoilta tekijöiltä löytyy myös muita kirjoja Helmet-kokoelmista.
Alexandra Berková: Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994
Karel Čapek: Puutarhurin vuosi, 2015
Jaroslav Hašek: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa, 2013
Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys, 2008
Franz Kafka: Mies joka katosi, 2012
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys, 2022
Arnošt Lustig: Rukous Katarzyna...
Noilla riveillä alkaa Mika Waltarin runo Täysikuu. Runon voit lukea esimerkiksi teoksista Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 (1969) ja Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (1979).
https://finna.fi/Record/lumme.1451912
https://finna.fi/Record/lumme.742229
Tein Helmet haun sanoilla lapsuus ja traumat. Haku tuotti 266 teosta, jotka ovat aikuisten osastolla. Joukossa on sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Esim.
En voi lakata ajattelemasta kuolemaa / Venla Pystynen. tai Eloonjääneet / Alex Schulman ; suomentanut Jaana Nikula.
Tietokirjoista esimerkkejä Lapsuuden kehityksellinen trauma : syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen / Juha Klaavu. tai Naisvangit : rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa / Sonja Saarikoski. Linkki hakutulokseen
Samasta kirjasta voi ilmestyä useita eri painoksia, ja ne viedään kirjaston tietokantaan erillisina nimekkeinä. Kirjasta on voinut esimerkiksi ensin ilmestyä kovakantinen versio ja sittemmin pehmeäkantinen pokkaripainos. Vanhoista kirjoista otetaan uusintapainoksia, jotka voivat ilmestyä joko samalla tai uudella kansikuvalla.
Eri painoksissa saattaa olla ulkoisia eroja. Esimerkiksi kirjan sivumäärä voi vaihdella, vaikka teoksen tekstiä ei olisi mitenkään muokattu, sillä uusi painos voi olla ulkomitoiltaan erilainen tai teksti on voitu latoa erilaisella fontilla. Toki kirjan sisältöön on voitu tehdä myös muutoksia: vanhasta käännösromaanista on voitu julkaista uusi tai korjattu suomennos tai vanhojen tietokirjojen tietoja päivittää....
Karjala-aiheisia runoja on etsitty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Kysymykseen on vastattu muun muassa 2022 ja vastaukseen on liitetty kattavasti eri Karjala-aiheisia runokokoelmia ja tekstejä. Vastausta pääset tarkistelemaan täältä. Vastauksen Helmet-linkit eivät enää toimi, mutta tämän Helmet-linkin kautta pääset tarkistelemaan erilaisten Karjala-aiheisten runoteosten saatavuutta Helmet-kirjastoissa. Tästä hakulistasta puuttuu esimerksiki Runon kultaista Karjalaa -teos vuodelta 1950, saatavuuden voit tarkistaa täältä.Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Moni asiaa tutkinut fyysikko — tai oikeastaan käytännössä kaikki asiaa tutkineista fyysikoista — kertovat ymmärtävänsä, miten avaruus voi mahdollisesti olla ääretön/loputon. Aiheeseen vihkimättömälle, kuten tälle humanistisen koulutuksen saaneelle kirjastonhoitajalle, avaruuden äärettömyys (ja oikeastaan koko äärettömyyden abstrakti idea) on kuitenkin vaikeasti ymmärrettävä tai jopa mahdottomalta tuntuva ajatus. Fyysikot ovat kuitenkin kehittäneet lukuisia tarkkoja matemaattisia malleja sille, millainen maailmankaikkeuden geometria on, ja jotkut näistä malleista kertovat avaruuden olevan ääretön.Suurelle yleisölle suunnattuja täysin ei-matemaattisia esityksiä avaruuden äärettömyydestä löytyy runsaasti. Esimerkiksi Suomessa Kari Enqvist ja...
Kiiltokuvaharrastus on nykyään aikuisten suosittu nostalginen harrastus. Vanhoja kiiltokuvia myydään ja vaihdetaan harrastajien kesken Facebook-ryhmissä ja erilaisissa verkon kauppapaikoissa (esim. Tori.fi ja huuto.net).Kiiltokuvia myydään myös erilaisissa messuilla, lähinnä keräilyyn ja vanhoihin leikkikaluihin liittyvissä tapahtumissa. Ne kuuluvat myös joidenkin antikvariaattiliikkeiden myyntiartikkeleihin. Voit hakea kiiltokuvia mm. verkkoantikvariaatista: https://www.antikvariaatti.net/
Uskaltaisin sanoa, että useimmissa kirjastoissa säilytetään kirjojen väleistä löydettyjä siistejä ja käyttökelpoisen näköisiä kirjanmerkkejä ainakin jonkin aikaa, todennäköisesti vähintään laitoslöytötavaralle vaadittavat kaksi viikkoa (Löytötavaralaki 788/1988). Jos mahdollista ja jos kirjanmerkki selvästi vaikuttaa arvokkaalta tai merkitykselliseltä, kirjaston henkilökunta voi yrittää selvittää kirjanmerkin omistajaa kirjan lainaustiedoista ja ilmoittaa hänelle löydöstä. Omasta kokemuksesta kuitenkin tiedän, että kirjanmerkkejä löytyy niin paljon, että kaikkia omistajia ei pystytä tai ehditä tavoittamaan. Noutamattomat kirjanmerkit heitetään sitten aikanaan pois.
Lähteet:
Löytötavaralaki 788/1988....
Kyseessä voisi olla Ines Lappalaisen kirjoittama ja Matti Lassilan kuvittama Liian mukava mörkö (Sanoma, 1980).
Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannassa kirjasta on tällainen kuvaus: "Mörkölän kuningas Plihta aikoo luopua kuninkaan virasta. Tilalle valitaan mörkö, joka esittää vaikuttavimman pelästymisnäytteen, hävinneet puolestaan passitetaan ikiajoiksi pimeimpään koloon. Kaksi mörköä uskaltautuu kisaan: Satasormi-Sakke ja Rintti. Sakke vaikuttaa ylivoimaiselta vastustajalta pienelle Rintille, joka on varsin vekkulin näköinen. Isän jä äidin varoituksista piittaamatta Rintti sitten eräänä päivänä livahtaa Haamuportista ihmisten maailmaan. Siellä hän joutuu muun muassa väkijoukon jahtaamaksi ja sirkukseen, mutta lopulta...
Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta.
Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa.
Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista:
Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia
Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan
Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen...
Ylen Digitreenit sivustolta löytyy hyvät ohjeet. Ohjeet kertovat, että striimaukseen tarvitaan "1. Television, jonka takaa löytyy HDMI-liitäntä eli tuloportti HDMI-johdolle.Tällaisia ovat kaikki noin vuoden 2003 jälkeen myyntiin tulleet televisiot.2. Älypuhelimen tai tabletin.3. Langattoman internet-yhteyden.Kotona täytyy siis olla wifi-reititin eli wlan-tukiasema, joka muuttaa kiinteän verkkoyhteyden langattomaksi lähiverkoksi.4. Lisälaitteen: pienen mediasoittimen eli mediatoistimen.Suosituimpia niistä ovat Googlen Chromecast ja Applen Apple TV -niminen laite. Lisätietoa näistä kahdesta on jutussa myöhemmin." Linkki Ylen Digitreenit sivustolle.Yle Areenan saa toimimaan ilman lisälaitteita, jos omistaa ns. älytelevision. Silloin...
Kyseisen kirjan uusin painos (4. uudistettu painos, v. 2004) on lukusalissa luettavana Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Kaikki kotiin lainattavat kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Jos sinulle käy 3. painos (v. 2001), niin sitä on saatavana muutamassa kirjastossa tällä hetkellä. Kirjojen saatavuuden näet Helmet-tietokannasta www.helmet.fi .
Kirja näyttää tosiaan olevan melko hankalasti saatavissa. Antikvariaattien yhteishaku www.antikka.net ei tunnistanut yhtään myynnissä olevaa kirjaa. Frank-monihaun mukaan yksi lainattava kappale on kuitenkin hyllyssä Jämsän kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa.
Svinhufvudin kertomukset Siperiasta (toimittanut Erkki Räikkönen) on ilmestynyt vuonna 1928. Tätä painosta on ollut yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, mutta valitettavasti kirja on jäänyt asiakkaalta palauttamatta. Kirjasta on ilmestynyt vuonna 2007 näköispainos, mutta sen ainoa kappale on jouduttu poistamaan. Kirja ei ole myöskään myytävänä, joten emme voi uusiakaan kappaleita hankkia.
Pääkaupunkiseudulta kirja on lainattavissa ainakin Museoviraston, SKS:n ja Kaisa-talon kirjastoista:
https://finna.fi
