Voisikohan kyseessä olla Tuulikki Janhusen "Kuninkaan käskystä etelässä"? Sisällöltään kuvaus kirjasta ei aivan täsmää sinun kuvaukseesi, mutta kansi kyllä sopisi muistikuviisi. Sivuja kirjassa on vain 81 ja muodoltaan se on kapea ja korkea. Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia sen kannesta. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on kuvaus kirjasta. Kustantaja on Suomen lähetysseura ja kirja on julkaistu vuonna 1965.
"Kuninkaan käskystä etelässä" -kirja löytyy useista Suomen kirjastoista. Jos sitä ei löydy omasta lähikirjastostasi, niin voit tilata sen kaukolainaan muualta.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Vuonna 1848 julkaistun teoksen tekijän Sven Elmgrenin oikeudet ovat rauenneet vuonna 1968. Tekijänoikeudellisesti vapaan kirjallisen teoksen uudellenjulkaisu ei synnytä julkaisijalle mitään oikeuksia itse sisältöön, joten kuka tahansa voi tehdä digitaalisen version alkuperäisestä painoksesta ja julkaista sen.
Heikki Poroila
Osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Marquis_de_Sade:_Justine löytyvän englanninkielisen Wikipedian artikkelin mukaan elokuva julkaistiin sensuroituna. Siitä näyttää kuitenkin löytävän myös pätkimätön versio. Meillä kirjastossa sitä ei näytä olevan, mutta netistä löytää ostovaihtoehtoja esimerkiksi laittamalla Googleen hakulausekkeen ”Marquis de Sade: Justine” ”dvd” ”uncut”. Sitä löytyy ihan suomenkielisillä tekstityksilläkin.
Kirjasta on tehty myös elokuvaversio nimellä ”Cruel Passion”. Sitä löytyy ostettavaksi Googlesta hakulausekkeella ”Cruel Passion” ”dvd”.
Kirjasto 10 on avoinna taas ihan normaalisti.
Harry Salmenniemen novellikokoelma Uraanilamppu (2017) näyttää tosiaan olevan siellä tällä hetkellä Bestseller-hyllyssä. Bestsellereitä ei voi varata, joten saatte kirjan lainaksi vain käymällä kirjasto Kympissä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin Sanomien hs.fi/aikakone antoi nyt vastauksen kysymykseen: https://nakoislehti.hs.fi/f6fe3022-c582-4e80-8bdc-3006a4d030fc/4?q=
Helsingin Sanomien nro 278 1927 sivu 5 kertoo Toimi Helmisen surman jokseenkin yhtäpitävästi sukutarinan kanssa. (Kysyjän itsensä myöhemmin lähettämä tieto).
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. V.1920 jälkeistä aineistoa ja tekijänoikeuden alaista aineistoa voi käyttää vapaakappalekirjastoissa, kuten esim. Kansalliskirjastossa.
Asiasanat musiikkiteatteri, musikaalit ja musiikkinäytelmät ovat kaikki valideja asiasanoja. Haettaessa verkkokirjastosta asiasanalla musiikkiteatteri ja rajataan haku tietokirjoihin hakutulos on niukka eli neljä kappaletta, esimerkkinä Tiia Aarnipuun: Sinivalkoisissa höyhenissä : Suomalainen drag. Musikaalit asiasanalla haettaessa saadaan tietokirjoja seitsemän kappaletta esimerkkinä: The Rocky Horror picture show FAQ. Musiikkinäytelmät asiasanalla hakutulos on myös niukka eli kolme tietoteokseksi luokiteltua kirjaa.
Suosittelen vielä vierailemaan pääkirjastomme musiikkiosastolla, missä voidaan asiantuntijoiden kanssa tutkailla asiaa tarkemmin ja mahdollisesti tilata teoksia myös muista kirjastoista.
Annettujen vihjeiden perusteella arvelisin, että kyseessä on T. Coraghessan Boylen suomentamaton romaani World's end: siinä kuvataan Walter Van Bruntin edesottamuksia 40-luvulta 60-luvun lopulle, ja rinnakkain Walterin tarinan kanssa seurataan hänen 1600-lukuisen hollantilaisen maahanmuuttajaesi-isänsä Wouterin vaiheita.
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta The Circus Animals’ Desertion, joka sisältyy Yeatsin vuonna 1939 julkaistuun kokoelmaan Last Poems. Runosta ei ole muuta suomennosta kuin Aale Tynnin suomennos vuodelta 1966.
http://www.csun.edu/~hceng029/yeats/collectedpoems.html
https://www.poetryfoundation.org/poems/43299/the-circus-animals-desertion
Arktis ei ole yksiselitteisesti määritelty käsite, vaan sitä voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta (maantiede, metsänraja, ikirouta, merijää jne.). Yleensä katsotaan, että ehdoton eteläraja on pohjoinen napapiiri, jolloin sen piiriin mahtuvat myös Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat osat sekä Tanskaan kuuluvan Grönlannin pääosa ja Norjalle kuuluvat Huippuvuoret. Islanti jää niukasti napapiirin eteläpuolelle.
Myöskään "syrjäseutu" ei ole täsmällinen käsite, vaan suhteellinen ilmaisu sille, että jonkin maantieteellisen kokonaisuuden (valtio, lääni, kunta tms.) sisällä voidaan puhua keskusalueesta, taajamasta jne. ja toisaalta niiden ulkopuolelle jäävästä "syrjäseudusta". Wikipedian suomenkielinen artikkeli käyttää ilmaisua periferia...
Ajantasaista tietoa maahanmuutosta Suomessa löytyy Migrin eli maahanmuuttoviraston verkkosivuilta. Migrin sivuilta löytyy mm. tilastot maahanmuuttoa koskevista hakemuksista ja päätöksistä. Tilastoissa on mukana oleskelulupia, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta, maasta poistamista, oleskeluluvan jatkamista ja EU-kansalaisen oleskelua koskevat hakemukset ja päätökset.
Migrin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2017 viisi eniten oleskelulupahakemuksia jättänyttä maahanmuuttajaryhmää olivat venäläiset, kiinalaiset, intialaiset, irakilaiset ja vietnamilaiset.
Varsinaisia kielen opiskeluun liittyviä tilastoja ei löytynyt, tai ainakaan vastaaja ei osannut niitä lukea, sillä ei osaa japania. Jonkin verran tietoa japanilaisten kielten opiskelusta ja kielitaidosta löytyi englanniksi.
Noin 98% Japanissa asuvista on japanilaisia (Tukahara 2002), joten japanin kieli on ehdottomasti opiskelluin. Vieraista kielistä eniten opiskellaan englantia, joka on pakollinen aine koulussa (ns. yläkoulusta lähtien). Modernin kieltenopetuksen katsotaan alkaneen Japanissa 1868, ja varsinainen englantibuumi alkoi toisen maailmansodan jäleen (Butler 2007). Vuonna 2016 englantia opiskeli 11,6 prosenttia japanilaisista (Statista).
Englannin lisäksi japanilaisissa peruskouluissa opiskellaan paljon mm....
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
Yle:n sivuilla Matti Huutonen on vastannut kysymykseen kastepisteestä: "Kastepisteellä tarkoitetaan sitä lämpötilaa, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta saavutettaisiin kyllästystila. Toisin sanoen, jos ilman lämpötila laskee samaan lukemaan kuin kastepiste, kohoaa suhteellinen kosteus 100 prosenttiin. Mitä suurempi ero on ilman lämpötilan ja kastepisteen välillä, sitä kuivempaa ilma on."
Koko vastaus on nähtävillä osoitteessa https://yle.fi/saa/mita_tarkoittaa_kastepiste/7015130
Lisäksi Ilmatieteen laitoksen sivuilla kastepisteen merkitys on selitetty: "Kastepiste tai tarkemmin kastepistelämpötila on se ilman lämpötila, jossa ilman sisältämän vesihöyryn tiivistyminen alkaa. Tähän lämpötilaan ilman lämpötilan tulee siis laskea, jotta...
Olisikohan kyseessä kenties Meg Cabotin Sydämeni lunnaat? Kirjan juoni kokonaisuudessaan on mutkikkaampi kuin kysymyksessä on kuvailtu, mutta kaikki siinä luetellut "johtolangat" kyllä siitä löytyvät.
Kalevalaseuran sivuilta (kalevalaseura.fi) voi tutkia käännöksiä kielittäin ja myös aikajärjestyksessä. Vanha Kalevala käännettiin kokonaisuudessaan ruotsiksi 1841 ja ranskaksi proosakäännöksenä 1845. Jos jätetään välistä osakäännökset eri runoelmista, seuraavat kokonaisen Kalevalan käännökset ovat vuosiltä 1847 (venäjä, suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä ja muutamia runomittaisia näytteitä), 1852 (saksa) ja 1871 (unkari).
Näiden käännösten väliin jää paljon erilaisia lyhyempiä käännöksiä, kannattaa tutkia listausta. Se oli todella mielenkiintoinen!
Kanerva-kuoron ja soitinyhtyeen esittämä ”Huivi” on LP-levyllä Kanerva-kuoro: ”Soi laulumme” (Kanerva-kuoro ja soitinyhtye KAN-LP1, 1979). Laulu alkaa: ”Armas äitini mun huolen kaikesta kantoi”. Levyn takakannessa laulun säveltäjäksi on merkitty ”P. Maiborod”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kanerva-kuoron johtaja Mauno Saksanen. En löytänyt tätä sanoitusta mistään muualta kuin laulettuna tältä levyltä. Tämä levy löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston maakunnallisesta kotiseutukokoelmasta eli Pirkanmaa-kokoelmasta ja sen voi kuunnella Tampereen pääkirjastossa.
Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa ei ole laulusta tarkkoja tietoja. Discogs-tietokannan vihjeen perusteella laulun säveltäjä on...
Ote on Veikko Aaltosen elokuvasta "1943 elokuu". Keväällä katkelma esiintyi Veikko Aaltosen Dinosaurus-dokumenttielokuvassa, joka kertoo Rauni Mollbergista.
Lähde: Yle Arkiston tietopalvelu
Kryptauksesta löytyy melko runsaasti aineistoa. Aurora -aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form1 löytyy asiasanalla kryptografia 26 teosta. Aiheesta kirjallisuutta salakirjoituksen historiasta aina lukuteorioihin.
Esimerkiksi näistä voisi aloittaa:
Esa Kerttula: Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri
Simon Singh: Koodikirja : salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan
Jon C. Graff: Cryptography and e-commerce
Charlie Kaufman: Network security : private communication in a public world
Parhaiten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy Rovaniemeltä ammattikorkeakoulun tekniikan...
Kysymykseenne ei voi antaa haluamaanne vastausta, sillä noin suppean listan laatiminen tuottaa sattumanvaraisen, mahdollisesti yksilöllisiin makumieltymyksiin ja/tai puhtaasti myyntitilastoihin perustuvan tuloksen, joka ei ehkä tuo esiin edes musiikin lajin tyypillisimpiä piirteitä.
Musiikin hakuteokset sisältävät hakemistanne aiheista artikkeleita, joissa myös mainitaan tyylisuuntien keskeisiä edustajia:
Suomalaisista hakuteoksista voi suositella esim. yleisiä musiikin tietosanakirjoja (Suuri musiikkitietosanakirja, 1989-1992 ja Otavan iso musiikkitietosanakirja, 1978-1980), joista teosten iästä huolimatta saa perustietoja aiheista) sekä erityisesti v. 1992 ilmestynyttä teosta 'Populaarimusiikin tyylisuunnat' / Risto Rauhala, joka...
Voit etsiä Hunter S. Thompsonin kirjoja HelMet-tietokannasta. Mikäli kirjaa ei löydy Kannelmäen kirjastosta, voit tehdä varauksen HelMetin kautta:
http://www.helmet.fi
Voidaksesi tehdä varauksen, tarvitset HelMet-kirjastokortin sekä siihen liittyvän salasanan. HelMet-kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Korttia haettaessa on esitettävä virallinen henkilötodistus (passi, kuvallinen KELA-kortti, ajokortti).
