Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello...
Kyseessä on todennäköisesti Kalle Holmbergin Pesäpallolaulu, jota on vain loruteltu. Se alkaa: "Pesäpallokentällä lautasen äärellä, lukkari syötteli kahdella väärällä". Sanat lauluun on tehnyt Arvo Salo ja sävellyksen Kaj Chydenius. Voit kuunnella laulun esimerkiksi YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xAvcA1-5Lw4On myös mahdollista, että opettaja on lorutellut samaan tyyliin oman pesäpallolorun.
Muna sanalla on kielteinen merkitys, koska se liitetään linnun munan lisäksi myös penikseen tai kiveksiin. Mikäli ihmisen vartaloon muodostuu tyrä, on silläkin samanlainen merkitys sen kivuliaisuuden vuoksi ja siitä on syntynyt kielteinen verbi tyriä.Munata on verrannollinen tyriä verbin etymologiaan, eli koska munallakin on kielteinen merkitys, on siitä kehittynyt tuo negatiivinen verbi munata.Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_52072ba2654f8f4502dd339f382798f5&word=munahttps://sanat.csc.fi/wiki/Etymologiadata:imsm:muna
Tuomas Salasten sukunimi-info tietää kertoa, että "Saksa on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 10 000:s suomalainen on nimeltään Saksa.....
Sukunimien yleisyyslistalla Saksa on sijalla 1 547.
Sanan saksa merkitys on 'saksalainen, saksilainen, kulkukauppias'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen." https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saksa.html
Sivustolta saa tietoa myös Saksa nimisten asuinpaikoista.
Kirja voisi olla Iloinen eläinkuvasto -sarjassa julkaistu Pikku lemmikit (Weilin+Göös, 1967). Siinä on aukeaman kokoisia valokuvia eläimistä ja kunkin kuvan eläimeen liittyvä runo, jonka on riimitellyt Kirsi Kunnas: Hamsteri, Kissat, Puppeli Pupu ja suku, Kananpoikia, Koirien huolia, Ankanpojat ja Orava.
Sukunimi on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta. Sukunimi saattaa olla johdannainen sanoista soikka tai soikko. Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun mukaan sukunimi on ollut Suomessa yhteensä 3051 henkilöllä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet
Nimipalvelu / Digi- ja väestövirasto https://dvv.fi/nimipalvelu
Tammenterhon idättämisestä ja taimen kasvattamisesta löytyy tietoa esim. seuraavista artikkeleista:Kotiliesi: https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/tammen-kasvatus-terhosta/Metsälehti: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lukijakysymys-miten-idatan-tammen/#632548b1Molemmissa jutuissa viitataan terhojen keräämiseen tuoreeltaan syksyllä, sillä kuivuneet terhot eivät idä.
Suomeksi käytetään suoraa käännöstä voimaballadi.Sosiomusikologi Simon Frith on määritellyt voimaballadin seuraavasti: soulmusiikin tunneilmaisusta inspiroitunut hidastempoinen kappale, jossa on voimakas ja tunteikas kertosäe ja jota säestää esim. rummut, sähkökitara, joskus myös kuoro. Musiikkitoimittaja Charles Aaronin mukaan voimaballadin synty on 1970-luvun hard rock -bändeissä, jotka halusivat esittää tunteikkaita kappaleita, mutta silti pitää yllä rokkikukkoimagoaan. Niinpä hitaampien ja sentimentaalisten kappaleiden taustalle laitettiin sähkökitaraa ja "voimasointuja". Joskus näitä kutsutaan myös rockballadeiksi. Esimerkkejä löytyy paljon 70-, 80- ja 90-luvuilta bändeiltä kuten Guns 'n Roses, Judas Priest ja Aerosmith.Usein sana...
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Kun kuvaa vertaa perhoskirjoista ja verkosta kuvahaulla löytyviin kuviin, kysessä tosiaan voisi olla isonokkosperhonen.Isonokkosperhonen voi näyttää samantapaiselta kuin sen lähilajit nokkosperhonen tai harvinaisempi kirsikkaperhonen. Suomen perhoset -sivustolla on kuvattu näiden lajien tuntomerkkieroja: https://www.suomen-perhoset.fi/isonokkosperhonen/Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumilta löytyy asiantuntemusta lajien tunnistamiseen. https://foorumi.laji.fi/Myös Suomen yleisten kirjastojen tuottamasta valikoitujen tiedonlähteiden kokoelmasta Makupalat.fi saa apua perhosten tunnistamiseen. Hakusanalla perhoset löytyy seuraava linkkikokoelma: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=...
Kirja on Allison Pearsonin romaani Kate Reddy - täydellä teholla yötä päivää, alanimekkeenä vielä 'Uraäidin päiväkirja'. Kirjan kannessa on harmaaseen jakkupukuun pukeutuneen kiireisen naisen hahmo kellotaulun keskellä.
Kirjaa on aikuisten osastolla vapaana ja varastossakin pari kappaletta. Lisäksi lähikirjastoista löytyy vapaita kappaleita.
Näet itse kirjan tilanteen osoitteessa http://weborigo.lappeenranta.fi tai kirjaston kotisivut osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto -> Aineistohaku.
Jos haluat, että kirja varataan sinulle, ilmoita sähköpostitse (kirjasto@lappeenranta.fi) tai puhelimella 05-6162341.
Oulun kaupunginkirjastossa voi saada maksutonta henkilökohtaista opastusta kirjastossa käytössä oleviin tiedonlähteisiin http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/index.html . Varauksen opastukseen voi tehdä netillä, puhelimitse tai sähköpostitse http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/tiedonhakulomake.html . Lisäksi on tiedonhaun ja internetin opetusryhmiä http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut3.html . Refworks-opastusta ei Oulun kaupunginkirjastossa anneta. Yliopistojen kirjastot tarjoavat Refworks-viitteidenhallintajärjestelmää asiakkaidensa käyttöön. Oulun yliopiston kirjasto järjestää aiheesta tietoiskuja http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=253 . Jos ei pääse tietoiskuihin, voi tiedustella henkilökohtaista...
Kyseinen sitaatti on Gustave Flaubertin kirjeestä "Madame X:lle" vuodelta 1853. Kirje sisältyy kokoelmaan Correspondance (1850-1854). Lausahdus löytyy teoksen sivulta 214.
Ranskaksi kommentti kuuluu näin: "Ah! cela rend modeste de voyager; on voit quelle petite place on occupe dans le monde."
https://archive.org/details/correspondance02flauuoft
Kysymäsi laajuista bibliografiaa ei tietääkseni ole olemassa. 1970-luvulta 90-luvun loppupuolelle Helsingin yliopiston kirjasto julkaisi Suomen kirjallisuus -nimistä vuosiluetteloa, jossa myös käännöskirjat olivat omassa luokassaan lueteltuina.
Nykyisin painettuja luetteloita ei julkaista, mutta verkossa vapaasti käytettävissä olevasta Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy periaatteessa kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Tietokannan hakuun pääset osoitteessa finna.fi/. Sinun kannattaa käyttää tarkennettua hakua ja aloittaa merkitsemällä hakusanaksi lyhenne eng (hakutyyppi alkuteoksen kieli). Toisena hakusanana voit käyttää UDK-luokkaa 820, englanninkielinen kirjallisuus, se mm. rajaa hakusi kaunokirjallisuuteen. Tarkemman...
Kävin läpi HelMet-tietokannan tarjontaa ja löysin vain yhden kirjan, joka näyttää olevan tarjolla kysyjän kaipaamassa neljässä formaatissa. Kyseessä on Arto Paasilinnan romaani Kylmät hermot, kuuma veri (Heisses Blut, kalte Nerven). Se on tarjolla molemmilla kielillä sekä paperi- että äänikirjana.
Yleisesti ottaen voi todeta, että äänikirjoja julkaistaan lähinnä kaunokirjallisuudesta. Saksankielisistä äänikirjoista HelMet-tietokannassa vain muutama voidaan laskea tietokirjallisuuden piiriin.
Heikki Poroila
Espoossa ei ole perusturvalautakuntaa, mutta on perusturvajohtaja Juha Metso.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa samoja toimia, kuin monen muun kaupungin perusturvalautakunta.
Sen kokousten ajat ja pöytäkirjat selviävät linkistä:http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_…
Voit tehdä varauksen Anders-verkkokirjaston kautta: https://anders.verkkokirjasto.fi/web/arena Sivuilta löytyy ohje:
Kirjaudu verkkokirjastoon.
Kirjoita hakuruutuun lehden nimi, esimerkiksi Mobilisti. Klikkaa Hae -nappia.
Kun hakutulos aukeaa ruudulle, klikkaa lehden nimeä.
Tarkista lehden haluamasi numeron saatavuus. Saatavuus-kohdassa lehden eri numerot on jaoteltu vuosittain. Klikkaa haluamaasi vuosilukua, niin saat näkyviin lehden numerot ja jokaisen numeron alapuolella on sininen varaa-painike. Klikkaamalla vuosi : numero -linkkiä voit vielä tarkistaa numeron saatavuuden.
Klikkaa sen jälkeen Varaa-nappia oikean lehtinumeron kohdalla.
Valitse Noutopaikka-ruutujen avulla noutopaikka. Ylempään ruutuun valitaan kunnan- tai...
