Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, väritulostimen muut värit eivät kulu, kunhan huomaa asetuksissa/määrityksissä valita "mustavalkoinen/vain musta muste"-vaihtoehdon. Mustaa saadaan myös värillisten musteiden sekoituksena ja tavallisesti väritulostimet käyttävätkin kaikkia värikasetteja, ellei käyttäjä mustavalkoisia dokumentteja tulostaessaan nimenomaisesti säädä laitettaan käyttämään vain mustaa väriä.
Ylen Arkistosta vastattiin näin:
"Nuorten sävellahjan ensimmäinen lähetys oli vuoden 1967 syksyllä. Kysyjä tarkoittaa rinnakkaisradiolla varmaankin rinnakkaisohjelmaa. Rinnakkaisohjelma perustettiin yleisohjelman rinnalle vuonna 1963. Vuonna 1985 yleis- ja rinnakkaisohjelma -nimet muuttuivat 1- ja 2-verkoiksi.
Eli rinnakkaisohjelmassa kuultiin Nuorten sävellahjaa vuoden 1967 syksystä vuoteen 1985, jonka jälkeen Nuorten sävellahja soi 2-verkossa.
Vuonna 1990 kanavauudistuksen myötä 1- ja 2-verkot lakkautettiin ja tilalle tulivat Ylen Ykkönen, Radio Suomi ja Radio Mafia, tuossa yhteydessä Nuorten Sävellahja loppui. (Lähteet: Ylen vuosikirjat sekä Yleisradion historia. 2. osa 1949-1996)
Nykyään ohjelman perinteitä...
Nils Ferlinin runo Drömmare, dåre sisältyy suomennoskokoelmaan Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit. Se on Ferlinin ensimmäisen kokoelman En dödsdansares visor ja Surkimuksen lauluja -kokoelman toinen runo. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
Viimeinen kuningaskunta -kirjan tarinaa jatkava Kalpea ratsastaja ilmestyy Bazar Kustannuksen tietojen mukaan elokuun alussa.
Englanniksi sarjassa on ilmestynyt neljä osaa: The Last Kingdom, The Pale Horseman, The Lords of North ja Sword Song.
Souvarit-yhtyeen nuottikokoelma "Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin" - jos tätä nyt tarkoitetaan - löytyy ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kokoelmasta ja on hyllyssä Tapiolan kirjastossa. Sieltä sen saa kaukopalveluna, jos ei ole ihan päivän päälle kiire.
Olisi kuitenkin helpompaa ja luultavasti nopeampaa etsiä sitä tarvittavaa sävelmää, joka voi olla jossain muussakin nuottikokoelmassa. Kysyjää ehkä lähimpänä olevasta suuremmasta kokoelmasta (Forssa) ei juuri tätä kokoelmaa nro 3 löydy (kyllä muita osia), mutta ehkä jokin muu sopiva, joten soitto sinne etsityn kappaleen nimen kera voisi olla järkevä teko (p. 03-4141 5405).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Svinhufvudin kertomukset Siperiasta (toimittanut Erkki Räikkönen) on ilmestynyt vuonna 1928. Tätä painosta on ollut yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, mutta valitettavasti kirja on jäänyt asiakkaalta palauttamatta. Kirjasta on ilmestynyt vuonna 2007 näköispainos, mutta sen ainoa kappale on jouduttu poistamaan. Kirja ei ole myöskään myytävänä, joten emme voi uusiakaan kappaleita hankkia.
Pääkaupunkiseudulta kirja on lainattavissa ainakin Museoviraston, SKS:n ja Kaisa-talon kirjastoista:
https://finna.fi
Tuo palvelu tosiaan vaatii kirjautumisen. Maksuton, joskin melko suppea palvelu on Lääkeopas:
http://www.tohtori.fi/laakeopas/
Pharmaca Fennica -hakuteoksesta saa tietoa lääkkeistä. Kirjasarja löytyy monista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spharmaca%20fennica__O-date?…
Suomalaisista kirjastoista ei tämän 1815-1897 eläneen venäläisen säveltäjän nuotteja löydy. Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan kautta löytyy muutamia nuotteja, jotka kuitenkin ovat pääasiassa yhdysvaltalaisissa kirjastoissa:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSQUERY?searchtype=limitlink:format…
Alla hiukan tietoa säveltäjästä:
http://www.earlyromanticguitar.com/erg/composers.htm
Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia, mutta emme lupaa ottaa kirjoja osaksi kokoelmaamme.
Jokaisessa Espoon aluekirjastossa (Entresse, Iso omena, Sello, Soukka ja Tapiola) on hylly tai kärry lahjoituskirjoille.
Jos kirja ei päädy kirjaston kokoelmiin, se saa varmasti hyvän kodin jonkun asiakkaamme luota.
Kovin suuria kirjamääriä ei kannata kerrallaan tuoda hyllyyn, sillä kirja löytää varmemmin kodin kun se on tarjolla väljässä hyllyssä.
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita...
Gambinasta on kyselty palvelussa samoin sanoin ennenkin, aivan hiljattain vieläpä: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-gambinasta-mita-tahansa-tietoa?language_content_entity=fi
Altian asiakaspalvelijan mukaan (chat-keskustelu 27.2.2020) Gambinaa on valmistettu 30-luvulta lähtien Rajamäen tehtaalla, joka oli ennen Alkon omistuksessa. Suurin osa juoman ainesosista (ainakin vermutti) tulee ulkomailta, mutta valmistus on edelleen rajamäkeläistä. Valitettavasti Altian arkistoistakaan ei löytynyt juomasekoituksen tuotekehittäjien tietoja. Myös Hotelli- ja ravintolamuseon tiedoissa on Gambinan kohdalla aukko (sähköposti 28.2.2020).
Gambina ilmestyi Alkon hyllyille heti kieltolain kumoamisen jälkeen (1932). Kieltolaki oli vaikeuttanut...
Bibliografisten tietojen merkitseminen englanniksi ei edellytä sanan "teoksessa" käyttöä.
Englanninkielisesssä maailmassa on käytössä useita eri tapoja merkitä artikkeleiden bibliografiset tiedot.
Alla esimerkkejä (lisää löydät lähdelinkeistä).
Aikakauslehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, vuosikerta, numero, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Gray, L 2018, 'Exploring how and why young people use social networking sites', Educational Psychology in Practice, vol. 34, no. 2, pp. 175-194.
Sanomalehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, julkaisen päivämäärä, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Lewis, S. (2015) ‘Rainbow support for York pride...
Vuonna 1953 tapahtuneesta Kyllikki Saaren surmasta ei ole koskaan syytetty ketään, mutta epäiltyjä on ollut kymmeniä. Anssi Orrenmaan Seura-lehdessä vuonna 2014 ilmestyneessä artikkelissa tapauksen tutkinnanjohtaja kertoo, että selvitettyjä tutkintalinjoja on yhteensä 370 ja mappeihin koottua aineistoa "vaatekaapillisen verran". Oletettavaa siis on, että hyvin monenlaisia mahdollisia tapahtumakulkuja on selvitetty. Poliisin tutkimusten lisäksi tapaus on ollut suosittu spekulaation aihe myös paikkakuntalaisille ja muille kiinnostuneille. Artikkelissa esitellään joitakin tunnetuimpia teorioita: https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/kyllikki-saari-surma-1953-suohaudan-m….
Tapaukseen liittyvää tietoa, uutismateriaalia ja dokumentti YLE:n Elävässä...
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "...