Kyseessä on Juhani Rasinkankaan säveltämä ja Juhani Konolan sanoittama laulu Nyt koululainen oon. Sanat löydät nuottijulkaisuista 17 uutta lastenlaulua (1990), Lastenlauluni (2000) ja Ystävyyden laulu : Jussi Rasinkankaan tunnetuimmat ja pidetyimmät lastenlaulut (2005).
Kaikki edellämainitut nuottijulkaisut kuuluvaat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata haluamasi teokset itse. Voit myös soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytää virkailijaa varaamaan teokset sinulle.
https://finna.fi/Record/helmet.1471291
https://finna.fi/Record/helmet.1471447
https://finna.fi/Record/helmet.1752499
https://www.helmet.fi/fi-FI
Roland af Hällströmin elokuvan Poika eli kesäänsä (1955) alussa ja lopussa F. E. Sillanpää lukee katkelman teoksestaan Elämä ja aurinko, johon elokuva perustuu. Alun katkelma on teoksen prologista - tosin hiukan muutettuna. Lopun lainaus on puolestaan teoksen epilogista.
Teoksen voitte lukea digitoituna alla olevasta linkistä.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/46518/pg46518.html
Elämä ja aurinko -romaanin painettua versiota on lainattavissa Helmet-kirjastoissa useampana painoksena. Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_107883
Kirsti Kuronen on kirjoittanut Vili Voipio- kirjat. Hänestä ei löydy kirjoista tietoja, mutta kustantajan sivuilta löytyy jonkin verran. Voit varata itsellesi internet-ajan vaikka täältä kirjastosta ja voimme auttaa sinua löytämään tuon tiedon.
Toiseen kysymykseesi: on useita sarjoja,joiden kirjailijat ovat kirjoittaneet yli viisi kirjaa. Voit tulla itse paikan päälle ja löytää sinua miellyttävän sarjan/kirjailijan.
Löytämisen iloa sinulle!
Laissa Suomen lipusta 26.5.1978/380 ja sen 8 §:ssä sanotaan seuraavasti:
8 §
Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. (21.4.1995/588)
Lukupiireistä on ilmestynyt Lukupiirikirja, toimittaneet Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara ( BTJ, 2010). Kirjassa kerrotaan lukupiirin perustamisesta, mutta ei kirjailijoiden nimikkoseuroista. Tätä voisi kysellä esim. Suomen kirjailijanimikkoseuralta http://www.nimikot.fi/
Emme pysty arvioimaan vanhojen kirjojen hintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon.
Kirjastosta löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, jonka uusin kaksiosainen painos on lainattavissa Kirjasto Omenasta tai selattavana paikan päällä Sellon kirjastossa.
Antikvariaatit voivat arvioida kirjasi arvon. Voit ottaa yhteyttä lähimpään antikvariaattiisi.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on taideaiheisia dia-sarjoja. Diakuvia pääsee tutkimaan Vaski-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat "heijastuskuva" ja "taide"
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Dia-kuvia voi etsiä myös Vaski-verkkokirjaston laajennetun haun kautta, jolloin aineistolajiksi valitaan "kuva" ja hakulaatikkoon kirjoitetaan sana "taide".
Kun hakutulos tulee esiin, nimekettä klikataan, jonka jälkeen tulee esiin kohta "Näytä sisältö". Sitä klikkaamalla saa tiedon, mitä yksittäisiä taidekuvia dia-sarja sisältää.
Diakuvia voi pyytää Yläneen kirjastoon kaukolainaksi (pyyntö jätetään Yläneen kirjastoon). Turun kirjastossa diasarjat on sijoitettu varastoon, josta...
Suosittelen vierailua Oulun kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Tämä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole tarkoitettu korvaamaan tutkimuskirjallisuuden etsimistyötä, joka on aivan liian suuritöinen yhdellä vastauksella hoidettavaksi. Menemällä kirjaston asiakkaana kysymään saat kuitenkin varmasti sellaista apua, jota kirjastossa kyetään antamaan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Valtaa ja juhlia tai yleisemminkin vallan kulttuurihistoriaa käsittelevät ainakin alla mainitut kirjat
- The ugly Renaissance / Alexander Lee (2014)
- Ettekö te tiedä, kuka minä olen : ylimielisyyden historiaa / Ari Turunen (2014)
- Katse menneisyyden ihmiseen : valta ja aineettomat elinolot 1500-1850 / Kustaa H. J. Vilkuna (2010)
- Maintaining loyalty, declaring continuity, legitimizing power: ludi saeculares of Septimius Severus as a manifestation of the golden age / Jussi Rantala. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2013, myös verkkojulkaisuna:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/67964
Aiheesta löytyy myös artikkeli:
- Media, valta, eliitit... ja Tasavallan presidentin vastaanotto. / Kolbe Laura (Tiedepolitiikka-lehti, 2001, nro 1, s. 7-12...
Verohallinnon palvelunumerossa pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä henkilökohtaisesti. Palvelunumerot löytyvät vero.fi-sivulta:
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot/Palvelunum…
Kiinnostava kysymys! Vertailtaessa lukuja kunnittain selviää seuraavaa:
Suurimmat pudotukset luvuissa ovat Rovaniemellä (-3 466 712), Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi(-2 181 625), Jyväskylällä (- 2 115 522) ja yli 500 000 pudotukset ovat myös Kauhajoella, Porvoolla, Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski ja noin 20 muulla yli 100 000.
Yksi selitys tähän saattaisi olla kirjastojen liittymisessä kirjastokimppaan, jolloin laskutapa olisi tosiaan muuttunut. Myös uudessa järjestelmässä tilastointitapa saattaa olla erilainen. Joissain kohtaa epäilen kyllä ihan pilkkuvirhettäkin (Kärsämäki).
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan näihin kuntiin ja kysyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin.
Musiikkiarkisto JAPAn Digitoimistossa myös kelanauhojen digitointi oli aikaisemmin mahdollista. Digitoimisto on nyt suljettu, mutta toimisto vastaa myös digiointia koskeviin kysymyksiin.
Yhteystiedot:
http://www.musiikkiarkisto.fi/yhteystiedot.php
Hei! Kirjastot opastavat tiedonhaun perusasioissa. Voit kysyä vaikkapa omasta lähikirjastostasi ja mahdollisesti sopia ajan etukäteen. Varsinainen laaja tiedonhaku on opiskelijan oma työ, osa opinnäytetyön prosessia. Monet oppilaitokset ja oppilaitoskirjastot järjestävät myös tiedonhaun kursseja osana opinnäytetyön tekoa. Opinnäytetyön tekijä osaa itse parhaiten määritellä aiheen rajauksen, näkökulman ja siihen liittyvät asiasanat. Kannattaa siis kysellä myös oppilaitoksesta.
Etsitty laulu sisältyy Paciuksen vuonna 1873 julkaisemaan kokoelmaan "20 Kinderlieder nach Zeichnungen von Oscar Pletsch aus seinem Springsfeld". Kuten voi arvata, näin vanhaa nuottijulkaisua ei ole erityisen helppo löytää edes kirjastoista.
Tämä painettu nuotti sisältyy kuitenkin Kansalliskirjaston Pacius-arkiston kokoelmaan (arkisto-osoite Ms. Mus. Pacius 19). Tätä nuottia ei kuitenkaan lainata, vaan sitä täytyy tulla paikan päälle katsomaan, ellei esimerkiksi kopiosta voida sopia. Suosittelen ottamaan yhteyttä Petri Tuoviseen (petri.tuovinen@helsinki.fi) ja kysymään, pystyisivätkö he tekemään sinulle valokopion tästä laulusta.
Toinen mahdollisuus on kääntyä Turussa toimivan Åbo Akademin Sibelius-museon arkiston puoleen. Heillä nimittäin...
Ilmeisesti etsitte Immi Hellénin runoa Aamukahvin ääressä. Runo on julkaistu mm. kokoelmissa Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta (Otava 1990) ja Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa (Otava 2005) sekä Tuula Korolaisen toimittamassa Immi Hellénin runojen kokoelmassa Hyvää huomenta, Punahilkka! (Tammi,2011).
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
https://lakia.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Global Finance -lehden mukaan maailman köyhin maa vuonna oli vuonna 2015 Keski-Afrikan tasavalta. Lehdessä on vertailtu saman rahamäärän ostovoimaa kussakin maassa eli menetelmänä on ollut ostovoimapariteetti (PPP), joka kertoo bruttokansantuotetta luotettavammin maiden välisistä varakkuuseroista. Myös Yhdistyneet kansakunnat on julkaissut listauksen maailman 25 vähiten kehittyneestä maasta, mutta YK ei listaa maita köyhyysjärjestykseen.
Ainakin Kirkonulkomaanapu kerää lahjoituksia Keski-Afrikan tasavallan konfliktista kärsivien hyväksi (https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/keski-afrikan-tasavallan-konf…).
Global Finance lehden listaus: https://www.gfmag.com/global-data/economic-data/the-poorest-countries-i…
YK:n listaus: http://www....
Oikea aika olisi (alkuperäisen) pyhäinpäivän (1.11.] aatto eli lokakuun 31. päivän ilta.
http://www.bbc.co.uk/religion/religions/christianity/holydays/halloween…
Laulu on julkaistu nimellä "Et surra saa" (= Ne grusti) nuotissa Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Se alkaa: "Syksyn tullen lehdet puiden putoaa". Nuotissa on laulun melodia ja sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Vironkielisiä sanoja en löytänyt muualta kuin Georg Otsin laulamina.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan".
