Termi, jota kuvailemastasi musiikista käytetään, on aleatorinen musiikki (englanniksi aleatory, aleatory music, joskus myös aleatoric music). Termi pohjautuu latinan sanaan alea, joka tarkoittaa arpaa. Kirjastoissa käytössä olevassa musiikin asiasanastossa termi on määritelty näin: ”1950-luvulla alkunsa saanut sävellys- ja esitystekniikka, jossa teoksen osa tai koko teos muodostuu säveltäjän tai esittäjän (esittäjien) sattumanvaraisten valintojen mukaan.” Tässä yhteydessä käytetään myös termejä indeterminismi (indeterminacy, indeterminate music) ja sattumamusiikki (chance music).
Suuressa musiikkitietosanakirjassa (Weilin & Göös, 1989), osassa 1, on Juhani Nuorvalan kirjoittama tiivis artikkeli aleatorisesta musiikista (s. 49-51)....
Kyseinen kohta on William Shakespearen Henrik V:n neljännen näytöksen alusta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1905 kyseinen kohta kuuluu näin:
Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin
Pimeys vaaniva ja heikko kuiske
Avaran mailman kaikkeuden täyttää.
Yön likoharmaan kohdun kautta käy
Leiristä leiriin hyminä niin hieno.
Saat Matti Rossin suomennoksen vuodelta 2009 sähköpostiisi.
Cajanderin suomennos Gutenberg-projektissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Henry V by William Shakespeare http://www.gutenberg.org/ebooks/2253
Shakespeare, William: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009)
Mainitsemienne teosten esittelyt löytyvät espanjalaisten kustantajien sivuilta. Voitte lukea esittelyteksit alla olevista linkeistä.
Mika Waltari: Sinuhé, el egipcio kustantajan Plaza et Janesin sivuilla (esittely kohdassa sinopsis).
https://www.todostuslibros.com/busquedas/?keyword=SINUH%C3%89%2C+EL+EGI…
https://www.todostuslibros.com/libros/sihuhe-el-egipcio_978-84-9759-665…
Arto Paasilinna: El bosque de los zorros espanjalaisen kustantajan Anagraman sivuilla.
https://www.anagrama-ed.es/libro/panorama-de-narrativas/el-bosque-de-lo…
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Oheisessa linkissä todetaan, että voiton tuottaminen osakkeenomistajille on yleensä osakeyhtiön tarkoitus pitkällä aikavälillä. Tähän sisältyy myös osan voitosta sijoittaminen investointeihin, joitten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakeyhtiölle pitkällä aikavälillä, ei pelkästään yksittäiselle osakkeenomistajalle lyhyellä aikavälillä. Näin ollen kurssin lasku heikentää pitkän aikavälin tavoitetta ja kurssin nousu parantaa sitä. Lisätietoja oheisesta linkistä.
https://www.minilex.fi/a/voiton-tuottaminen-osakeyhti%C3%B6n-tarkoituksena
Suomen Pankin ekonomisti täydensi vastausta lisäksi seuraavasti:
”Yhtiön etu” voi olla hankala käsite, ja menee melko filosofiseksi. Voiko yhtiöllä, joka ei ole tietoinen toimija, olla jokin...
Kysymyksesi on lääketieteellisesti, psykologisesti ja antropologisesti niin laaja ja monitahoinen, ettei tässä palvelussa ole mahdollista vastata siihen tyhjentävästi.
On olemassa sairauksia ja oireita, jotka aiheuttavat vaikeuksia tunnistaa kasvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin neurologiset sairaudet ja muistihäiriöt.
https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/vinkkeja-kasvosokeudesta-karsiville/
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1348/174866407X231001
On vaikea sanoa, voisiko ihminen unohtaa oman ulkomuotonsa, jos hän ei voisi katsoa valokuvia tai peilin kaltaisia heijastavia pintoja. Kasvojen tunnistaminen on ihmislajin evoluution kannalta elintärkeää, joten voisi spekuloida, ettei unohtamista kovin...
Koska kysyjien tiedot tietosuojasyistä eivät meidän ylläpidossamme ole käytettävissä mitenkään muuten kuin vastauksen lähettämisessä, en oikein tiedä mihin viitttaat. Englanninkielisiä sanontoja suomennettuina löytyy hyvä lista Ef-oppimateriaaleista, https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englanninkieliset-sanonnat/.
Kyseessä on kaiketikin Yhtyneiden kuvalehtien vuosina 1976-1979 julkaisema aikakauslehti P.S : paljon puhuva, suoraan sanova.
P.S.-lehteä on vain muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla lehden voi lukea Kansalliskirjastossa, mutta kotilainaan sitä ei saa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422984
Kansalliskirjaston palveluista nyt poikkeusaikana voit lukea lisää täältä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kouvolan Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan pääkirjastosta. Näin korona-aikaan asiakkaat kyllä joutuvat käyttämään mikrofilmin lukulaitetta omatoimisesti.
Seura-lehteä näyttäisi löytyvän yliopistojen kirjastoista. Jos tiedät artikkelin, jonka haluat, saat sen kaukopalvelun kautta artikkelikopiona. Saattaa olla ettei kokonaisia lehtiä kaukolainata. Kaukopalvelu on maksullista.
Ainakin säästö- ja osuuskassan kautta sai ostettua vakuutuksia 1960-luvun Jaalassa. (Salminen, Esko: Jaalan historia, 2004.) Eduskunnan kirjastosta löytyy teos: Männistö, Väinö; Karvinen, Ismo: Valkealan-Jaalan vakuutusyhdistys 1878-1978, 1978.
Lain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai virkailijantehtävän hakijoilta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Tämä vastaa yliopistossa perus- ja aineopintoja. Myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) siis riittää kirjastovirkailijaksi tai kirjastonhoitajaksi työllistymiseen, mikäli se sisältää tarpeeksi kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17...
Minuuttitasoista kulutusta en löytänyt, enkä oikeastaan edes koko kaupungin tarkkaa sähkönkulutusta vuodessa.
Osavaltiotasoinen selvitys antaa kuitenkin jonkinlaista käsitystä Vegasin energiankäytöstä verrattuna muihin alueisiin. energy.nv.cov
Referenc-sivustolla kerrotaan: "According to Forbes magazine, Las Vegas uses 5,600 megawatts of electricity on a summer day. This usage is expected to hit 8,000 megawatts by 2015. Furthermore, each new resident will need 20,000 KWh of electricity every year." referenc.com sähköä kuluu siis nykyisin noin 8000 megavattia päivässä valaistukseen ja toimintojen ylläpitoon. Lisäksi tulevat turistien ja asukkaiden sähköntarpeet.
Pieni valopilkkuhurjassa sähkönkulutuksessa on se, että Las Vegas...
Moong dal on mungpavuista tehty ruoka. Dal viittaa yleisesti linssiruokiin, moong taas nimenomaisesti mungpapuihin (tunnetaan myös mungopapuina).
Dal on aasialainen ruokalaji, jota syödään paljon etenkin Intiassa. Sitä voi valmistaa useista erilaisista linsseistä ja pavuista. Moong dal tehdään halkaistuista mungpavuista. Toisinaan pelkkiä halkaistuja mungpapuja kutsutaan nimellä mung dal tai moong dal.
Moong dal -resepti (englanniksi)
Mungpapuja verkkokaupassa
Tehtyjen – todellisten tai fiktiivisten – maailmanympärimatkojen kuvausten perusteella sanalla ymmärretään tavallisesti maapallon kiertämistä leveyspiirien suuntaisesti, siten, että ylitetään sekä Atlantti että Tyyni valtameri, ja kuljetaan ainakin kolmen maanosan kautta. Jotkut sanakirjamääritelmät lisäävät tähän vielä vaatimuksen vähintään maapallon ympärysmittaa vastaavasta matkan pituudesta.
Maailmanympärimatkan käsite perustuu paljolti Jules Vernen kirjaan Maailman ympäri 80 päivässä, ja Phileas Foggin siinä noudattama reitti onkin mitä mainioin esimerkki: Lontoosta Sueziin, Suezista Bombayhin, Bombaysta Kalkuttaan, Kalkutasta Hongkongiin, Hongkongista Jokohamaan, Jokohamasta San Franciscoon, San...
Asiaa kannattaa tiedustella Helsingin Yliopistomuseos Arppeanumista.
Snellmaninkatu 3, 00170 HELSINKI
Vallila, Uudenmaan maakunta
Puhelin: 09 19124071
https://www.allbiz.fi/helsingin-yliopisto-helsingin-09-19124071
Runon Onko nyt joulu? voi löytää Viertolan vuonna 1995 julkaistusta kokoelmasta Kokoa minut käsivarrellesi. Se sisältyy myös Tuula Simolan toimittamaan joulurunojen antologiaan Joulu ihanin.
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä.
Hei!
Voit Helmet-sivuilla tehdä haun frisbeegolf ja rajata tulokseksi esineet. Kirjastosta voi lainata frisbeegolfsettejä, joissa mukana on kolme frisbeetä. Näitä löytyy sekä Helsingistä että Vantaalta. Tässä linkki vielä Helmet-sivulla tekemäni hakuun:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sfrisbeegolf__Ff%3Afacetmed…
Muistathan, että esineitä ei voi varata ja esineet pitää palauttaa siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu.
Israel ei ole julistautunut ydinasevaltioksi. Se ei ole virallisesti myöntänyt, vahvistanut tai näyttänyt, että sillä olisi ydinaseita. Valtio ei ole liittynyt ydinsulkusopimukseen eikä ole suostunut yhteistyöhön Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajien kanssa.
Kuitenkin yleinen käsitys on, että Israelilla on ydinaseita. Myöhemmin julkistettujen asiakirjojen ja tietovuotojen perusteella Israel aloitti ydinohjelmansa 50-luvulla, kun se rakensi Negevin ydintutkimuslaitoksen ja reaktorin alun perin Ranskan avustuksella. Plutoniumin tuotanto laitoksella alkoi vuonna 1966, ja oletettavasti ensimmäiset ydinaseet tai niihin tarvittavat osat olivat valmiit ennen vuosikymmenen loppua.
Israel on noudattanut tuosta ajasta...
Wärtsilän tytäryhtiön Turun telakalla rakennettiin 1980-luvun lopulla turistisukellusveneitä, joilla pystyi uutisoinnin mukaan sukeltamaan 100 metrin syvyyteen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/02/sukellusvenematkailu
Ranuan Simojärven vesissä ei näkyvyys sukellusveneestä ollut toivotunlainen https://www.kaleva.fi/ranuan-sukellusvenekohua-seurasi-tyrmaava-pettymy…
Vuonna 1990 uutisoi Helsingin Sanomat turkulaisen W-Sub Oy:n telakalla valmistuneen turistisukellusveneen aloittavan liikennöinnin Punaisenmeren rannalla Hurghadassa. Maksimi sukellussyvyyden mainittiin olevan 75 metriä, tosin turistikäytössä pysyteltäisiin 10-30 metrin syvyydessä. HS 21.7.1990
Mobimar Oy on sittemmin valmistanut Turussa erilaisten työveneiden ohella...
