Munkkiniemen kirjasto toimi aikaisemmin Munkkiniemen palokunnantalolla, jossa oli myös monia muita hallinnollisia toimintoja kuten valtuustosali ja poliisilaitos. Itse talo rakennettiin vuonna 1931.
Munkkiniemen kirjasto perustettiin heti seuraavana vuonna 1932, ja samaan aikaan syntyi myös Lauttasaaren kirjasto. Vuoden 1934 lopussa kirjastoilla oli yhteensä 1 1171 nidettä ja molemmilla oma johtokuntansa ja kirjastonhoitajansa. Munkkiniemi oli silloin osa Huopalahden kuntaa, joka liitettiin Helsinkiin 1946.
Kaija Hackzellin teos Rakas vanha Munkkiniemi kertoo, että kirjasto sai oman rakennuksen vasta 1989. Vanha Palokunnantalo toimii nyt nuorisotalona.
Tässä vastauksen pohjana käytettyjä lähteitä:
Hackzell, Kaija: Rakas vanha...
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan poikkeavien tarpeiden välillä.
Mainittu laulu lienee Rakkauden valo Hannu Savon ja Kamiinan levyltä vuodelta 2001. Laulussa rakastunut pari rakentaa talon. Mies käy töissä, nainen odottaa. Mutta sitten nurkan takaa tule käärme ja tarjoaa naiselle vihreää omenaa. Onni murtuu.
Paratiisissa ei tarvinnut tehdä töitä, joten kysessä eivät ole Aatami ja Eeva. Tässä rakkauslaulussa tai laajemmin ottaen parisuhdelaulussa hyödynnetään intertekstuaalista viittausta Raamatun luomiskertomukseen. Tällaista viittausta voidaan nimittää alluusioksi.
Alluusiosta: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:alluusio
Runojen tulkintaan voi perehtyä tarkemmin teoksessa Lentävä hevonen
Rakkauden valo on julkaistu kokoelma-cd:llä Suomirokkia 7
Vuosaaren kirjastossa on tällä hetkellä useita koneita vapaana. Aikaa ei tarvitse varata, mutta varaamalla varmistat, että saat koneen käyttösi silloin, kun tarvitset. Voit varata koneen verkossa tai soittamalla kirjastoon. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, varaaminen käy helposti alla olevasta linkistä löytyvässä ajanvarausjärjestelmässä. Pistäytymiskoneille ei voi varata aikaa.
Voit tallentaa tiedoston muistitikulle tai lähettää sen sähköpostiisi ja tulostaa tiedoston siitä.
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Vuosaaren kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Yhteystiedot
Katharine Hepburnista on olemassa useita elämäkertoja. Englanniksi on ainakin kirjat Andersen, Christopher: Young Kate, Bergan, Ronald: Katharine Hepburn: an independent woman, Carey, Gary: Katherine Hepburn: a Hollywood yankee, Dickens, Homer: The films of Katharine Hepburn, Leaming, Barbara: Katharine Hepburn ja Morley, Sheridan: Katharine Hepburn.
Suomeksi ovat ilmestyneet hänen itsensä kirjoittamat Afrikan kuningatar eli Miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi sekä Minä, joka on myös käännetty ruotsiksi. Tarkemmat tiedot kirjoista sekä niiden sijaintipaikat pääkaupunkiseudulla näkyvät osoitteesta http://www.helmet.fi
Taitaja-lehteä ei tosiaankaan löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on tänä vuonna tilattu Espoon Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoihin sekä Vantaan Tikkurilan kirjastoon. Uusin numero on luettavissa kyseisissä kirjastoissa, vanhempia numeroita saa varaamalla myös Helsingin kirjastojen kautta. Varausta ei valitettavasti voi tehdä itse HelMet-sivun kautta, täytyy joko käydä kirjastossa tai puhelimitse pyytää tekemään varaus.
Varaus Kyyti-verkkokirjastossa tehdään seuraavasti:
1. Hae ensin teos, jonka haluat varata (esim. tarkennetulla haulla). Sivun vasemmassa reunassa punaisella pohjalla olevassa valikossa on viimeisenä linkkinä Ohje, jonka alta löytyy ohjeita teoksen hakuun.
2. Klikkaa teoksen nimeä, jotta pääset Teoksen tiedot-sivulle ja näet teoksen saatavuus-tiedot.
3. Teoksen saatavuus-tietojen yläpuolella ja alapuolellla on Varaa teos –linkki, klikkaa tätä linkkiä.
4. Valitse noutopiste riviltä Kymenlaakson seutulainakokeilu.
5. Paina Varaa-painiketta.
6. Kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja salasanalla (pin-koodi), paina Jatka-painiketta. Jos sinulla ei ole salasanaa, saat sen kirjastosta näyttämällä kirjastokorttia.
Jere on yleisin Jeremia(s)-nimen lyhentymistä, sanoo Kustaa Vilkuna Etunimet nimisessä teoksessaan (2005).Vilkuna jatkaa, että Jeremias on kreikkalainen asu heprean nimestä Jeremia " Jahve (Jumala)kohottaa". Lisää tietoa nimen alkuperästä löydät nimikirjoista kirjastostasi.
Kirja on vasta ilmestynyt eikä ole vielä edes tullut kirjakaupasta kirjastojen luettelointiosastoille käsiteltäväksi. Tämäntyyppiset paljon kysytyt uutuudet kyllä yleensä toimitetaan perille mahdollisimman nopeasti ja myös kirjastoissa käsitellään ensi tilassa lainauskuntoon. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjastosta; kirjan voi varata heti, kun sieltä näkyy, että vähintään yksi kappale on tullut johonkin kirjastoon.
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
Tietoa suomalaisista hopea-aterimista löytyy useammastakin kirjasta, mutta yhtä ainokaista teosta aiheesta en valitettavasti löytänyt. Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheesta tietoa: Pöytä koreaksi, kattauksen ja pöytätapojen historia, toimittanut Kirsti Grönholm ( Tammi, 2005), Raimo Fagerström: Suomalaista hopeaa ( WSOY, 1983), Hopeakirja: Suomen hopea-ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle ( Cajus Kajanti, 1966), Raimo Fagerström: Hopeaa Suomen kansallismuseon kokoelmissa ( Museovirasto, 2000) Wenzel Hagelstam: Uusi antiikkikirja: 1900-1980 ( WSOY, 2003) sekä kirjasarjassa Suomen antiikkiesineet osassa Kustavilaisuudesta Empireen ( Weiling Göös, 2005). Kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun...
Viihtyisyyden ja kodikkuuden määritelmästä en valitettavasti onnistunut lähteitä löytämään, mutta Vaski-kirjastoissa on saatavilla useita kahviloihin ja kahviin liittyviä kirjoja, joista voisi olla apua. Tässä joitakin lupaavalta vaikuttavia - voit hakea Vaskin verkkosivulta (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena) lisää kirjoja esim. hakusanoilla "kahvi" ja "kahvilat":
Peti & safka : hotelli- ja ravintola-alan perusteet. 2002. Helsinki: Tammi. (luku kahvilapalveluista)
Cafés and bars : the architecture of public display. 2007. London: Routledge.
Let's go out! : interiors and architecture for restaurants and bars. 2012. Berlin: Gestalten.
Interior pop!. 2011. Berkley: Gingko Press.
Nieminen, Petri. 2014. Kahvi : suuri suomalainen...
Kirjan on kääntänyt Antti Nylen. Käännös on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2003 Desura-kustantamon julkaisemana. Siltala julkaisee saman käännöksen nyt tarkistettuna laitoksena.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Siltala-kustantamon sivuilta:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/kirja/4/
Näyttäisi siltä, ettei kyseisiä artikkeleita tai niiden tiivistelmiä ole saatavissa verkossa. Tein lukuisia hakuja sekä Helsingin yliopistossa että kaupunginkirjastossa käytettävien tietokantojen avulla tuloksetta.
Yliopiston puolella muiden muassa tietokannat PubMed, EBSCO ja PsycARTICLES antavat muutamia tuloksia kummaltakin kirjoittajalta, joiden joukossa ei kuitenkaan ollut etsimiäsi artikkeleita.
Kaupunginkirjastossa käytettävistä tietokannoista WorldCat antoi tuloksen, jonka mukaan kyseiset artikkelit ovat saatavissa fyysisinä kappaleina amerikkalaisissa yliopistokirjastoissa, toinen Floridassa ja toinen Utahissa. Helsingin yliopiston kirjaston Nelli-portaalista pääset tutkailemaan WorldCatia ja artikkelien saatavuustietoja.
http...
Hei!
Terveydenhuollossa käytetään sekä kertakäyttöisiä että monikäyttöisiä, desinfioitavia välineitä tikkien poistoon. Tässä on kunta- ja organisaatiokohtaisia eroja. Tarvikkeita ja palveluita hankitaan kilpailutuksen kautta ja valitaan tarkoitukseen sopivin vaihtoehto. Tärkeätä on kuitenkin noudattaa korkeata hygieniatasoa.
Tarkemmin tähän kysymykseen osaa vastata esim. oman terveyskeskuksesi asiantunteva henkilökunta.
Myöhästymismaksu on 20 senttiä kirjalta vuorokaudessa. Jos kirjat palautetaan seitsemän vuorokautta myöhässä, kertyy niistä myöhästymismaksuja siis yhteensä 2,80 €.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös...
