Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Pensasmustikan taimia on kyllä saatavilla. Ainakin Wickmanin taimisto Närpiössä ilmoittaa myyvänsä suomalaisia ja ruotsalaisia, täkäläistä ilmastoa kestäviä taimia. Wickmanin tuoteluettelo löytyy osoitteesta http://www.tawi.fi/~wiplant/marjakas.html
Viljo Kojon runo En tiedä muistatko mua on runoilijan esikoiskokoelmasta Aamutuuli (1914). Runo on luettavissa myös ainakin teoksesta Viljo Kojon kauneimmat runot (1962). Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346220__Saamutuuli%20kojo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346306__SViljo%20Kojon%20kauneimmat__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta The Circus Animals’ Desertion, joka sisältyy Yeatsin vuonna 1939 julkaistuun kokoelmaan Last Poems. Runosta ei ole muuta suomennosta kuin Aale Tynnin suomennos vuodelta 1966.
http://www.csun.edu/~hceng029/yeats/collectedpoems.html
https://www.poetryfoundation.org/poems/43299/the-circus-animals-desertion
Keräilyesineillä ei ole koskaan täsmällistä arvoa, vaan se muodostuu osto- ja myyntitilanteessa sillä perusteella, mitä ostaja on valmis maksamaan. Vanhojen kolikoiden hintaan vaikuttaa olennaisesti kolikon kunto. Kolikko, joka saattaa virheettömänä ja käyttämättömänä olla jopa satojen eurojen hintainen, on normaalikunnossa eli kuluneena ehkä vain muutaman euron arvoinen, koska keräilijät ovat kiinnostuneita hyväkuntoisista yksilöistä.
Esimerkiksi kysyjän jatkokysymyksessä ollut 25 pennin kolikko vuodelta 1872 on jo monimutkainen tapaus. Matinmarkka-nimisen yrityksen sivuilla luetellaan tämän kolikon eri versioita vuosilta 1865-1876. Vuoden 1872 kolikosta on neljä eri varianttia, joiden hinnat vaihtelevat 5-90 euron välillä kuntoluokasta...
Pakulan suomalaisiin sukujuuriin viittaavaa tietoa ei ole löytynyt. Wikipediassa on tieto, että Pakula on syntynyt puolanjuutalaisille vanhemmille New Yorkissa.
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon.
Lahden kaupungin metsätoimi on asentanut puuveistoksia metsäalueille asukkaiden iloksi vuosia sitten. Nykyään toiminta on valitettavasti lopetettu kokonaan.
Niitä on eri puolilla kaupunkia:
Teivaa, susi
Mukkula, metso
Pesäkallio, ilves
Karisto, kärppä
Liipola, mäyrä
Tonttila, kettu
Kytölä, ahma
Keijupuisto, liito-orava
Lisäksi Salpausselän luonnonystävät on asentanut Urheilukeskuksen ympäristöön karhuveistoksen ja ketun.
Lahden ympäristöpalvelut on myös asentanut pari veistosta Tapanilan maastoon.
Ainakin ns. perhelenkin varrelta niitä löytyy.
Kaivattu kirja saattaisi olla aivan kotimaista alkuperää oleva Reeta Aarnion Maan kätkemät (Otava, 2008). Samaan sarjaan kuuluvat myös kirjat Veden vanki (Otava, 2009) ja Virvatulen vartijat (Otava, 2010). Kaikki kolme on julkaistu vuonna 2013 yhtenä niteenä nimellä Maan, veden ja tulen väki.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-fdd902aa01b8
L. Onerva on kirjoittanut todellakin kaksi Ihminen -nimistä runoa. Ensimmäinen ilmestyi kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910) ja se alkaa sanoilla
Mikä olen? Tähdenlento
Luojan ikuisessa yössä,
tomujyvä aavan aineen
lakkaamattomassa työssä.
Toinen ilmestyi kokoelmassa Murattiköynnös (1918) ja se alkaa näin:
Tavoittaa tyhjyys jumal-ajatuksen
kuin tähdenlennon ikikierroltaan,
Leimahtaa siivet liekkiin lentäväisen,
mi tuhaks raukee tulen saatuaan:
Ylen Arkistosta vastattiin näin:
"Nuorten sävellahjan ensimmäinen lähetys oli vuoden 1967 syksyllä. Kysyjä tarkoittaa rinnakkaisradiolla varmaankin rinnakkaisohjelmaa. Rinnakkaisohjelma perustettiin yleisohjelman rinnalle vuonna 1963. Vuonna 1985 yleis- ja rinnakkaisohjelma -nimet muuttuivat 1- ja 2-verkoiksi.
Eli rinnakkaisohjelmassa kuultiin Nuorten sävellahjaa vuoden 1967 syksystä vuoteen 1985, jonka jälkeen Nuorten sävellahja soi 2-verkossa.
Vuonna 1990 kanavauudistuksen myötä 1- ja 2-verkot lakkautettiin ja tilalle tulivat Ylen Ykkönen, Radio Suomi ja Radio Mafia, tuossa yhteydessä Nuorten Sävellahja loppui. (Lähteet: Ylen vuosikirjat sekä Yleisradion historia. 2. osa 1949-1996)
Nykyään ohjelman perinteitä...
Verkosta löytyy muitakin Vuokraovi -palvelua vastaavia nettisivuja, joiden kautta voi etsiä vuokra-asuntoja. Sivujen hakupalvelun voi suodattaa esimerkiksi asunnon hinnan, koon, talotyypin ja paikkakunnan mukaan. Osa alla olevalta listalta tarjoaa asuntoja Turun seudulta, osa on valtakunnallisia. Joihinkin palveluihin voi jättää asuntohakemuksen, jos sopivaa kohdetta ei löydy. Oikotiellä voi tallettaa hakuvahdin, joka ilmoittaa sähköpostitse, kun hakuehtoja vastaava vuokrakoti vapautuu.
Oikotie: https://asunnot.oikotie.fi/vuokra-asunnot
Vuokraovi.com: https://www.vuokraovi.com/
Realia asuntovuokraus: https://www.realiaasuntovuokraus.fi/
Yh-kodit: https://www.yhkodit.fi/
Avori asuntovuokraus : https://www.avori.fi/
Lasitalo, "paholaisen silmä", kummitukset ja lasit, joilla aaveita voi nähdä, viittaavat vahvasti Steve Beckin ohjaamaan elokuvaan Kolmetoista aavetta (Thir13en ghosts, 2001), joka oli splatter-aineksin höystetty uudelleenfilmatisointi William Castlen elokuvasta 13 kummitusta (13 ghosts, 1960). TV5 ja Kutonen ovat televisioineet Kolmetoista aavetta jo useammin kuin kolmetoista kertaa (viimeksi 4.11.2017).
Kolmetoista aavetta (2001) - IMDb
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1064166
13 kummitusta (1960) - IMDb
KOLMETOISTA AAVETTA ohjelmatiedot - Telsu.fi
On aina mahdollista, että kirjailija käyttää fiktiivisessä teoksessa taiteellista vapautta faktojen suhteen.
Joidenkin lähteiden mukaan nykyaikaiset, nailonista valmistetut sukkahousut yleistyivät Suomessa vasta 1960-luvulla, ja ne saapuivatkin kansainvälisille markkinoille vasta 1950-luvulla. Ks.
Säädyllistä ja säädytöntä : pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle, toim. Arja Turunen ja Anna Niiranen (2019), etenkin sivut 288 ja 354.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3910207
sekä
Silkkisääret : naisten sukkien historia, suom. Nelli Iivanainen
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3115040
Toisaalta on viitteitä siitä, että esimerkiksi 1300-luvulla venetsialaisnuorukaiset käyttivät sukkahousujen...
Aiheesta on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa useita kertoja aiemminkin.
Valmiita perukirjamalleja ja ohjeita on mm. seuraavilla verkkosivuilla:
Makupalat.fi: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Suomen lakioppaan malli: http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Kirjastoissa myös useita kirjoja aiheesta kuten:
Puronen: Näin teet perukirjan itse
Norri: Perintö ja testamentti: käytännön käsikirja
En löytänyt tietoa Niall Williamsin teoksen (alk. As it is in heaven) ja samannimisen elokuvan (alk. Så som i himmelen) taustayhteyksistä. Elokuvan käsikirjoittaja ovat Anders Nyberg, Ola Olsson, Carin Pollak, Kay Pollak ja Margaretha Pollak. Kyseessä lienee enemmän kaksi saman aihelman toisistaan riippumatonta variaatiota. Juonikuvio, jossa pieneen yhteisöön saapuva muukalainen muuttaa sekä omaansa että yhteisön elämää, ei ole kovin harvinainen.
Teosten yhteinen nimi on lainaus Isä meidän -rukouksesta eli Herran rukouksesta.
Lähteet:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11451
Svensk Filmdatabas: https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=56474
Tällaisessa tapauksessa nimeke on luetteloitu Helmet-tietokantaan, mutta kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä yhtään nidettä. Tähän voi olla monta eri syytä. Voi olla, että kirja ei ole vielä ilmestynyt tai että niteitä on tilattu mutta ne eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankintayksiköihin.
Joissain tapauksissa voi käydä niin, ettei yksikään Helmet-alueen kaupungeista valitsekaan nimekettä kokoelmiinsa tai kirjavälittäjä ei pystykään toimittamaan niteitä, jos kirja ei esimerkiksi ilmestykään kuten piti. Nimeketietue näkyy silti Helmet-hauissa, kunnes se poistetaan tietokannasta.
Näin käy myös silloin, kun nimekkeen viimeinenkin nide on poistettu kokoelmista joko kadonneena tai huonon kunnon takia eikä...
Ihan kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Tässä on kuitenkin elokuvia, joissa on vanhoja miehiä tai miesten epätodennäköisiä ystävyyksiä.
Grumpy Old Men - Äksyt vanhat herrat (1993)
The Odd Couple - Parittomat kaverukset (1968)
Bucket List - Nyt tai ei koskaan (2007)
Land Ho! (2014)
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy...
Hei,
Kyseinen kappale, joka on alkuperäiseltä nimeltään Kullan ylistys, mutta tunnetaan paremmin mainisemallasi nimellä, on alunperin kansanlaulu, joten sen tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa.
Kappaleesta on tehnyt oman sovituksensa mm. Merikanto, Oskar [1868-1924] ja Larin-Kyösti [1873-1948].
Levytyksiä laulusta on tehty todella paljon. Varhaisin, jonka löysin on vuodelta 1903 (Hjalmar Frey).
Ehkäpä Suomen äänitekokoelma on Ylen äänilevyarkisto ja pelkästään siellä oli yli 120 levytystä kappaleesta.
