Hankintaehdotuksen voi jättää sähköisesti kaikille HelMet-kirjastoille www.helmet.fi -sivulta tai Helsingin kaupunginkirjastolle www.lib.hel.fi -sivustolta.
Lentoliikenteen matkustajamäärät on kerätty vuoden 2010 lentoliikennetilastoon, jonka löydät pdf-muotoisena sivulta http://www.finavia.fi/liikennetilastot .
Suomen siviili- ja sotilaslentotoiminnan kokonaisuutta vuosikatsaus ei tietenkään kata, mutta löytänet vuositilastosta kaipaamasi luvut.
Hankintaehdotuksia voi tehdä täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Ensi vuoden lehtitilaukset on jo pitkälti tehty. Kannattaa silti tehdä hankintaehdotus, sillä palautetta on aina hyvä saada. Toiveet voidaan ottaa huomioon seuraavassa tilauksessa. Moda tulee jo Soukan kirjastoon. Kauneimmat käsityöt -lehteä voi myös varata muista kirjastoista, jos sitä ei löydy omasta lähikirjastosta. Golden Ring -lehteä ei ole lainkaan HelMet-kirjastoissa, joten sitä ei saa varaamalla. Erilaisten järjestöjen lehtiä harvemmin tilataan kirjastoihin.
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
Kyseessä voisi olla Jenni Sarras: Tavarataidot: arkijärjellä koti kuntoon (2017), jota mainitaan "uuden ajan kotimaiseksi konmariksi". Muita samantyyppisiä ovat Mira Ahjoniemi: Loistava järjestys (2017) ja Ilana Aalto: Paikka kaikelle: mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan (2017) sekä Elina Alasentie: Joka kodin raivausopas (2016).
Hakemalla Vaskista https://vaski.finna.fi/ aiheella, vaikkapa kirjoittamalla hakulaatikkoon asiasanat tavarat ja järjestys, avautuu ikkuna, josta voi valita vaihtoehdon "hae aiheista" ja saa listauksen. Oikeasta yläkulmasta voi vielä valita Relevanssista "Uusimmat ensin".
Etsimänne teos on varmaankin Samuel Shellabargerin Kulta ja kuolema (Captain from Castile, suom. Eeva Kangasmaa, WSOY, 1946).
Mikäli teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, voitte tilata sen kaukolainaan lähikirjastonne kautta.
http://www.samuelshellabarger.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Captain_from_Castile_(novel)
http://www.kirjasampo.fi/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Useilla elokuvafestivaaleilla näytetään lyhytelokuvia osana ohjelmistoa. Myös Ylen kanavilta näyttää tulevan melko säännöllisesti lyhytelokuvia, usein melko myöhäiseen aikaan.
Kirjastoista löytyy kohtuullinen määrä lyhytelokuvia. Kyyti-kirjastojen valikoimaa voi tarkastella osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi käyttämällä halusanana termiä ”lyhytelokuvat” ja rajaamalla vielä hakutuloksen DVD-levyihin.
Suomeksi lyhytelokuvia tarjoavia sivustoja on heikommin, mutta englanniksi palveluita löytää esimerkiksi laittamalla Googleen hakutermin ”short films”. Ja tietysti YouTube on myös täynnä enemmän tai vähemmän osaavien tekijöiden videoita, joista joitakin voi sanoa lyhytelokuviksikin.
Malleja testamenteista on esimerkiksi painetuista asiakirjaoppaissa, joita on kirjastoissa. Niiden lainaaminen ja lukeminen paikan päällä on ilmaista:
- Asiakirjamalleja, (toim. Kemppinen Seppo et al.) 2002
- Asiakirjamallit, (toim. Järvensivu Petri et al.) 2008
- Juridiset asiakirjamallit, (Erkkilä Mikko et al.) 2007
Suuri osa valmiista verkossa tarjottavista testamenttipohjista on maksullisia ja hinnat pyörivät siinä 10 € tuntumassa. Tällainen ilmainen verkko-opas kuitenkin löytyy: https://hameenlinna-rotary-fi-bin.directo.fi/@Bin/2cb8dcc0d0ce530997eda569580ab7f3/1542097858/application/pdf/176035/JariOivo.pdf
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa...
Fraasi ”Nothing lasts forever” on vain yksi tapa ilmaista ajatus asioiden pysymättömyydestä. Ajatus on ilmaistu eri sanoin kautta historian monessa kielessä ja kulttuurissa.
Vielä toinen esimerkki Englannin kielestä on, ”All good things must come to an end,” joka tulee Chaucerin runoteoksesta Troilus and Criseyde “But at the laste, as every thing hath ende/She took hir leave, and nedes wolde wende.”
Mitä tulee muihin kieliin, Latinan kielessä on 14-luvulta peräisin oleva sanonta ”Sic transit gloria mundi” tai ”niin katoaa mainen kunnia” (lisätietoa tästä https://en.wikipedia.org/wiki/Sic_transit_gloria_mundi).
Pysymättömyyden käsite on myös tärkeä joissakin itämaisissa filosofioissa ja uskonnoissa. Buddhalaisuudessa yksi kolmesta...
Tässä listattuna sekä nykykirjallisuutta että Nobel-voittajia muutamasta Aasian maasta. Lisää luettavaa löytää esimerkiksi etsimällä kiinnostavan maan mukaan osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi.
Japani:
Yasunari Kawabata: Kioto, Tuhat kurkea, Vuoren jyly, Lumen maa
Natsume Soseki: Kokoro
Kenzaburō Ōe: M/T ja kertomus Metsän ihmeestä, Hikarin perhe
Haruki Murakami: Kafka rannalla, 1Q84, Norwegian wood, Värittömän miehen vaellusvuodet
Hiromi Kawakami: Sensein salkku
Takashi Hiraide: Kissavieras
Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja
Ihara Saikaku: Kirsikkatyttö
Junʾichirō Tanizaki: Avain, Makiokan sisarukset
Etelä-Korea:
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä, Hovitanssija, Jään luoksesi
Han Kang: Vegetaristi, Ihmisen teot
Sun-mi...
Hei, tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa :
Kyseessä on Einon Leinon runo "Aleksis Kivi". Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa "Pyhä kevät". Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
"Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun."
Alla olevista linkeistä voit lukea koko runon.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima...
Alpo Noposen runosta Elämän kouluun on kysytty palvelussa aiemmin. Pääset lukemaan kysymyksen vastauksineen täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-tietoa-vanhasta-kevatrunosta-alkaa). Vastauksesta löytyy lähteitä, mistä Noposen runo löytyy.
Noposen runon 1. säkeistössä käsitellään luonnon heräämistä seuraavalla tavalla:
Nyt kevät on. Nyt luonto herää.
Povensa auliin avaa maa,
salolla kielo tekee terää,
luo vaahder vaippaa vihantaa;
nyt orastaa jo pellon multa,
siin’ armas kohta viljakulta
maanmiehen auvoks aaltoaa.
"Kuollut luonto herää eloon" -säe ei siis ole suoraan ainakaan Noposen runon tästä versiosta. Muuten se sopii aika hyvin kuvailuusi.
Sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Sveriges Efternamn vuodelta 1937 luettelee kaikki sukunimet, joita Ruotsissa on käytetty vuoteen 1920 mennessä. Nimet, joiden eteen on merkitty *, on lisätty vuoden 1937 painoksessa rekisteriin. Kaurénin kohdalla tähtimerkkiä ei kuitenkaan ole, joten vaikuttaa siltä, että nimi on ollut Ruotsissa käytössä jo vuodesta 1920 asti.
Kaurénin alkuperästä ei löytynyt muuta tietoa kuin että se on todennäköisesti muotoiltu latinalaisesta -(i)us päätteisestä sukunimestä. 1700-luvulla Ruotsissa alettiin korvaamaan -(i)us päätteitä, ja yksi korvaavista päätteistä on nimenomaan -én. Muita päätteitä ovat esimerkiksi -an, -ell ja -lin.
Ruotsin sukunimet vuodelta 1937 (ruotsiksi): https://data.kb.se/...
Nykypäivänä mainitsemaasi muotoa 'Mrs. Jack Taylor' ei enää käytetä kuin harvoin, mutta entisaikaan se oli tapana. Nykypäivänä voidaan käyttää pariskuntaa esiteltäessä muotoa 'Mr. and Mrs. Jack Taylor', mutta vaimoa esiteltäessä muoto on 'Mrs. Elizabeth Taylor' tai mahdollisesti 'Doctor Taylor', jne. Nykypäivänä ei ole myöskään olennaista onko nainen naimisissa vai ei, joten muotojen 'Ms.' ja 'Mrs.' merkitys on nykyään olematon.
Käytäntöjen taustalla on pitkälle 1900-luvulle jatkunut käytäntö, jossa aviomies ajateltiin perheen ja pariskunnan keskeisenä hahmona. Kyse on siis patriarkaalisesta tavasta, joka on nykypäivänä liudentunut vähitellen pois yhteiskunnan kaikilta tasoilta. Vastaavanlaisia tapoja puhutella löytyy myös muista Euroopan...
Pentti Saaritsa on suomentanut Lars Huldénin runon De färdades från dans till dans (sarjasta Sommardikter). Suomennos He matkasivat tasseista tansseihin sisältyy Lars Huldénin runojen valikoimaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, WSOY, s. 535). Runon on suomentanut Pentti Saaritsa vuonna 2005.
https://He matkasivat tansseista tansseihinfinna.fi/Record/vaasa.585406
Kyseessä on Sirkka Turkan runo Syksy, joka alkaa rivillä "Ääneti oksassaan omena".
Runo sisältyy mm. kokoelmiin Sirkka Turkka Runot : 1973-2004 (2005) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (1987, useita lisäpainoksia).
https://finna.fi/
WSOY:n nykysuomen sanakirjan mukaan pomada on ihon hoitoon käytetty hyvänhajuinen kosmeettinen voide. Pumada lienee sanan pomada muunnos. Sana esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi espanjaksi voide on pomada ja italiaksi pomata.
Sana periytyy alun perin latinan sanasta pomum, joka tarkoittaa omenaa. Näin siksi, että alun perin voide, josta käytettiin italiaksi nimeä pomata, sisälsi murskattua omenaa. Pomata on taivutusmuoto italian omenaa tarkoittavasta sanasta pomo, joka on johdettu latinan sanasta pomum.
Lähteet:
WSOY:n nykysuomen sanakirja osa 2 (1978).
Gummeruksen suomi-espanja-suomi-sanakirja (2000).
Online Etymology Dictionary. https://www.etymonline.com/word/pomade.