Etsitte tekstiä, jolla osallistuitte Raittiuskirjoituskilpailujen kilpailuun joko vuonna 1951 tai 1952. Selvitin asiaa olemalla yhteydessä Raittiuden ystävät -keskusjärjestöön, josta sain lisätietoa noista kirjoituskilpailuista. Raittiuskilpakirjoituksia järjestettiin yhteistyössä paikallisten raittiusyhdistysten ja Suomen opettajain raittiusliiton kanssa.
Käyttäessäni Suomen opettajain raittiusliittoa haussani Kansalliskirjaston hakupalvelussa, sain vastauksesi monia Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluvia valmistekirjasia, joissa on Raittiuskirjoituskilpailussa käytettyä aineistoa. Sain Kansalliskirjastolta apua. Suomen opettajain raittiusliiton arkisto sisältyy Nuorisokasvatusliiton arkistoon, jota säilytetään...
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, väritulostimen muut värit eivät kulu, kunhan huomaa asetuksissa/määrityksissä valita "mustavalkoinen/vain musta muste"-vaihtoehdon. Mustaa saadaan myös värillisten musteiden sekoituksena ja tavallisesti väritulostimet käyttävätkin kaikkia värikasetteja, ellei käyttäjä mustavalkoisia dokumentteja tulostaessaan nimenomaisesti säädä laitettaan käyttämään vain mustaa väriä.
Jouko Vahtolan Suomen mäkihypyn historia kertoo, että Suomen ensimmäinen suunnitelmallisesti järjestetty mäkihyppykilpailu hypättiin 9. maaliskuuta 1886 pohjoisrinteellä Helsingin Katajanokalla. Mäenlaskukilpailu "norjalaiseen tapaan" oli ollut tarkoitus järjestää jo 1884 ja 1885, mutta näinä vuosina hypyt jäivät hyppäämättä, koska Helsinkiin ei saatu lunta. Helsingin Sporttiklubin järjestämän kilpailun voitti Sandvikenin höyrysahalla työskennellyt norjalainen insinööri Christian Nielsen, joka oli innokas mäkihyppäämisen edistäjä Helsingissä.
Urheilumme kasvot -kirjasarjan talviurheilua käsittelevään ensimmäiseen osaan sisältyvässä artikkelissaan Mäenlasku-urheilumme kehitys Harri Eljanko niin ikään mainitsee, että ...
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään teokselle tekijää tai nimeä.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kuvissa olevan kirjan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tie Helsingistä Lahteen on rakennettu jo 1930-luvulla.
Ns. uuden tien rakentamispäätökset on tehty vuonna 1955. Tietä rakennettiin tämän jälkeen pätkissä. Viimeinen osa Mäntsälä-Lahti valmistui 1958. Kyseessä oli tien päällystystyöt, varsinainen tieosuus oli olemassa jo 1930-luvulta.
Messukylän kirkon läheisyydessä on vainajien säilytyspaikkana käytetty rakennus. Rakennuksen alkuperän selvittäminen edellyttää Messukylän seurakunnan asiakirjojen (vuosikirjat jne.) tai Kansallisarkistossa säilytettävien vanhojen palovakuutusasiakirjojen tutkimista. Saattaa olla, että talo on rakennettu noin vuonna 1878, Messukylän uuden kirkon yhteydessä olevan hautausmaan käyttöönoton yhteydessä. Messukylän seurakunnan arkistonhoitaja lupasi tarvittaessa auttaa kysyjää asiakirjojen haussa.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista kirjaa ei löydy mutta tiedekirjasto Tritoniasta löytyy kirjan vuoden 1996 painos. Mikäli painos on liian vanha, kirja voidaan kaukolainata muualta. Voit täyttää kaukolainapyynnön lähikirjastossasi tai tehdä kaukolainapyynnön netissä http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110….
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastonhoitajien kielitaitovaatimuus on: Suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin ja englannin kielen tyydyttävä suullinen taito tai kielitaitovaatimus määritellään erikseen tehtävien mukaan.
In Helsinki City Library the language requirements are: fluent in written and oral Finnish and good oral skills in Swedish and English, or according to the job description.
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
Yliopistojen yhteistietokannasta Melindasta hakemalla löytyi esim. seuraavat:
Parodian kääntämisestä:
Maher, Brigid : Recreation and style : translating humorous literature in Italian and English, 2011.
Kleberg, Lars : Översättaren som skådespelare : essäer, 2001.
Karvo, Elina : Käännöspastisseista parodiaan ja eläviin kuviin : Sherlock Holmes saapui varhain Suomeen. Lehdessä: Ruumiin kulttuuri 31(2014) : 3 s. 34-37.
Parodiasta yleensä:
Chambers, Robert : Parody : the art that plays with art, 2010.
Dentith, Simon : Parody, 2000.
Pari opinnäytettä lastenrunojen kääntämisestä:
Suomi, Merja : Kääntäjän kyydissä uudelle vuosituhannelle : miten Kornei Tsukovskin lastenrunot kotoutuvat nykyaikaan, 2009. Opinnäyte. https://helda.helsinki.fi/...
Kysymykseen vastatakseni käytin apunani kirjastojen yhteistietokantaa Melindaa. Melindan tarkennettu haku on hyvin kätevä tämän tyyppisissä kysymyksissä. Tarkennetun haun kenttiin voi esimerkiksi syöttää asiasanoja, joiden oikean muodon voi tarkistaa asiasanasto- ja ontologiapalvelu Fintosta (www.finto.fi). Kirjoitin asiasanakenttiin asiasanat ”viestintä” ja ”työhyvinvointi” sekä rajasin haun kieleksi englannin.
Sain hakutulokseksi yhdeksän viitettä:
Professional listening in the legal context / Sanna Ala-Kortesmaa.
Ala-Kortesmaa, Sanna, Tampere : Tampere University Press, 2015.
Professional listening in the legal context / Sanna Ala-Kortesmaa.
Ala-Kortesmaa, Sanna, Tampere : Tampere University Press, 2015 (Tampere : Suomen...
Hei, valitettavasti kyseistä tilastoa ei löydy. Musiikkituottajat ry vastasi kyselyymme, että he koettavat saada tilastot ajan tasalle kesän aikana. Ehkä voisit palata asiaan vaikkapa syksyllä.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon pääkirjasto
Tässä olisi jonkinlaista lisää hiuksia käsittelevistä tietokirjoista:
A History of Women's Hairstyles 1500-1965 / Jean Keyes
Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow
Fashions in hair : the first five thousand years / Richard Corson
Fashions in hair : the first five thousand years / Richard Corson
Hairstyles ancient to present / Charlotte Fiell
Historical wig styling : ancient Egypt to the 1830s / Allison Lowery
Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan / Taina Luoma, Johanna Luoma-Tuominen
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb
Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio
Vedestä löytyy monista eri näkökulmista kirjoitettuja tietokirjoja, esimerkiksi vesihuoltojärjestelmän tai vesisuojelun näkökulmasta. Tässä olisi...
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on todellakin soittohuone. Sen voi varata tunniksi kerrallaan (tunti päivässä) ja seuraavan soittovuoron saa varata kun edellinen on käytetty.
Huoneessa on digipiano ja akustinen piano, nuottiteline ja iso peili soittoasentoa varten.
Helpoiten soittovuoron saa soittamalla musiikkiosaston palvelutiskiin 02 2620 658 tai tulemalla itse paikan päälle.
Varaaminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja on maksutonta.
Kysyjän kohdalle on todennäköisesti sattunut naapuri (ainakin lähikerroksissa), joka vastoin kaikkia ohjeita ei ole nimennyt verkkoaan (siksi tuo "default" eli oletusarvo) eikä myöskään suojannut sitä, minkä takia kysyjä on päässyt verkkoa käyttämään.
On hankala juridisesti todeta, että kysyjä olisi syyllistynyt toisen verkkoon tunkeutumiseen, koska mitään aktiivisia toimenpiteitä ei ole ollut vaan "tunkeutuminen" johtuu verkon omistajan huolimattomuudesta ja kysyjä voisi vedota siihen, että oletti talossa olevan kaikille vapaa yhteinen verkko. Teoriassa voisi jopa olla, että tämä huoleton henkilö haluaa jakaa oman yhteytensä satunnaisten muitten käyttäjien kanssa. Jos liittymäsopimuksessa ei ole datansiirtorajoituksia, kukaan ei...
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
...
Verkkohaulla löytyy seuraava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös: Nro 52/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-129,
annettu 24.6.2009. Asia: Lisäkoneiston asentaminen Hiirikosken voimalaitokseen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Linkki pdf-tiedostoon: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B13A1490E-EDCC-4C3E-BF04-E98…
Tässä asiakirjassa on joitakin Hiirikosken virtaamatietoja.
Tuoreempia lukuja kannattanee kysyä laitoksen nykyiseltä omistajalta, Vaasan Sähköltä. https://www.vaasansahko.fi/asiakaspalvelu/ - sivulta löytyy mm. yhteydenottolomake.
