Bitumi sisältää PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Aiheesta on tehty opinnäytetyö: PAH-yhdisteet bitumikatteissa ja niiden aiheuttamat riskit bitumikatteen kierrätykselle / Pauliina Ahokas (Lahden ammattikorkeakoulu, 2016), joka on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110919/Ahokas_Pauliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Daisy-äänikirjat kuuluvat Celia-kokoelmaan. Celiaa tuottaa Helsingissä sijaitseva Celia-kirjasto. Celia-kirjastossa on tällä hetkellä saatavissa yli 45000 äänikirjaa. Levyt ovat ns. Daisykirjoja eli cd-rom muodossa. Oulun kirjasto hankkii Celia-äänikirjoja lainattavaksi asiakkailleen suppeahkon kokoelman.. Celia-äänikirjoja voi kuunnella myös sovelluksella, jonka voi ladata puhelimeen tai tablettiin. Tunnukset sovellusta varten saa kaikista Oulun kirjastoista. Celia-kokoelma on tarkoitettu lukemisesteisille. Lukemiseste voi olla esim. näköön, motoriikkaan, muistiin tai ikään liittyvä. Lukemisesteitä voi olla moninaisia. Jos miettii täyttyykö perusteet Celian käyttöön, niin kannattaa kysyä kirjastosta. Kirjaston...
Helmet-kirjastoissa saa digitukea myös puhelimen käyttöönottoon iästä riippumatta. Voit etsiä, missä kirjastoissa annetaan digitukea osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitse pudotusvalikosta Digituki.
Muita Helsingin kaupungin järjestämiä digitukipalveluja voi etsiä täältä: https://digituki.hel.fi/fi/mist%C3%A4-l%C3%B6yd%C3%A4n-digitukea/
Lain mukaan äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä. Äänioikeuden menettää vain luopumalla Suomen kansalaisuudesta. Lainsäädäntö ei siis tee rajoituksia äänioikeuteen fyysisen tai henkisen terveyden tai minkään muunkaan seikan perusteella. Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Äänioikeus on nimenä mukaisesti oikeus, ei velvollisuus. Äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei.
Lähde: vaalit.fi/aanestajalle
Paras tapa eri maissa julkaistujen kirjojen selaamiseen on tutustua kansallisbibliografioihin. Ennen näitä julkaistiin jossain määrin painettuina, mutta nykyään ne toimivat verkossa. IFLA:n eli kansainvälisen kirjastojärjestön sivuilta löytyy melko kattava lista eri maiden kansallisbibliografioista: National Bibliographic Register
Suomen kansallisbibliografia on Fennica, joka toimii Kansalliskirjaston Finna-alustalla. Kansalliskirjasto myös ylläpitää Fennicaa. Tästä linkistä pääset suoraan Kansalliskirjaston Fennica-hakuun, jossa voit valita vuoden, jolta haluat etsiä aineistoa. Lisäksi haun voi rajata esimerkiksi pelkästään kirjoihin ja vaikkapa ainoastaan teoksiin, joiden alkukieli on suomi tai ruotsi.
Hei,
Kyseessä voisi olla Lehmä, kissa ja valtameri (La vache, le chat et l'océan, 2006), jota ainakin Nelonen näytti tuohon aikaan. Aika kivan svengaava tunnusmusiikki introssa on ja possua lukuunottamatta alkutunnari sopisi kuvaukseen aika hyvin.
Suomessa on tavattu yli 500 ludelajia. Niistä löytyy kuvia ja lisätietoa esim. Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4Sisätiloissa viihtyvästä, ihmisestä verta imevästä seinäluteesta eli lutikasta löytyy tietoa Hyönteismaalilma-sivustolta: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkoloiset-ihmisella/lude/
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio...
Kirjaston nimikirjoista ei löytynyt muuta tietoa kuin, että nimi Jouni on peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella ja että se on johdannainen nimestä Johannes.
Rovaniemen kirjaston saamelaisosasto antoi tietoa nimen suosiosta Lapissa:
Nickul on tilastoinut Suomen saamelaisalueen nimistöä vuonna 1962. Hän erottelee suomalaiset ja saamelaiset henkilönnimet, ja tukeutuu jaossa Itkosen vuonna 1948 määrittelemiin silloisiin saamelaisten etunimiin. Jouni kuuluu tuohon saamelaisnimien ryhmään.
Nickulin mukaan Jouni-nimen ja sen rinnakkaisnimien käyttö saamelaisalueella (tunturi- ja kalastajasaamelaisilla; kolttien nimien historia on erilainen) on runsasta. Varianteista...
Maailman suurin aavikko on Etelämanner eli Antarktis.Lähteet ja lisätietoaMTV Uutiset: Mikä maailman kaupunki sijoittuu kahteen maanosaan? 12 uskomatonta faktaa – jos tiesit nämä, olet aikamoinen maantietoguru https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-maailman-kaupunki-sijoittuu-kahteen-maanosaan-12-uskomatonta-faktaa-jos-tiesit-nama-olet-aikamoinen-maantietoguru/7409130GeoJango: 5 Largest Deserts In The World https://geojango.com/blogs/explore-your-world/largest-deserts-in-the-wo…Wikipedia: Luettelo aavikoista pinta-alan mukaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_aavikoista_pinta-alan_mukaan
Jippo-nimistä paikkakuntaa en löydä Suomesta, mutta voisiko kyseessä olla Jepua eli ruotsiksi Jeppo, joka on kylä Uudenkaarlepyyn kaupungissa. Ks. Ruotsinkieliseen pohjanmaan kylien kotisivut http://www.jeppo.fi/ ja Uudenkaarlepyyn sivut http://www.uusikaarlepyy.fi/fi/1769 .
Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy päälle 200 selkokielellä toteutettua kirjaa. Joukkoon mahtuu niin lapsille kuin aikuisillekin suunnattua kauno- ja tietokirjallisuutta. Pääkirjaston aikuistenosastolla selkokirjat on sijoitettu omaan hyllyluokkaan äänikirjojen ja isotekstisten kirjojen yhteyteen. Lasten ja nuorten selkokirjat on sijoitettu omalle osastolleen. Kirjaston kokoelmista löytyviä selkokirjoja pääset kaikista kätevin selailemaan Lapin kirjasto-tietokannasta osoitteessa http://www.lapinkirjasto.fi, kirjoita asiasanakenttään selkokirjat ja rajaa hakua Rovaniemen kirjastoon. Kirjojen lisäksi kirjastoon on tilattu Selkouutiset -sanomalehti. Hyödyllinen nettisivusto on myös http://papunet.net, josta löytyy lisää tietoa...
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Tietoa apurahasta sekä hakulomake löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ kohdasta "kirjallisuus" ja "kirjalilijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat".
"Hakijalta edellytetään vähintään yhtä julkaistua teosta. Apurahaa koskevia hakemuksia käsiteltäessä kiinnitetään huomiota aikaisempaan tuotantoon ja nykyiseen luovaan työvaiheeseen sekä työsuunnitelmaan."
Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11.
Kannattaa lukea myös Apurahan hakijan opas: http://edmund.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciEDM_Downloa…
Säätiöpalvelun sivuilta löytyy apurahoja ja avustuksia myöntäviä säätiöitä ja muita tahoja:
http://www.saatiopalvelu.fi/fi/
Muita lähteitä:
http://www....
Kirjastot tosin ottavat lahjoituksia vastaan, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä teokset liitetään kirjaston kokoelmaiin ja mitkä päätyvät kierrätykseen. Kokoelmiin otettaviksi tulevat kysymykseen lähinnä uudet, paljon kysytyt kirjat tai toisaalta harvinaisuudet, joita ei enää ole helppo mistään löytää. Voisi siis sanoa, että kirjastot ovat lahjoitusten suhteen vähintään yhtä valikoivia kuin antikvariaatit, ja hyvin usein kirjastot joutuvat kieltäytymään lahjoitustarjouksista.
Sen sijaan nykyisin useimmissa kirjastoissa on asiakkaille tarkoitettuja kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden asiakkaiden vapaasti otettaviksi. Suosittelenkin, että viet/tuot kirjasi johonkin tällaiseen...
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti en osaa kertoa mitä kettu sanoo, ehkäpä siinä jutun juoni juuri onkin. Tässä linkki Ylvisin blogiin, mutta se on sinulle varmasti jo tuttu (http://www.ylvis.com/blog/the_fox/).
Ainakin vuoden 1937 Sinisen kirjan mukaan liike on toiminut Vammalassa. Tuolloin sen omistajana oli A. Sylvänne, johtajana E. Sylvänne.
Olisiko A. Sylvänne Albert Sylvänne, joka toimi aikanaan Vammalan seudun voima (nykyinen nimi)-seuran puheenjohtajana?
Löytyisikö liikuntavälineteollisuutta käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista tietoa Sylvänteestä?
Turunen, Markku: Pitkä latu : legenda suksesta. Maahenki, 2015.
Pajala, Vuokko: Sai hiihtävä hikensä. Artikkeli lehdessä Pellervo 2/1994.
Alla olevalta Kolumbuksen (kuuluu nykyään Elisaan) sivulta löytyy Vammalan lakkautettujen yritysten tiedoista, että Sylvänteen urheiluliike on lakkautettu 31.7.1981, ja että omistajan nimi oli tuolloin Matti Järvelä:
http://www.kolumbus.fi/drillsoft/...
Helmen löytäjästä on puhetta ainakin Kunnan jauhot -kirjassa. Siinä kerrotaan valokuvaaja Homasesta ja hänen Korvuanjoesta löytämästään ennätyshelmestä:
"Voimakkaimman sysäyksen mielikuvitukselleni oli antanut kirjoitus Suomen suurimmasta helmestä, jonka olin lukenut vuotta paria aikaisemmin. Siinä oli kerrottu valokuvaaja Homasen nostaneen vajaa vuosikymmen taaksepäin edessäni virtaavasta Korvuanjoesta raakun, jonka sisältä löytyneen helmen halkaisija oli ollut kaksitoista milliä. Kirjoituksen mukaan helmi oli ollut suurin mitä Suomessa tiedetään löydetyn." (s. 364)
Homasen kerrotaan saaneen simpukoista Helsingissä "summattomia omaisuuksia", mutta siitä, mihin hän varallisuutensa käytti, ei "selkosten salaperäisen rikkauden tuojan"...