Etsiskelin kirjasarjaa eskimoista Kirjasammosta ja muista palveluista enkä löytänyt muita kuin Jörn Rielin sarjan, Hupaisa juttu koristaa kasvot (1971), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kertomuksia%20isieni%20talosta. En saanut sitä käsiini enkä löytänyt kuvauksista tuollaista sisältöä kuin mainitsemassasi. Muita romaaneja eskimo- ja inuittiympäristöstä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap72302
Saimme lukijaltamme ehdotuksen, että kyse on Sue Harrisonin romaanisarjasta Ensimmäiset ihmiset. Sarjaan kuuluvat teokset: 1.Äiti maa, isä taivas 2.Sisar Kuu 3.Veli Tuuli.
Jevtusenkon runoa, joka alkaa "valkeat yöt" emme saaneet käsiimme, mutta se on todennäköisesti nimeltään Valkeat yöt Arkangelissa tai Valkoiset yöt Arkangelissa vuodelta 1964.
Runo nimeltä Loitsu alkaa sanoilla "Kevätyönä ajattele minua ja kesäyönä ajattele minua..." Kokonaisuudessaan runon voi lukea ainakin teoksesta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Suomessa on karkeasti arvioitu syntyvän vuodessa noin 4 000 tonnia lujitemuovijätettä. Tästä puolet on käytöstä poistettuja tuotteita, pääasiassa veneitä ja kuljetusvälineiden osia, ja loput tuotantojätettä. Lujitteista yleisin on lasikuitu 96% osuudella. Sen lisäksi käytössä on mm. hiilikuituja ja aramidikuituja.
Lujitemuovin sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuodesta 2016. Lujitemuovien kierrätystä on tutkittu, mutta kaupallisesti kannattavaa tapaa ei ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Luijitemuovijätettä voidaan myös polttaa. Kotitalouksien pienet lasikuituerät lajitellaan sekajätteeseen.
Lähteet ja lisätietoa:
Olli Saarela, Ilkka Airasmaa, Juha Kokko, Mikael Skrifvars, Veikko Komppa: Komposiittirakenteet (2019...
Hämeenlinnan Pyövelinmäestä löytyy Hämeenlinnan kaupunkiuutisten nettiartikkeli Pyövelinmäen Pietari mestasi ympäri Suomea, joka ilmestyi 27.1.2017 (https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4858081). Julkaistut Kaupunkiuutiset säilytetään kirjastossamme, eli artikkelin voi pyytää luettavaksi myös paperiversiona Hämeenlinnan pääkirjastossa.
Lyhyet kappaleet Pyövelinmäestä löytyvät myös teoksista Laitila, Inka-Maria: Puistojen kaupunki (1995) (sivu 36) ja Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa, Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana (1926) (s.145-146).
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill...
Raidallisuus helpottaa etäisyyksien hahmottamista. Raidat tehdään leikkaamalla nurmi vuorotellen vastakkaisiin suuntiin, joten korret taipuvat eri suuntiin.Lähteet ja lisätietoaYle Tiede: https://yle.fi/aihe/a/20-195876Fit: Miksi jalkapallokenttä on raidallinen? https://www.fit.fi/treeni/miksi-jalkapallokentta-on-raidallinen/
Laulu löytyy useista eri laulukirjoista eri nimillä tai alkusanoilla: ”Riemumielin joutuin riennän” tai ”Riemumielin” tai ”Ilomielin joutuin riennän” tai ”Ilomielin joutuun riennän” tai ”Onnellista elämässä”. Eri versioissa on vaihteleva määrä säkeistöjä. Kyseinen säkeistö on hiukan erilainen eri versioissa.
”Siionin kannel” -laulukirjaan laulu tuli vuonna 1875 nimellä ”Ilomielin joutuun riennän” (nro 70). Säveltäjä on tuntematon. Alkuperäinen sanoittaja on tuntematon, luultavasti saksalainen. ”Siionin kanteleeseen” laulu tuli ilmeisesti ruotsalaisesta ”Pilmgrimsharpan”-kokoelmasta. Seppo Suokunnas mainitsee kirjassaan, että laulun suomensi ”Siionin kanteleeseen” Johan August Gottlieb Hymander. Uudemmissa ”Siionin kanteleen”...
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio.
Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna...
Itämeren rannikkovaltiot ovat: Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Suomi ja Ruorsi. Selkosanomat 9.9.20
Wikipediasta löytyy myös Itämeren rannikkokaupunkien luettelo.
Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy tietoa meren tilasta sekä hankkeista sen tilan parantamiseksi. Syke
Näyttäisi siltä, että kyseinen runo on ilmestynyt ensimmäistä kertaa vuonna 1947 runokirjassa Ikikevät: runoja.
Ikikevät : runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
Oranssinruskeat pallerot mullassa voivat olla substral osmocote tai vastaavaa lannoitetta ja siltä nuo kuvatkin näyttäyvät. Jos kysessä olisi kuitenkin sieni, niin ne eivät yleensä ole haitallisia kasveille, mutta voivat viestiä liikakastelusta. Sienien synnyn ehkäisyyn paras keino on huolehtia ilmankierrosta ja maltillisesta kastelusta. Yleensä lehtien kuivat pilkut ja irtoaminen johtuvat liiasta auringonvalosta tai sisäilman kuivuudesta.
Esimerkiksi Marttojen sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa huonekasvien ongelmista. https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/huonekasvien-ter…
Pallen kevätlaulun sanat näyttäisivät olevan Tampereen kirjastosta löytyvästä nuotissa:
"Paras ryssä - kuollut ryssä paarlevuu..".
Kyseessä on vuonna 1942 julkaistu nuottikokoelma Sota-ajan lauluja. Kyseisessä nuotissa näyttäisi olevan tämä kyseinen laulu nimellä "Kevätrallatus".
Kappaleen alkusanat PIKI-kirjastojen verkkosivujen mukaan ovat "Tullut on taas kevät että vappu".
Kuuntelin kyseisen kappaleen Matti Jarvan versiona youtubesta ja omaan korvaan sanat kuulostivat olevan "Ollut on taas kevät että vappu".
Nämä ovat kuitenkin sen verran lähellä toisiaan, että kyseessä voi hyvinkin olla sama kappale.
Voit tilata kyseisen nuotin kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Etsin sanoja myös netistä, mutta valitettavasti en löytänyt niitä...
Tilastokeskuksen keräämien vuositilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa 74-vuotiaita eli vuonna 1949 syntyneitä oli 67891. Lähde: Tilastokeskuksen ilmainen tietokanta Stat Fin https://stat.fi/tietokantataulukot
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain tilastot vuoden lainatuimmista teoksista. Vuoden 2023 lista julkaistiin viime toukokuussa, ja se kertoo yleisten kirjastojen lainatuimman teoksen olleen J. K. Rowlingin "Harry Potter ja viisasten kivi". Täältä pääset katselemaan erinäisiä lainavuotta 2023 koskevia listauksia, joita Sanasto on tehnyt: https://www.sanasto.fi/tassa-ovat-vuoden-2023-lainatuimmat-kirjat/
Esimerkiksi seuraavat lasten kuvakirjasarjat ovat olleet tänä vuonna suosittuja ja kuuluvat suosituimpien joukkoon:Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu -kirjatRyhmä Hau -kirjatPipsa Possu -kirjatTiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri-kirjatAnneli Kanto & Noora Katto: Viisi villiä Virtasta -kirjatJulia Pöyhönen, Heidi Livingston & Linnea Bellamine: Fanni-kirjatMauri Kunnaksen kuvakirjat, kuten Herra Hakkarainen-, Koiramäki- ja Tassula-kirjatJujja Wieslander & Sven Nordqvist: Mimmi Lehmä -kirjatTaavi-kirjatEric Hill: Puppe-kirjatKokosin listan lastenkirjastotyöhön perehtyneen kollegan avustuksella sekä lainalukuja ja kirjojen saatavuutta silmäilemällä. Lista ei perustu tilastoihin ja kirjasarjojen suosio voi...
Milloin ja kuka keksi saksalaisten ja suomalaisten II maailmansodassa käytetyt pussihousut?Pussihousut, toiselta nimeltään saapashousut, keksittiin jo ennen toista maailmansotaa. Suomeen ne tulivat 1900-luvun alussa joko Pietarin tai Saksan kautta. Malli on alkujaan tuttu sotilaskäytöstä, ja saapashousut kuuluivat nimenomaan ratsastavien henkilöiden vakiopuvustoon. Niiden historia ulottuu 1800-luvun Intiaan ja Preussiin. Englanniksi pussihousuja kutsutaan nimellä Jodhpurs. Vuoden 1932 Saksassa professori Karl Diebitschin ja Walter Heck suunnittelivat saapashousut SS-miesten käyttöön. Vaikutteita he ottivat Preussin armeijan ratsuväkiyksiköltä, 1. Leib-Husaren-Regiment Nr. 1:ltä. Ei voida siis nimetä yhtä yksittäistä henkilöä, joka...
Levyn nimi on Folkways: A vision shared : A tribute to Woody Guthrie and Leadbelly. Levyllä on useita eri esiintyjiä. Tarkemmat teostiedot löydät HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/ .
