Kyseessä voisi olla Nina Honkasen romaani Gladiaattori : (3650 g elämästä vasemmalle) (WSOY, 2002). Juonikuvaus löytyy esim. Kirjasampo-sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30738#.Vfan7ZdUlvo.
Sivustolta sukunimi.info löytyy jonkin verran tietoa Jäderholm-nimestä sekä useita hyödyllisiä linkkejä suku- ja väestörekistereihin. Nimi on suojattu ja suhteellisen harvinainen, mikä varmaankin selittää sitä, miksi ette ole löytänyt siitä tietoa.
Suomen sukututkimusseura pitää yllä keskusteluforumia, jonne usein lähetetään juuri tämäntyyppisiä kysymyksiä. Sitä kannattanee kokeilla.
Maailman runosydän -käännösrunoantologiassa (1998)on sivulla 655 Usko-niminen runo, joka alkaa "Minun on uskottava / että yhä olet olemassa. / Jossakin. /--". Tekijäksi on mainittu Ann Thorp, Englanti. Suomennos on Janne ja Hannu Tarmion. Muista painetuista kirjoista ei kansallisbibliografia Fennica tai käännösrunotietokanta Thorp-suomennoksia löydä. Painamattomissa lähteissä suomennoksia saattaa kuitenkin olla, esimerkiksi hengellisissä teoksissa ja/tai eri taiteiden teoksissa.
Sanotaan, että avarakatseisuutta oppii vuorovaikutuksessa ja kehittämällä näkökulman vaihtamisen taitoa.
Suomessa kasvaa kymmeniä tuhansia eri syistä isättömiä lapsia. Kaikki isättömät ja äidittömät lapset eivät kasva samaa sukupuolta olevien liitoissa.
Seuraavassa pohdittavaksi näkökulmia kirjallisuudesta:
-Kaikella rakkaudella: sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta / Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.), Into, 2014
-Sateenkaaren alla: kertomuksia perheistä / Maria Rintamäki, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma, Liisa Suvanne (toim.), Atena, 2015
- Ahola, M.: "Ihan perhe vaan". Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä. Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry, 2000
- Mattila, Antti S.: Näkökulman vaihtamisen taito, WSOY...
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin:
”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin
painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt
uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon
(esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos
on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.”
Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin...
Vaara-kirjastoista löytyy turkin- ja kurdinkielisiä kirjoja. Voit hakea niitä valitsemalla "tarkennetussa haussa" haluamasi kielen ja aineistolajiksi kirjan, http://vaarakirjastot.fi/
Turkinkielisiä on enemmän, kurdinkielisiä vain joitakin. Joensuun kaukopalvelun kautta tilaamme Monikielisestä kirjastosta eri kielisiä siirtokokoelmia harvinaiskielistä tai yksittäisiä kirjoja.
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Dorff-nimeä ei mainita nimistöntutkija Pirjo Mikkosen artikkelissa Suomen ruotusotamiesten lisänimistä, joka tosin käsitteleekin suomalaisia, ei ruotsalaisia sotilasnimiä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Nimestä on keskusteltu ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla:
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67415.0
Varmennekortin voi parhaiten testata sen julkisen palvelun avulla, joka on myöntänyt / toimittanut varmennekortinkin. Esimerkiksi väestörekisterikeskus tarjoaa maksutta mPollux Digisign Client -kortinlukijaohjelmiston myöntämiinsä henkilövarmenteisiin. Katso lisää https://vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto
Vuosaaren kirjastossa on tällä hetkellä useita koneita vapaana. Aikaa ei tarvitse varata, mutta varaamalla varmistat, että saat koneen käyttösi silloin, kun tarvitset. Voit varata koneen verkossa tai soittamalla kirjastoon. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, varaaminen käy helposti alla olevasta linkistä löytyvässä ajanvarausjärjestelmässä. Pistäytymiskoneille ei voi varata aikaa.
Voit tallentaa tiedoston muistitikulle tai lähettää sen sähköpostiisi ja tulostaa tiedoston siitä.
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Vuosaaren kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Yhteystiedot
Lahden kaupungin metsätoimi on asentanut puuveistoksia metsäalueille asukkaiden iloksi vuosia sitten. Nykyään toiminta on valitettavasti lopetettu kokonaan.
Niitä on eri puolilla kaupunkia:
Teivaa, susi
Mukkula, metso
Pesäkallio, ilves
Karisto, kärppä
Liipola, mäyrä
Tonttila, kettu
Kytölä, ahma
Keijupuisto, liito-orava
Lisäksi Salpausselän luonnonystävät on asentanut Urheilukeskuksen ympäristöön karhuveistoksen ja ketun.
Lahden ympäristöpalvelut on myös asentanut pari veistosta Tapanilan maastoon.
Ainakin ns. perhelenkin varrelta niitä löytyy.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki ja yhteishauta sijaitsee Nurmon hautausmaalla VI-osaston keskivaiheilla. Haudassa lepäävät vainajat siirrettiin vuonna 1944 Paukanevalta, joihin heidät oli vuonna 1918 haudattu kahteen merkitsemättömään yhteishautaan. Hautamuistomerkkinä on punagraniittinen vaakakivi. Kiveen on piirretty kahteen riviin 21 hopeista ristiä, joista kukin merkitsee yhtä haudassa lepäävää tunnistamatonta vainajaa. Kiven sivuihin on kuvattu soihtua pitelevä käsi sekä säteilevä aurinko. (Johanna Miedon tekemä kartoitus 2009)
Nurmon joululehdessä (1995, s. 68-69) on artikkeli Paukanevan muistomerkistä. Kuvatekstissä on mainittu muistomerkin pystytysvuodeksi 1978, tietoa suunnittelijasta ei ole...
Runo on nimeltään "Saunatiellä" ja sen on kirjoittanut Aune Laaksi. Runo alkaa: "Äiti kera Annelin kulkee saunatiellä". Runo sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen kirjaan "Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen" (useita painoksia, joista ainakin 6. painoksessa vuodelta 1956 runo on).
Runo on myös sävelletty, säveltäjä on Sirkka Valkola-Laine. Laulu sisältyy nuottiin Valkola-Laine, Sirkka: "Lapset juhlivat : II, Laululeikkejä" (Westerlund, 1965).
Uskonnottomia retriittejä näyttäisivät olevan esim. seuraavat:
- https://mielenpaalla.fi/mika_on_retriitti/
- https://www.unelmaitsesta.fi/unelma-itsesta-valmennukset/unelma-itsesta…
- https://www.hiljainenmieli.fi/retriitit-ja-ryhmavalmennukset/
- https://www.mindatwork.fi/mindfulness/mindfulness-retriitti/
Haulla "ei uskonnollinen hiljaisuuden retriitti" löytyy varmasti muitakin.
Netistä ei löytynyt kuvitusta kaikkiin kalojen loisiin ja osa kalojen anatomiastakin näytti aika lailla tuollaiselta narumopiölta.
Kenties kirjasta Suomen kalojen loiset olisi apua kuvan arvioinnissa. Keski-Finna.fi
Hei
Tässä suora lainaus Wikipediasta: "Saaranpaskantamasaari on pieni asumaton saari Sallan kunnassa Onkamojärven koillispäässä. Se sijaitsee Suomen ja Venäjän välisellä rajavyöhykkeellä alle 200 metrin päässä valtakunnanrajasta. Saaren pituus on 35 metriä ja leveys 25 metriä. Pinta-ala on noin 800 neliömetriä ja rantaviivaa on 100 metriä.[1] Saari on tunnettu erikoisen nimensä takia."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saaranpaskantamasaari
Uskaltaisin luottaa tähän tietoon, koska esimerkiksi forecan sääpalvelustakin saa Saaranpaskantamasaaren täsmäsäätiedon.
https://www.foreca.fi/Finland/Salla/Saaranpaskantamasaari
PIKI-kirjastojen kymmenen lainatuimman nuortenkirjan lista:
Simukka, Salla: Punainen kuin veri
McManus, Karen M.: Yksi meistä valehtelee
Green, John: Kaikki viimeiset sanat
Roth, Veronica: Outolintu
Maas, Sarah: Lasipalatsi
Green, John: Teoria Katherinesta
Simukka, Salla: Valkea kuin lumi
Bourne, Holly: Oonko ihan normaali?
Maskame, Estelle: DIMILY - rakastan
Thomas, Angie: Viha jonka kylvät
Uusimmat nuortenkirjat päivittyvät PIKI-verkkokirjaston Vinkit nuorille-sivulle: https://piki.finna.fi/Content/youth. Tällä hetkellä kymmenen uusimman lista näyttää tällaiselta (ilman uusintapainoksia):
Oseman, Alice: Nick ja Charlie
Rider, Catherine: Rakkautta Lontoossa
Silvera, Adam: Lopussa molemmat kuolevat
Whiteout (useita...
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet...
Myrkytystietokeskuksen sivuilta voi hakea tietoa mm. eri kasvien myrkyllisyydestä. Sivustolla sanotaan Krookus on myrkytön. Linkki sivulle.Olettaisin, että ihmiselle myrkytön kasvi on myös oravalle sopiva.
Petauspatja tai sijauspatja näyttäisi englanniksi olevan matress pad tai matress topper. Nimitys riippuu vähän petarin paksuudesta. Selkeää englannin kielistä nimeä petauspatjan ympärillä olevalle päälliselle en löytänyt. Suomalaisilla sivuilla vinkattiin laittamaan petauspatjan päällys takaisin vähän kosteana, jolloin se venyy paremmin paikoilleen. https://www.ruokajakoti.fi/Petauspatjan+paallisen+pesu
Et ole ongelman kanssa kuitenkaan yksin, sillä myös Niksi-Pirkasta löytyi vinkkiä päällisen takaisin saamiseen. https://www.pirkka.fi/niksi/patja-kankaan-laittaminen-pesun-jalkeen