Harjunpää ja kylmä kuolema (ruots. Harjunpää och kalla döden) on neliosainen televisiosarja vuodelta 1983.
Sarjaa on kuvattu Katso-lehden 1/1983 mukaan eri puolilla Helsinkiä, muun muassa Kruununhaassa sekä silloisen poliisilaitoksen tiloissa Aleksanterinkadulla.
Myös merellinen Helsinki on sarjassa vahvasti läsnä.
Emme löytäneet kuitenkaan vahvistusta sille, että sarjaa olisi kuvattu juuri Herttoniemen kartanossa.
Sarja on tälläkin hetkellä katsottavissa YLE Areenassa, josta voi tehdä lisää tunnistuksia.
Herttoniemestä kuvauspaikkana yleensä on luettavissa lisää esimerkiksi Herttoniemen kartanon sivuilta sekä elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksesta.
Harri Närhestä löydät tietoa teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2/toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Teoksen saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi (pääkaupunkiseudun kirjastot). Asioidessasi kirjastossa voit pyytää virkailijalta artikkelihakua Närhen lehtikirjoituksista, niitä kyllä löytyy.
Kirjat ovat esim. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa. Jos haluat voimme tilata sen sinulle kaukolainaksi.
Meihin voi ottaa yhteyttä vaikkapa sähköpostilla kirjasto@rauma.fi.
Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
Kyselin asiaa kollegoilta. He suosittelevat k.o. kirjoja, jotka löytyvät seuraavan linkin takaa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xhomoseksuaalisuus+kuvakirjat&searc…
Kopion lehdestä saat Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ota yhteyttä Kansalliskirjaston tietopalveluun sähköpostitse:
kk-tietopalvelu@helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Kysymykseen en valiettavasti osaa vastata. Asiaa voisi tiedustella Kemian laitokselta http://www.helsinki.fi/kemma/etusivu/yhteystiedot
tai Tiede lehden Kysy asiantuntijalta http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta
Hei!
Suomen kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät kätevästi Kirjastot.fi -sivustolta, suora linkki kirjastojen yhteystietoihin: http://hakemisto.kirjastot.fi/
Ystävällisn terveisin,
Tetta Korhonen
Pohjois-Karjalan paikallis- ja maakuntalehdet on säilytetty ja ne ovat luettavissa mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastossa, myös tuolta ajalta. Mikrofilmeistä saa myös kopioita. Maakuntalehtiä ovat Karjalainen, Karjalan maa (ei ilmesty enää) ja Pohjois-Karjala (nyk. Viikko Pohjois-Karjala). Sanomalehti Karjalaista on myös sidottuina lehtinä pääkirjaston varastossa.
Muiden maakuntien sanomalehtiä saa kaukolainaksi mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastoon tai omaan lähikirjastoosi, mikäli siellä on mikrofilmin lukulaite.
Netin tietolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki sarjan musiikki on Richard Grégoiren käsialaa. On silti mahdollista, että tuossa jaksossa 10 on soinut jokin klassinen valssi - vaikkapa Chopin - varsinaisen sarjaan sävelletyn musiikin lisäksi. Valitettavasti ei netistä tuntunut löytyvän sarjasta muita kuin ensimmäinen jakso, joten en pystynyt kuuntelemallakaan sulkemaan pois tätä mahdollisuutta. Jos nimittäin tämä valssi olisikin jokin "tunnettu" tapaus, nuotit siihen voisivat löytyä helpostikin.
Kanadalainen Grégoire näkyy tehneen paljon elokuva- ja televisiosarjamusiikkia, mutta ainakaan pikaisella etsimisellä en törmännyt näistä sarjoista tehtyihin nuottivihkoihin. Televisiosarjat eivät muutamaa maailmanhittiä lukuun...
Löytyisikö seuraavista ensimmäisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Löytyisikö seuraavista toisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Kirja on Camilo José Celan Masurkka kahdelle kuolemalle. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kirjailijan kotiseudulle Galiciaan ja kyseessä on nimenomaan kyläyhteisön kuvaus.
Ote kirjasta: ”Don Mariano Vilobal, se piereksivä pappi, putosi kellotapulista ja taittoi niskansa /... / -Siinä menee protestanteille! Kuolema Lutherille!”
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta selvitettiin, että taloyhtiön pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Kahri. Todennäköisesti kyseessä on arkkitehti Esko Kahri.
Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa.
Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita.
Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas...
Kirjasampo.fi:n on kerätty listaus kirjablogeista, joista tulee Kirjasammon kautta syöte. Listan kautta voi käydä katsomassa blogeista bloggarien yhteystietoja. Sähköpostiosoitteita ei ole erikseen listattuina. Tässä blogilista, http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/fi/kirjablogit
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Dickensin teoksen Älä rakasta minua vielä englanninkielinen alkuteos on The Cricket on the Hearth. Teos on julkaistu aikaisemmin suomeksi nimellä Kotisirkka.
Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/The_Cricket_on_the_Hearth tarjoaa teoksesta lisätietoa.
Internetistä voit katsoa sivuja, joiden osoite on:
http://www.mtv3.com/matkalla/includet/faktat/viro2.html#nahtavaa
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa aiheesta:
Pullat, Raimo : Vanha Tallinna (1999)
Monta tietä menneisyyteen (Turun yliopisto)(199)
Matkakuumetta : Matkailun ja turismin historiaa(1994)
Maiste, Juhan : Ajan sydämessä. Matka Tallinnasta Tartoon (1993)
Rannu, Elena : Vanhan Tallinnan menneisyys (1990)
Nivanka, Erika : Vanha Tallinna (1996)
Jos jotain näistä kirjoista ei ole saatavissa omasta kirjastostasi,
uskoisin, että voit pyytää niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Tätä on kysytty valtakunnalliselta kirjastonhoitajien keskustelupalstalta venäjää opiskelleilta eikä kukaan ole tunnistanut lorua. Olisikohan tuttu jollekin lukijoistamme?
Kuka kukin on 1978 -kirjan mukaan Erkki Häkämies oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1977 eteenpäin. Muut lähteet (esimerkiksi Helsingin Sanomien muistokirjoitus Häkämiehestä) tietävät lisätä, että hän toimi "Kotkan kaupungin luottamustehtävissä vuoteen 1981".
