Punakaartilaisten hauta on Kaupintie 22:n ja Tinatie 2:n välistä lähtevän ulkoilutien ja sähköradan vierellä, kukkulan alarinteellä. Paikalla on vuonna 1996 paljastettu muistolaatta, jossa teksti 24 haudatusta punakaartilaisesta, jotka kuolivat 12.4.1918.
Helsingissä oli vuonna 1918 Englannin kuninkaallisen laivaston neljä E-luokan sekä kolme C-luokan sukellusvenettä. Välttääkseen alusten joutumisen saksalaisten käsiin, brittikomentaja tuhosi veneensä räjäyttämällä ne Harmajan edustalla 4.4.1918.
Lähteet: Antero Rautio: Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset ( Karisto, 1998)
Markku Melkko: Suomen sukellusveneet ( Minerva, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472266__Santero%20rautio_…
Tapiolan kirjastossa toimii lukukoira Börje. Hän on vielä "lomalla". Seuraavan kerran hänet tavoittaa Tapiolan kirjastosta Espoo-päivänä 31.8. kello 10-12.
Börjen vakituiset vastaanotot alkavat syyskuussa. Hän on tavattavissa joka päivä parittomilla viikoilla kello 15-17 Tapiolan kirjastossa.
Tapiolan kirjaston neuvonnasta voi tilata ajan Börjelle puh. 09 81657300.
Alla olevista kirjoista löydät apua työhösi. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Ihmeellinen ihminen / [Anders Enevold ... et al.
- Keho : anatomia ja fysiologia / Heidi Vierimaa, Mirja Laurila
- Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa : esseitä ihmisen biologiasta / Seppo Turunen
- Ihminen : kuinka keho toimii / James Cracknell
- Ihminen läpikotaisin / [teksti:] Walter Nienstedt
- - Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä / Svante Pääbo
- Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki
Opinnäytteen tekijä saa työlleen samanlaisen suojan kuin mikä tahansa omaperäinen kirjallinen teos. Työn pitäisi olla hyvin kaavamainen ja/tai selkeä plagiaatti, että se ei suojaa saisi.
Laki takaa opinnäytteen tekijälle normaalin suojan. On kuitenkin mahdollista, että oppilaitos allekirjoituttaa kaikilla opinnäytteen tekijöillä sopimuksen, jonka nojalla tekijä on velvollinen luovuttamaan teoksestaan kappaleen laitoksen kirjastoon tms. Tähän ei ole pakko suostua, mutta odotettavissa lienee silloin hankaluuksia muissa asioissa. Automaattisesti ei opiskelijan tekijänoikeus kuitenkin katoa minnekään vain siksi, että hänen kirjallista teostaan kutsutaan opinnäytteeksi.
Heikki Poroila 15.5.2013
Tuollaista yksittäistä teosta ei näytä olevan. Mutta Turun maakuntamuseon teoksessa "Luostarinmäen käsityöläismuseo 50 vuotta", jossa on toisena nimekkeenä "Suutarista se kaikki alkoi" on 13-sivuinen Taina Palmrothin artikkeli "Luostarinmäki-aiheiset maalaukset Turun museoissa (1904-1942)". Teos on muutenkin runsaasti kuvitettu ja siinä on myös hyvä lähdeluettelo.
Voit tehdä varauksen Anders-verkkokirjaston kautta: https://anders.verkkokirjasto.fi/web/arena Sivuilta löytyy ohje:
Kirjaudu verkkokirjastoon.
Kirjoita hakuruutuun lehden nimi, esimerkiksi Mobilisti. Klikkaa Hae -nappia.
Kun hakutulos aukeaa ruudulle, klikkaa lehden nimeä.
Tarkista lehden haluamasi numeron saatavuus. Saatavuus-kohdassa lehden eri numerot on jaoteltu vuosittain. Klikkaa haluamaasi vuosilukua, niin saat näkyviin lehden numerot ja jokaisen numeron alapuolella on sininen varaa-painike. Klikkaamalla vuosi : numero -linkkiä voit vielä tarkistaa numeron saatavuuden.
Klikkaa sen jälkeen Varaa-nappia oikean lehtinumeron kohdalla.
Valitse Noutopaikka-ruutujen avulla noutopaikka. Ylempään ruutuun valitaan kunnan- tai...
Heinolan kirjastossa ei ole Heikki Asunnan runoja, mutta Lahden pääkirjastossa on alla luetellut kokoelmat:
- Valikoima runoja
- Valitut runot
- Ruuhenveistäjä
- Syysmaanantai
- Vedenjakajalla
- Mastolyhty
- Metalliseppele
- Mustaa ja kultaa
- Kolmen teinin lauluja
Voit saada kirjat Lahdesta Heinolan kirjastoon tekemällä varaukset Lastu-verkkokirjaston kautta tai pyytämällä henkilökuntaa kirjastossa tekemään varaukset. Alla linkki varausohjeeseen:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Useilla elokuvafestivaaleilla näytetään lyhytelokuvia osana ohjelmistoa. Myös Ylen kanavilta näyttää tulevan melko säännöllisesti lyhytelokuvia, usein melko myöhäiseen aikaan.
Kirjastoista löytyy kohtuullinen määrä lyhytelokuvia. Kyyti-kirjastojen valikoimaa voi tarkastella osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi käyttämällä halusanana termiä ”lyhytelokuvat” ja rajaamalla vielä hakutuloksen DVD-levyihin.
Suomeksi lyhytelokuvia tarjoavia sivustoja on heikommin, mutta englanniksi palveluita löytää esimerkiksi laittamalla Googleen hakutermin ”short films”. Ja tietysti YouTube on myös täynnä enemmän tai vähemmän osaavien tekijöiden videoita, joista joitakin voi sanoa lyhytelokuviksikin.
Felix Bernardin sävellyksestä Winter Wonderland (Talven ihmemaa, suom. Saukki) on tehty suuri määrä erilaisia sovituksia. Kysytty versio saattaisi olla kokoelmalta Kauneimmat joululaulut 3 (Valitut Palat, 1987). Näitä Valittujen Palojen kokoelmia julkaistiin sekä vinyylilevyinä että c-kasetteina.
Talven ihmemaan äänitteellä esittää soitettuna versiona Esko Linnavalli orkestereineen: Youtube-linkki. Äänitteen muu sisältö näkyy tästä linkistä.
Lähes kaikkiin kouluihin Oulussa toimittaa ruoat Oulun Serviisi, jonka palvelutuontantopäällikkö Pauliina Värttö (p. 050 3448635) vastaa ruokalistoista. Ateriatuotantosuunnittelija Jani Hirvonen laatii käytännössä ruokalistat.
Lähes julkaisuvalmiita vainajan muistokirjoituksia eli nekrologeja tehdään merkittävässä asemassa olevista ja kuuluisista julkisuuden henkilöistä tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Asiaan vaikuttavat mm. henkilön korkea ikä, elämäntapa, sairaudet sekä vähentynyt esiintyminen julkisuudessa. "Pöytälaatikossa odottavia" muistotekstejä päivitetään säännöllisesti. Esimerkiksi näyttelijä Elizabeth Taylorin nekrologi oli valmiina The Times -lehdessä 12 vuotta.
Nopeatempoisessa mediamaailmassa ensimmäinen julkaisija saa kilpailuetua. Asetelman kääntöpuolena nekrologeja pääsee julki ennenaikaisesti - huhujen, väärinkäsitysten ja ennakoivien arvailujen takia.
https://latimesblogs.latimes.com/afterword/2011/03/elizabeth-taylors-ob…
https://www....
Kirjastot on määrätty toistaiseksi suljetuiksi, eivätkä kirjastot lainaa aineistoa tänä aikana.
Sairaalan minikirjastoa ei täydennetä kirjastojen ollessa suljettuna, joten tuo automaattisesti toimiva kirjakaappi lienee jo tyhjillään.
Lisää ohjeita on kirjaston sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä vielä linkki e-kirjojen käyttöön https://www.helmet.fi/ekirjasto
Jouko Vahtolan Suomen mäkihypyn historia kertoo, että Suomen ensimmäinen suunnitelmallisesti järjestetty mäkihyppykilpailu hypättiin 9. maaliskuuta 1886 pohjoisrinteellä Helsingin Katajanokalla. Mäenlaskukilpailu "norjalaiseen tapaan" oli ollut tarkoitus järjestää jo 1884 ja 1885, mutta näinä vuosina hypyt jäivät hyppäämättä, koska Helsinkiin ei saatu lunta. Helsingin Sporttiklubin järjestämän kilpailun voitti Sandvikenin höyrysahalla työskennellyt norjalainen insinööri Christian Nielsen, joka oli innokas mäkihyppäämisen edistäjä Helsingissä.
Urheilumme kasvot -kirjasarjan talviurheilua käsittelevään ensimmäiseen osaan sisältyvässä artikkelissaan Mäenlasku-urheilumme kehitys Harri Eljanko niin ikään mainitsee, että ...
Tämä Talouselämä-lehden numero on lainattavissa Helmet-kirjastoista muutamista Helsingin kirjastoista, ja näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Laajasalon ja Vuosaaren kirjastoissa. Löydät lehden tiedot kirjoittamalla Helmet-hakuun lehden nimen ja valitsemalla linkin Talouselämä: Helsinki:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1105854__Stalousel%C3%A4m…
Ohje lehtien varaamiseen löytyy täältä:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa varaamaan lehden.
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Vanhoja koulunäytelmiä sisältäviä teoksia ovat esimerkiksi:
Airisto, Irma: Kuunvaloa ja muita näytelmiä kouluille ja kerhoille (1975)
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : lasten ohjelmistoa (1970)
Haahtela, Mattila, Tiusanen (toim.): Näytelmän vuoro (1965)
Susiluoto, Laura: Tinanappi ja muita satunäytelmiä (1967)
Österlund, Lisa: Leikisti ja oikeasti : kansakoulun luokkanäytelmiä (1967)
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa-sarja (ilmestynyt vuosina 1957-1963)
Kainet-kirjastojen kokoelmista löytyviä vanhoja koulunäytelmiä voi hakea Finna-verkkokirjastosta, www.kainet.finna.fi. Parhaimman hakutuloksen saa tarkennetun haun kautta. Hakuryhmä-osiossa käytetään hakusanaa ”koulunäytelmät” ja sivun alalaidasta Muu-kohdasta...
Zaghrouta eli ululointi (engl. ululation) on vuosituhansia vanha, vahva tunteen ilmaisu, jota kuulee iloisissa juhlatilaisuuksissa, esimerkiksi häissä. Kyseessä on voimakas korkea ääni, jota värisytetään kielellä. Se kuulostaa pitkältä "ulululu"-äänteeltä. Perinne elää yhä vahvana mm. Lähi-Idässä ja Afrikassa.
Suomenkielisellä Wikipedia-sivulla on kuvailu siitä sekä videonäyte. Lisää esimerkkejä löytyy Youtubesta hakusanoilla zaghrouta ja sound.
Suomessa on karkeasti arvioitu syntyvän vuodessa noin 4 000 tonnia lujitemuovijätettä. Tästä puolet on käytöstä poistettuja tuotteita, pääasiassa veneitä ja kuljetusvälineiden osia, ja loput tuotantojätettä. Lujitteista yleisin on lasikuitu 96% osuudella. Sen lisäksi käytössä on mm. hiilikuituja ja aramidikuituja.
Lujitemuovin sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuodesta 2016. Lujitemuovien kierrätystä on tutkittu, mutta kaupallisesti kannattavaa tapaa ei ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Luijitemuovijätettä voidaan myös polttaa. Kotitalouksien pienet lasikuituerät lajitellaan sekajätteeseen.
Lähteet ja lisätietoa:
Olli Saarela, Ilkka Airasmaa, Juha Kokko, Mikael Skrifvars, Veikko Komppa: Komposiittirakenteet (2019...
Sinun kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivustoon. Sivustolla on tunnistuskuvia erilaisista tuholaisista ja ohjeita niiden torjumiseksi. Jos tarvitset lisäohjeita, ota yhteys sivulla mainittuun asumisterveysneuvontaan (puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
Sisätilojen tuholaiset:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
