Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä.
Jevtusenkon runoa, joka alkaa "valkeat yöt" emme saaneet käsiimme, mutta se on todennäköisesti nimeltään Valkeat yöt Arkangelissa tai Valkoiset yöt Arkangelissa vuodelta 1964.
Runo nimeltä Loitsu alkaa sanoilla "Kevätyönä ajattele minua ja kesäyönä ajattele minua..." Kokonaisuudessaan runon voi lukea ainakin teoksesta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Vanhoja koulunäytelmiä sisältäviä teoksia ovat esimerkiksi:
Airisto, Irma: Kuunvaloa ja muita näytelmiä kouluille ja kerhoille (1975)
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : lasten ohjelmistoa (1970)
Haahtela, Mattila, Tiusanen (toim.): Näytelmän vuoro (1965)
Susiluoto, Laura: Tinanappi ja muita satunäytelmiä (1967)
Österlund, Lisa: Leikisti ja oikeasti : kansakoulun luokkanäytelmiä (1967)
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa-sarja (ilmestynyt vuosina 1957-1963)
Kainet-kirjastojen kokoelmista löytyviä vanhoja koulunäytelmiä voi hakea Finna-verkkokirjastosta, www.kainet.finna.fi. Parhaimman hakutuloksen saa tarkennetun haun kautta. Hakuryhmä-osiossa käytetään hakusanaa ”koulunäytelmät” ja sivun alalaidasta Muu-kohdasta...
Appelsiinin tieteellinen nimi on Citrus sinensis, ei siis Apelsin (joka on ruotsia). Citrus aurantium on pomeranssi eli hapanappelsiini, jota käytetään esimerkiksi mausteena ja marmeladin raaka-aineena. Sitrusten keskinäisiä sukulaisuussuhteita on vaikea hahmottaa, koska ne ovat risteytyneet niin monta kertaa keskenään. Ilmeisesti sekä appelsiini että pomeranssi ovat mandariinin ja pomelon hybridejä, mutta siis eri lajeja.Ks. kuva sitrusten polveutumisesta Wikipedia-artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Orange_(fruit)
Valitettavasti 1700-luvulta ei löydy suoraa nysvenska sanastoa ruotsi-suomeksi. 1700-luvulle sijoittuu juuri sekä varhaisempi uusruotsi (1526-1732) että myöhäisempi uusruotsi (1732-1900). Tässä linkki Vanhan kirjasuomen sanakirjaan, josta osaan sanoista löytyy ruotsinkieliset vastineet suomi-ruotsiksi. Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi) Suosittelen ottamaan yhteyttä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tutkimuslaitokseen. Tässä linkki suomeksi, sivun alareunasta löydät yhteystiedot. Pohjoismaiset kielet | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on toinen, mistä voi kysellä asiasta...
Indrek Harglan Apteekkari Melchior -sarjan uusinta teosta Apteeker Melchior ja nõiutud kabel ei ole vielä käännetty suomeksi. Kirja on Apteekkari Melchior -sarjan kahdeksas osa ja julkaistu viron kielellä vuonna 2025. Todennäköisesti suomennos on tulossa jossakin vaiheessa.
Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi ei löydä teosta jossa aiheena olisi ainoastaan näyttelijä Marion Michael alias John Wayne suomen kielellä. Toki hänestä löytyy paljon tietoa suomeksi esimerkiksi Peter von Baghin teoksesta Elokuvan historia. Otava 1998, Helsinki.
Richard Osborne on kirjoittanut alun perin Yhdysvalloissa julkaistun teoksen Basic Instinct, joka on suomennettu nimellä Basic instinct : vaiston varassa (Hyvinkää: Book Studio, 1992, suom. Heikki Sarkkila).
Henkilötietoja tai muita teoksia ei löytynyt internet-hauilla eikä Mikkelin kaupunginkirjaston hakuteoksista. Kirjan pohjalta tehdyn menestyselokuvan arvosteluja voi lukea esim. http://www.arvostelut.net -sivustolta.
Näistä kirjoista löytyy tanssiterapiasta: Wilson, Glenn: Esittävän taiteen psykologia (1997), Tikkanen, Tiina: Psykoterapiaopas (1998. Lisäksi kannattaa etsiä kirjastossa käytössä olevien tietokantojen kautta lehtiartikkeleita.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Paul et Virginie - Paul ja Virginia - on suomennettu useampaan otteeseen:
v.1874 suomentajana Nikodemus Hauvonen, v.1905 suomentajana O.A. Joutsen, v.1949 suomentajana V. Hämeen-Anttila ja v.1977 suomentajana Anja Leppänen.
Aukusti Salon Meidän lasten aapisesta löytyy runo Ahkera puro, joka alkaa sanoin Sä, metsäpuro iloinen.
Ja Aukusti Salon Meidän lasten lukukirjasta Kuukaudet loru.
Kirjojen ensimmäinen painos on 1930-luvulta.
Seuraavissa tämän vuoden Helsinginsanomissa käsitellään aihetta: Helsingin Sanomat - Talous - 1.12.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 1.4.2006; Helsingin Sanomat - Kotimaa - 23.8.2006; Helsingin Sanomat - Hinta & Laatu - 19.4.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 10.3.2006;
Helsingin Sanomat - Mielipide - 22.1.2006;
Näiden lisäksi aihetta käsitellää myös seuraavissa julkaisuissa: Maatilan Pellervo 2006, nro 1, sivu 20-22; Kuntalehti 2006, nro 5, sivu 28-29.
Kaikki edellä mainitut lehdet löytyvä Pääkirjastosta Pasilassa. Yli kolme kuukautta vanhoja Helsingin sanomia voi lukea mikrofilmeiltä. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa kopioita.
Löysin yhden nuotin, jossa on tämä kappale:
Jasmine (Esitt.)
"Soittaja"
Jasminen esittämien kappaleiden nuotinnoksia. Sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys, kitaran soinnut.
Ponia täytyy mm. ruokkia, harjata, sen karsina pitää puhtaana ja huolehtia että se saa tarpeeksi liikuntaa.
Ponien hoidosta löytyy kirjastosta useita kirjoja. Esimerkiksi David Taylorin Ponit:käsikirja, Sandy Ransfordin Hevosharrastajan käsikirja : Hevoset ja ponit ja Emma Rostin Nuoren hevosenhoitajan opas. Myös hakemalla HelMet-haussa sanalla ponit saat paljon ehdotuksia kiinnostaviksi luettaviksi. Suosittelemme myös Norman Thelwellin hauskoja Heppahöperö-sarjan kirjoja.
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta löytyy nimi Kytölä: "Kydöttämällä tehtyä viljelysmaata ja suoviljelystä sanotaan kydöksi. Varsinkin uudistilojen nimien kautta Kytö-aines on siirtynyt sukunimiin. Yleisin on Kytölä, joka esiintyy kymmenissä pitäjissä Lounais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Suomessa ja kaikkein tiuhimpaan Keski-Suomessa, mm. Keuruulla ja yväskylässä. ....Useimmat Kytö-nimet lienevät melko nuoria, mutta vanhoja esikuviakin on, esim. Loimaalla 1508 erich laurisson kydis". Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki. Otava, 1988
Internetin sivuilta poimitun tiedon mukaan Kytöläinen-nimi kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen:
"Kowin itki Kytöläinen,
wiholainen wingutteli,
kyynel juoxi kyön silmästä,
toinen toisesta...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei levyä löydy kirjastoistakaan. Tein Kirjastot.fi:n monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi ) haun kaikkien maakuntakirjastoalueiden kirjastoihin ja vielä suoraan suurimpiin kirjastoihin (Helmet, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi), mutta ei tärpännyt. Edes Helmet-musiikkivarastossa sitä ei näy olevan. Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan ulkomaiset musiikkiliikkeet tai musiikkidivarit.
Kirkkonummen kirjaston hyllyistä löytyy jonkun verran kirjoja joissa on käsitelty Albergan kartanoa, esimerkiksi "Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema" (1991), Bo Lönnqvistin "Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla (2009) sekä August Ramsayn "Espoo II. Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla" (1984). Espoon kirjastoista löytyy varmasti paljon muuta, mm. Espoon kaupunginmuseon julkaisema "Alberga" (1997). Kuuluu sarjaan Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia.
Hei
OverDrive avautuu asiakkaille elokuun alussa ja tuolloin kirjautuminen onnistuu kirjastokortin numerolla.
Lisätietoja:
helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/Ekirjoja_ja_aanikirjoja_englanniksi_ja_r(1192)
Diskettiasemallisia koneita ei taida olla, mutta ainakin Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä erillisiä disketti- tai korppuasemia. Sellaisen voi pyytää henkilökunnalta, laite lainataan kirjastokortille yhdeksi päiväksi ja liitetään kirjaston tietokoneeseen. Kannattaa kuitenkin varmistaa tämä tieto vielä Sellon kirjastosta, sillä kyseinen laite on voitu ottaa käytöstä pois. Diskettiasema voi olla käytössä muissakin kirjastoissa, asiaa voi tiedustella kirjastoista puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Seuraavissa kirjoissa on joitakin tietoja 1940- ja 1950-lukujen sisustuksesta. Kirjan nimen perässä on linkki pääkaupunkiseudun HelMet –aineistotietokantaan, josta näet kirjan asiasanat.
Lindroos, Katja : Momo: koti elementissään (Siltala, 2013)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2081213~S12*fin
Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 / [toimitus: Jukka Savolainen, Aila Svenskberg](Designmuseo, 2012)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2052291~S12*fin
Weaving, Andrew : Kauneimmat klassikot : sisusta kotisi ajattomasti (Gummerus, 2009)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1895624~S9*fin
Suomalaisen arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al.] (WSOY, 2010)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1972323~S9*fin...