Trafin sivuilla vastataan kysymykseen pitääkö hankittavan auton olla uusi:
”Hankittavan auton pitää olla ensirekisteröimätön. Romutuspalkkion voi saada myös varastoautoihin ja esittelyautoihin, jos niitä ei ole ensirekisteröity.”
https://www.trafi.fi/tieliikenne/romutuspalkkio/kysytyimmat_kysymykset/…
Agricola on kääntänyt Uuden testamentin ja se alkaa näin:
Se Wsi Testamenti . 1548 .
Alcupuhe sen wdhen Testamentin päle .
NInquin se VANHA TESTAMENTI yxi Ramattu ombi / iossa Jumalan Laki / ia kesky on kirioitettu / ia ne Teghot seke quin tapactunuet ouat / nijlle iotca ne samat Jumalan Lait pitenyet ouat ette ei pitänyet
Teksti löytyy verkosta kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta, http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri2ut1_rdf.xml
Juonikuvauksessa on aika paljon yhtymäkohtia amerikkalaisen Secrets and Lies -sarjan kanssa. Suomessa MTV3 esitti ensimmäisen tuotantokauden kesällä 2015 nimellä Salaisuuksia ja valheita.
https://en.wikipedia.org/wiki/Secrets_and_Lies_(American_TV_series)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salaisuuksia_ja_valheita_(televisiosarja)
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908).
Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.
Hei,
Kyseessä lienee Hannele Wida. Hän julkaisi levyllisen suomalaista musiikkia ranskaksi 2001 ja vieraili samana vuonna Tuttu juttu -ohjelmassa.
Levyllä ovat kappaleet: Sous le ciel boreal (= Rakovalkealla), Gosse de Carelie, Un (= Heili Karjalasta), Canotier de grand-pere, Le (= Isoisän olkihattu), Rozy (= Tulipunaruusut), Blancs bouleaux, Les (= Folkvisa, yksinlaulu op.90/1 (Miss soutaen tuulessa / Där björkarna susa), Valse de Helsinki (= Espalla kukkii rakkaus), Reve bleu (= Sininen uni), Fille du savetier, La (= Suutarin tyttären pihalla), Melodie d'automne (= Höstvisa / Syyslaulu), Hilu, hilu (tässä: Hilu-hilu).
Leena Lindqvistin toimittamassa teoksessa Taiteilijan tiellä : Eero Järnefelt 1863-1937 on laaja artikkeli Järnefeltin alttaritaulumaalauksista. Järnefelt maalasi yhteensä viisi alttaritaulua. Niiden malleista ei ole mitään mainintaa ja ilmeisesti Järnefelt hahmotteli taulujen henkilöt siveltimestään ilman eläviä malleja.
Artikkelissa mainitaan Johanneksen kirkon maalauksen selvistä yhtymäkohdista italialaisen Vincezo Camuccinin (1771-1844) maalaamaan alttaritauluun "Saulin kääntyminen". Taulu sijaitsee Roomassa Paavalin kirkossa (Basilica di S. Paulo fuori le Mura). Valokuva tästä työstä on löytynyt Järnefeltin jäämistöstä. Camuccinin maalauksessa henkilöitä on paljon enemmän ja Kristus taivaalla on erilainen. Vastaavuuksia on kuitenkin...
Professoriliiton sivuilla https://www.professoriliitto.fi/professorit/professori-nimike/ on ohjeet professorin nimikkeen käytöstä. Sellaista nimikettä kuin entinen professori ei ole mainittu.
Hei
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan aara on kyntölaite, aura.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_f565758819502656ded44d4e7bf3b8e8&word=aara&list_id=121
Wikisanakirjassa puolestaan sanan kerrotaan tulevan vironkielen sanasta ara, joka tarkoittaa papukaijaa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/aara
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa voi käydä paikan päällä selaamassa vanhoja puhelinluetteloita. Kyseessä ovat varaston käsikirjakappaleet eli luetteloita ei voi lainata tai varata muualle. Alle on poimittu muutama esimerkki vanhoista puhelinluetteloista.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 59, 1942.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 60, 1943.
helmet.fi. Pasilan kirjasto, yhteystiedot.
Tässä muutamia suosittuja ja yleistajuisia teoksia, joista voisi lähteä liikkeelle.
Fysiologiaa ja biologiaa:
Juul Nielsen, Lotte, et al. Ihmeellinen ihminen.
Sinclair, D., LaPlante, M., & Hartikainen, T. (2021). Elinkaari: Mistä vanheneminen johtuu ja mitä sille voi tehdä?
Psykologiaa:
Dunderfelt, Tony. Elämänkaaripsykologia: Lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen.
Niemelä, Pirkko, ja Jan-Erik Ruth. Ihmisen elämänkaari.
Pulkkinen, L. (1996). Lapsesta aikuiseksi.
Vuorinen, R. (1997). Minän synty ja kehitys: Ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren.
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
1990 oli suurten muutosten vuosi Ylen tv-uutistarjonnasssa. Yhtiön vuosikertomuksen mukaan 15.1.1990 toteutettiin "suurin uutiskaavion uudistus sitten 1960-luvun". Ensimmäinen suuri muutos oli uutisten rinnakkaislähettämisen lopettaminen eli Ylen pääuutislähetyksen jääminen vain TV1:ssä lähetettäväksi – vuodesta 1965 tähän saakka pääuutislähetys oli tullut Suomessa molemmilta televisiokanavilta samaan aikaan. Uudistuksen myötä uutistarjonnan määrää lisättiin uusilla lähetyksillä ja lähetysaikamuutoksin tehtiin siitä aikaisempaa kattavampaa. Syksyllä 1988 alkaneet arki-iltojen myöhäislähetykset muutettiin jokapäiväisiksi.Mullistuksen taustalla oli valmistautuminen muutaman vuoden päässä häämöttävään kanavakilpailuun. Yle ja MTV olivat...
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
Sanat löytyivät täältä keskustelupalstan kommentista (linkki vie suoraan oikeaan kommenttiin). Myös Wayback Machinen avulla pääsee katsomaan tuota linkkiä, jonka olit itsekin löytänyt, mutta muotoiluista näkee, että se on kopioitu tuonne keskusteluun juuri tuolta sivulta eli on aivan sama teksti.Nuotit löytyy Suuri toivelaulukirja 22:sta (kirjassa on Piipon sanat).
Ennen vuoden 1986 kirkolliskokousta, jossa naispappeuden mahdollistava lainmuutos hyväksyttiin, ehdittiin asiasta äänestää kolme kertaa: vuosina 1963, 1966 ja 1984. Joka kerta naispappeus sai yli puolet äänistä, mutta ei vaadittavaa 3/4 määräenemmistöä. Yksinkertaisella enemmistöllä myönteinen päätös olisi siis saatu jo 1963.Lähde: Naispappeus – neljäs kerta toden sanoi. – Teoksessa Suomi kautta aikojen
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-...
Lyhyesti: jos polkupyörän vanteelle ja pyörälle tavoitellaan sekä mahdollisimman suurta lujuutta ja jäykkyyttä että toisaalta tavallisen polkupyöränostajan kukkarolle sopivaa hintaa, alumiinivanne teräspinnoilla on vielä toistaiseksi liki ainoa vaihtoehto. Ainakin tällaisen tulkinnan voi lähteiden perusteella tehdä.
Kilpapyörissä kyllä testataan ja käytetään erilaisia kevyempiä ja aerodynaamisempia materiaaleja ja rakenneratkaisuja vanteisiin ja pyöriin, mutta toistaiseksi niiden hinnat ylittänevät tavallisen kuluttajan kipurajan. Esimerkiksi hiilikuitupuolien ja -levyjen käyttö pinnojen asemasta tekee pyörästä kevyemmän ja vähentää ilmanvastusta, joista molemmista on toki etua kilpapyöräilyssä. Toisaalta etenkin levykiekko, jossa pinnat...
Paavo Rintalan kirjassa "Pojat" Jake tulee kuten elokuvassakin molempien vanhempiensa hylkäämäksi. Hän on piilossa ladossa neljä päivää odottaen että häntä etsittäisiin. "Kukaan ei tullut häntä etsimään. Kukaan ei tiennyt hänen edes kadonneen." Jake ampuu itsensä "Fritz-sedältä" saamallaan aseella. Hänet löydetään sattumalta vasta kahden ja puolen kuukauden jälkeen heinäladosta. Hänet tunnistetaan taskusta löytyvät astmatupakkapakkauksesta. Farmaseutti, joka oli myynyt varaston viimeisen askin, tunnistaa pojan. Kukaan ei ollut kaivannut häntä.
Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939.
Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo.
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa