Espoossa ei ole perusturvalautakuntaa, mutta on perusturvajohtaja Juha Metso.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa samoja toimia, kuin monen muun kaupungin perusturvalautakunta.
Sen kokousten ajat ja pöytäkirjat selviävät linkistä:http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_…
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kokoama Iloinen eläinkirja - eli kaksitoista viisasta mestaria (WSOY). Kirjassa on Haavion kokoamia ja muokkaamia satuja eri kansojen sadustoista. Teoksesta on otettu lukuisia painoksia, ensimmäinen ilmestyi vuonna 1946; tuorein, 14. painos on vuodelta 2002. Kirjaan on kaksi eri kuvitusta. Ensimmäinen kuvitus on Matti Verkaksen. Vuonna 1953 ilmestyneestä kolmannesta painoksesta lähtien kirjassa on ollut uusi, Helga Sjöstedtin tekemä kuvitus. Kirjassa on osin mustavalkoinen ja osin monivärikuvitus.
Satu Seitsemän pientä kiliä löytyy vuoden 1981 painoksesta sivulta 37.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Kartanosta ilmestyi historiikki vuonna 1983: Kytäjä, kohtalon kartano / Aake Pesonen. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1452846__Skyt%C3%A4j%C3%A4…
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy ainakin pari viitettä digi-TV:stä: Digi-tv-työryhmä: Digitaalinen televisio ja Suomi sekä Ikonen, Ari: Digitaaliohjelmaa tv-satelliiteista. Lisääkin löytyy varmasti, mutta tässä alustavasti tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös lehtiartikkeliviitetietokantoja mm. Aleksi ja Arto ja niistä näytti löytyvän mukavasti artikkeliviitteitä ko. aiheesta. Verkosta löytää myös tietoa aiheesta. Hyvän tuntuisia viitteitä löytyi, kun Google-hakupalvelun hakukenttään kirjoitti hakusanoiksi digitaalinen televisio. Google löytyy osoitteesta http://www.google.com Yhteyttä voi ottaa myös TV 2:een ja heidän kauttaan saa myös varmasti tietoa.
Hei!
Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt ja vielä siitäkin, että tietoa löytyi näin laihasti. Leipomoista löytyy ihan hiukan tietoa, mutta niiden työntekijöistä ei mitään. Pertti Gyllden on tehnyt kirjasen ”Puoli pulloo punasta limunaatia ja nuoltu pulla!”, josta löydän maininnan s. 23, että Ida Klingstedillä oli tuohon aikaan leipomo ja pullapuoti. Se myytiin v. 1928 Närkille, joka toimikin sitten ihan meidän aikaan asti (lopetti siis toimintansa joskus 1990-luvulla). Viimeinen omistaja oli Martti Närkki, joka nykyään asuu Kuopiossa. Hänellä on (ainakin ollut) arkistoa, mm. äänikasetti Närkin leipomon vaiheista. Tämä tieto löytyy tästä em. Gylldenin kirjasta.
Nykyisinkin toiminnassa oleva Elosen leipomo perustettiin vasta...
Tiedustelin asiaa Seta ry:ltä ja heiltä vastattiin ettei asiaa ole kattavasti tutkittu, koska seksuaalisen suuntautumisen itsemääräämisoikeuden perusteella ei voida tietää kaikkia suuntautumisia, ja sekin voi muuttua elämän aikana.
Japanissa on lukemattomia perinteisiä vuotuisia tapahtumia ja juhlia, joiden alkuperä on usein uskonnollinen. Tietoa näistä löytyy esim. seuraavista teoksista ja nettilinkeistä:
Vesterinen, Ilmari : Shintolaisuus : Japanin kansallisuskonto. Gaudeamus, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2047231
Japani : pienoishakuteos Japanista. Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeenpanokomitea, 2006. (Kirjassa esitellään myös vuotuisia juhlia.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1800040
Porrasmaa, Raisa : Japani pintaa syvemmältä. Atena, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066897
Japanin kulttuuri. Otava, 1994. (3.painos 2002.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Mainitsemienne teosten esittelyt löytyvät espanjalaisten kustantajien sivuilta. Voitte lukea esittelyteksit alla olevista linkeistä.
Mika Waltari: Sinuhé, el egipcio kustantajan Plaza et Janesin sivuilla (esittely kohdassa sinopsis).
https://www.todostuslibros.com/busquedas/?keyword=SINUH%C3%89%2C+EL+EGI…
https://www.todostuslibros.com/libros/sihuhe-el-egipcio_978-84-9759-665…
Arto Paasilinna: El bosque de los zorros espanjalaisen kustantajan Anagraman sivuilla.
https://www.anagrama-ed.es/libro/panorama-de-narrativas/el-bosque-de-lo…
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Sukukirjoja ja artikkeleita suvuista 1990-luvulla asti voi tutkia kirjasta
Sukuhakemisto = Släktregister = Family index / Mether, Leif , 1949-2005. Suomen sukututkimusseura 1992
Lisäksi kannattaa tehdä halu Finna.fi-haku suvun nimellä. Tarkennetussa haussa voit rajata alasvetovalikosta haun aiheeseen sekä lisätä toisen hakusanan sukukirjat tai sukututkimus toiseen kenttään ja valita siihenkin rajauksen aihe. Suomen sukututkimusseurassa on käsikirjasto, sieltä voisit myös tiedustella. Seurasta saa myös apua sukututkimuksen aloittamiseen, Sukututkimuksen aloittaminen.
Kanadassa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen asteittain 1920 -luvun alussa. Syynä olivat ongelmat Kanadan ja USA:n rajaliikenteessä. Kanadan itäisessä osassa Uudessa Ranskassa liikenne on kuitenkin aina ollut oikeanpuoleista. Ks. lisää Wikipediasta, Left- and right-hand traffic (https://en.wikipedia.org/wiki/Left-_and_right-hand_traffic#cite_note-cbc-39)
Italian ignavo merkitsee laiskaa, joutilasta, saamatonta. Dante-kommentaareissa puhutaan pelkureista, puolueettomista, nahjuksista, häpeättä ja kunniatta eläneistä, halveksittavista sekä raukkamaisuuden liepeillä viipyvistä.
Jumalaisessa näytelmässä "ignavi" - jota sanaa ei Danten tekstissä esiinny - esitellään Helvetin 3. laulun säkeissä 22-69. Tyyni Tuulio kuvailee heitä Elina Vaaran suomennoksen esipuheena julkaistussa kirjoituksessaan seuraavasti: "Varsinaisten piirien ulkopuolella, ennen Akheron-virran ylitystä, runoilijat kohtaavat joukon vainajia, joita ampiaiset ja paarmat pistävät. Nämä ovat Danten suuresti halveksimia pelkureita ja puolueettomia, jotka eivät ole tehneet hyvää eikä...
Yhdistyslain pykälässä 38 a Toiminnantarkastus on kappale, jossa mainitaan tilanne, jossa toiminnantarkastajaa ei ole valittu.. Olisiko tästä apua teidän tapauksessanne? Valitettavasti meidän kirjastolaisten ammattitaito ei riitä vastaamaan kysymykseenne. Alla linkki lakiin:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
Löysin muutamia suomenkielisiäkin mainintoja.
Ajanaia pasifica (latinaksi, suomenkielistä nimeä ei vielä ole päätetty) kannattaa istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen kuivaan paikkaan. Sen ainavihannat, nahkeat lehdet sietävät hyvin pakkasta.
https://kodinpellervo.fi/puutarha/2017/09/20/syysistutukset-kuulaat-kukkijat/
https://kukkainfo.fi/?plant_id=5&category=&kirjain=A&id=33
Englanninkielisellä sivustolla kerrotaan, että kasvi kestää jopa 25 asteen pakkasta, joten menestynee täällä meilläkin ulkona. Tsoin jos tarvi on yhtä märkä kuin viime talvi, saattaa kasvi kärsiä märkyydestä. Samoin keväällä lumen sulaessa. https://www.mygardenlife.com/plant-library/1991/ajania/pacifica
Arvoitus-sarjan kirjoja on kuusi, ne löytyvät tästä hakutuloksesta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Tietoa Enid Blytonin laajasta tuotannosta löytyy Simo Sjöblomin teoksesta "Enid Blyton-bibliografia 1950 - 1998". Seaflower Oy 1999. Kirjailijasta itsestään, hänen elämästään ja toiminnastaan löytyy Stoneyn kirja "Enid Blyton" Ajatus 2008.Enni Mustosen "Syrjästäkatsojan tarina"-sarja sopii oikein mainiosti 15-vuotiaalle luettavaksi.
Annetuista vihjeistä tulee ensimmäisenä mieleen tuntemattoman sanoittajan käsialaa oleva laulu Merenkyntäjä Mikko Andersson, jonka Tapio Rautavaara levytti vuonna 1954:
"Rennosti elän elämäni tään / lemmin jos missä heiloja nään / surra ompi suotta / elän sata vuotta / jollen sitä ennen kuole"
Merenkyntäjä mikko andersson - YouTube
Leena Lindqvistin toimittamassa teoksessa Taiteilijan tiellä : Eero Järnefelt 1863-1937 on laaja artikkeli Järnefeltin alttaritaulumaalauksista. Järnefelt maalasi yhteensä viisi alttaritaulua. Niiden malleista ei ole mitään mainintaa ja ilmeisesti Järnefelt hahmotteli taulujen henkilöt siveltimestään ilman eläviä malleja.
Artikkelissa mainitaan Johanneksen kirkon maalauksen selvistä yhtymäkohdista italialaisen Vincezo Camuccinin (1771-1844) maalaamaan alttaritauluun "Saulin kääntyminen". Taulu sijaitsee Roomassa Paavalin kirkossa (Basilica di S. Paulo fuori le Mura). Valokuva tästä työstä on löytynyt Järnefeltin jäämistöstä. Camuccinin maalauksessa henkilöitä on paljon enemmän ja Kristus taivaalla on erilainen. Vastaavuuksia on kuitenkin...
Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello
Suomen kolikot ja setelit -hinnaston mukaan 20 markan kolikon arvo vaihtelee 2–120 euron välillä. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa muun muassa niiden harvinaisuus, kunto, ikä ja kysyntä. Halutessanne tarkan hinta-arvion, kannattaa kääntyä vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon puoleen, joka voi antaa tarkan hinta-arvion. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja huutokauppahuoneet.
Tietoa mm. rahojen kuntoluokituksesta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankk . Lisäksi linkeistä löytyy tietoa esim. huutokaupoista http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Lähde: Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020: luettelo...
Tämäntyyppisessä liioittelevassa vastauksessa voi nähdä sekä sarkasmia että leikkimielistä huumoria, tilanteesta ja sanojasta riippuen – usein kyseessä on yhdistelmä molempia. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Hietanen Mannerheimin syntymäpäivän jälkeisten ryyppäjäisten jälkeen anelee Mäkilältä muutamaa silakkaa ja pitkän vänkäämisen jälkeen saa kuin saakin yhden:
"Hietanen harmistui ensin. Mutta sitten häntä alkoi väkisinkin naurattaa tuo nälkään kuollut silakka. Kyllä hän arvasi, miten suurimerkityksinen lahja Mäkilän mielestä oli, ja siksipä hän koetti pysyä vakavana sanoessaan:
– No kyl mää täl pärjän pual vuot. Kiitoksi vaan kauhian pal."
Hietasen vastauksessa on...
