Onko sinulla kyseisen yliopiston kirjastokortti, jolla pääset kirjautumaan sisään yliopiston verkkokirjastoon? Yliopistojen kirjastot ovat tieteellisiä kirjastoja, joten niiden kokoelmien varaaminen/lainaaminen ei onnistu paikallisen yleisen kirjaston kirjastokortilla. Lisäksi joitain kirjaston kirjoja voi lukea vain kirjaston tiloissa, jolloin niihin ei edes voi tehdä varauksia. Lisää tietoa saa ottamalla yhteyttä yliopiston kirjastoon.
Mikäli olet lapsesi kortin vastuuhenkilö ja lapsen tietoihin on liitetty sähköpostiosoitteesi, voit pyytää alla olevasta linkistä uuden pin-koodin sähköpostiisi. Jos sähköpostiosoitetta ei ole lapsen tiedoissa, saatte uuden pin-koodin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilötodistus mukaan.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Iltalehti on jäänyt viime viikolla yhtenä päivänä tulematta ePress-palveluun teknisen häiriön vuoksi, mutta sen jälkeen lehti on jälleen ilmestynyt normaalisti.
Voit tutustua Suomen sukututkimusseuran julkaisuihen heidän kotisivuillaan: http://www.genealogia.fi/litt/.
Voit myöskin tutustua niihin käymällä www.helmet.fi sivulla. Ehdotan että teet sanahakua niin saat esille sukututkimusseuran kustanteet
Sampio: Sukututkimusken avaimet sekä Kankaanpää: Sukututkimus askel askeleelta ovat mm heidän kustantamia.
Ihan näin tarkkaa tietoa ei löydy suoraan, mutta ehkä sitä löytyy näistä artikkeleista, jotka käsittelevät työvoiman palvelukeskuksia:
Tällaisia lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi-tietokannasta:
1.Ovet auki yrityksiin : ammattilaiset valmentavat töihin Liukkonen, Johanna Monitori 2005, nro 4, sivu 10-11
2 Reitti avoimille työmarkkinoille Saarinen, Erja Sosiaaliturva 2004, nro 19, sivu 4-7
3 Työvoiman palvelukeskus yhdistää palvelut : pitkäaikaistyöttömien palvelut paranivat, 18 kuntaa kokeili (Tieto plus) Salonen, Mirja Kuntalehti 2003, nro 17, sivu 42-43
ja Arto-tietokannan viitteet:
Työvoiman palvelukeskukset tarjoavat moniammatillista
asiakaspalvelua / Erja Saarinen
artikkeli kausijulkaisussa Sosiaaliturva. issn 0355-6565. 92 (...
Helmut Lottista on suomenkielistä tietoa verkossa ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.emi.fi/artistit/55/helmutlotti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmut_Lotti
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/euroopantaivaanalla?OpenDocumen…
http://groups.msn.com/HelmutLottiFin-Fun-Fans/helmutlottifinfunfans.msnw
Lisäksi Helmut Lotti –aiheisia (hieman vanhempia) lehtiartikkeleita löytyy suomeksi muutama. Mikäli nettisivuilta ei saa riittävästi tietoa, musiikkiosaston tietopalvelusta voi pyytää viitelistan ko. artikkeleista.
Molemmat palvelut ovat suosittuja. Vuonna 2008 iGS:istä annettiin 9655 vastausta. iGS on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä palvelu, joten suurin osa kysymyksistä tulee pääkaupunkiseudulta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettiin yhteensä 7800 vastausta vuonna 2008. Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu. Kyseiseen palveluun tuli Helsingistä viime vuonna 1109 kysymystä, Espoosta 305 ja Vantaalta 239 kysymystä.
Ulkoasiainministeriön ylläpitämän Eurooppatiedotuksen kotisivuilta löytyy tietoja Euroopan unionin jäsenmaista vuosittain ja unioniin liittymisvuosista
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92654#.URC…
Kirjaston kokoelmasta ei ole mahdollista ostaa kirjoja omaksi kuin poistomyynneistä, eikä silloinkaan ole mahdollista varata etukäteen itselleen tiettyä kirjaa.
Elokuvan ohjaajan Risto Jarvan seuran sivuilla kerrotaan elokuvan taustoista mm., että Jarvan esikuvana tässä vaiheessa oli ranskalainen ohjaaja ja elokuvanäyttelijä Jacques Tati. Vaikutteita on saattanut tulla myös ruotsalaisen Tage Danielssonin komediasta Omenasota. Yksi kohtaus on lainaa John Fordin elokuvasta Jokilaiva, joka taas oli yhden elokuvan käsikirjoittajan Kullervo Kukkasjärven suosikkielokuva. Kukkasjärven ja Jarvan lisäksi käsikirjoituksen elokuvaan teki Jussi Kylätasku.
Lisää tietoa elokuvasta ja sen taustoista löytyy seuran sivuilta:
http://www.ristojarvaseura.fi/elokuvat/miesjokaei.htm
Vinkkejä yhteydestä kysymääsi elokuvaan ei löytynyt.
Ehkä yllättävästi on myös muita samannimisiä elokuvia. Jarvan ja kysymäsi Kurt Fruhn...
Hei,
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 on 110 naispuolista henkilöä saanut nimekseen Netta. Nimipalvelusta on poistettu tietosuojasyistä vuosittainen etunimihaku, joten tämän tarkempaa tietoa ei sieltä saa. Etunimien lukumäärässä on mukana kaikki kyseisenä ajankohtana voimassa olleet etunimet. Netta nimen määrä on ollut suurimmillaan vuosina 2000-2009 yhteensä 945. Väeastörekisterin verkkopalvelussa voi käydä katsomassa tarkemmin sekä kyseisen nimen määriä että hakemassa myös muita. Etunimien lisäksi siellä voi hakea sukunimiä.
Lähde: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Masennuksesta on osana monia kirjoja mm. Katariina Vuori: Pula-ajalla,
Petteri Hakkarainen: Psykiatri Käävän vaimoharhat sekä Taina Haahti: Koeaika teoksia.
Vaihdevuosien ongelmia ratkotaan esim. kirjoissa Renate Dorrestein:Pojallani on seksielämä ja mina luen äidille Punahilkkaa, Nancy Thayerin Kuumien aaltojen kerho-kirjat sekä Cecilia Hagen: tyttökullat kukkeimmillaan
Ikääntyminen ja eläkkeellä olo on aiheena esimerkiksi Eeva-Liisa Herojan novellikokoelmissa: Jos tulen vanhaksi, ostan itselleni hatun 1 & 2 tai Anne Tylerin kirjassa Nooan kompassi.
Espanjassa asumisesta en löytänyt kaunokirjallisuutta, mutta elämäkerroista osui silmiin Antti Kariston toimittama Suomalaiselämää Espanjassa.
Elämänkerta-hyllyyn voisi olla silmäilyn...
Valsen efter Jamt-Lof on ruotsalainen kansansävelmä, jonka nimeä ei ole suomennettu. ”Jamt Lof” eli ”Jämt Olle” on pelimanni Jämt Olof Ersson, jonka mukaan valssi on nimetty. http://www.stefanlinden.se/S/L/PB/huvudtext_PB_ORSA.html
Ilmaisu "katsoa BD-levyä kirjastossa" ei valitettavasti kerro tekijänoikeudellisesti riittävästi, joten vastaan kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin, mitä tuolla voidaan ehkä tarkoittaa (vastaus kun riippuu siitä, kuka katsoo ja millä tavalla).
1. Jos yksityishenkilö lainaa elokuvan kirjastosta, hän saa kaikessa rauhassa katsoa sen missä tahansa omalla mobiililaitteellaan eli käytännössä läppärillä. Oikeustapauksia ei ole, mutta voitaneen kohtuudella olettaa, että oman läppärin käyttö on yksityistä käyttöä kaikissa tiloissa ja tilanteissa.
2. Jos yksityishenkilön kirjastosta lainaamaa elokuvaa haluaa katsoa jonkin julkisen kirjaston laitteilla, tapahtumaa ei perinteisesti ole tulkittu yksityiseksi käytöksi. Tällöin edellytyksenä elokuvan...
Onpa laaja kysymys.
Voit aloittaa Helmet haulla.
Haku löytää esim. 6415 viitettä termille sota, 2248 viitettä termille sotilaat ja 219 viitettä termille sotilas.
Helmet e-kirjastosta löytyvät tietokannat ja niistäkin löytyy satoja viitteitä kustakin sanalla sota.
Maanpuolustus korkeakoulun kirjasto on kaikille avoin. Se löytyy osoitteesta http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Jos tarkennat hieman aihettasi, saattaisimme olla paremmin avuksi.
VHS-tallenteen digitoiminen on Helsingissä mahdollista Herttoniemen kirjastossa, Kaupunkiverstaalla eli Kirjasto 10:ssä, Pasilan kirjastossa ja Myllypuron mediakirjastossa.
Herttoniemen kirjaston digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta (09) 3108 5080. Pasilan kirjaston, Myllypuron mediakirjaston ja Kirjasto 10:n VHS-DVD –digitointilaitteet ovat varattavissa Varaamon kautta (ks. linkki alla), mutta toki voit halutessasi varata näihinkin ajan puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi. Kirjastojen yhteystiedot ja lisätietoa digitointilaitteista löydät HelMet-palvelusivustolta.
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ulla-Lena Lundbergin (s. 1947) tuotannossa ei ole Australiaan tai aboriginaaleihin liittyviä teoksia.
Lundberg on suorittanut yliopistotutkinnon antropologiasta ja asunut kaksi vuotta Afrikassa. Hän on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tietolähteistä ei kuitenkaan löydy mainintaa siitä, että Lundberg olisi käynyt tai oleskellut Australiassa.
Afrikka onkin joidenkin Lundbergin teosten aiheena tai tapahtumapaikkana. Teokset Tre afrikansa berättelser (1977), Sand (1986, suom. Kalaharin hiekkaa, 1987) ja Regn (1997, suom. Sade) sijoittuvat Afrikkaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597497226#.WYQ5…
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/lehdet/kritiikki/kritiikki+vi/tekstina…...