Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit
Tiedustelin kirjastotyössä pidempään olleilta kysymystäsi. He muistelivat, että kirjastot ovat saaneet esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja kovakantisina versioina Kirjastopalvelun kautta. Tämä tieto vahvistettiin myös Kirjastopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että Kirjastopalvelu osti ennen Aku Ankan taskukirjat arkkeina ja sitoivat ne Vippulan varastolla kirjasidoksiksi. Tätä on heidän mukaansa tehty aina 1990-luvun loppupuolelle saakka.
Päättötodistusta voisi tiedustella koulun kunnan arkistosta tai Kansallisarkistosta (https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot). Koulusta luultavasti riippuu, missä sen arkistoja säilytetään tai onko niitä säilynyt lainkaan. Osoitteesta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut löytyy tietoa kouluihin liittyvistä arkistoista.
Tietoa Suomen kaupunkien historiasta löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Suomen kaupunkilaitoksen historia.1-3 + tilasto-osa (1981, 1983, 1984, 1985)
- Suomen kaupunkirakentamisen historia. II / toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki (2014)
Uudenmaan läänin historiaa vuoteen 1919 löytyy tästä kirjasta:
- Suomenmaa, 1. osa : Uudenmaan lääni / Toim. J. E. Rosberg et al. maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (1919)
Myös muista lääneistä on omat osansa. Toinen Suomenmaa-niminen sarja on ilmestynyt 1960- ja 1970-luvuilla ja esittelee Suomea kaupungeittain.
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden...
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta ei löytynyt annetuilla tiedoilla vastausta.
Ylellä on oma tietokantansa, jossa ohjelmien sisältöä on kuvailtu tarkemmin.
Kannattaa ottaa yhteyttä Yle Arkiston asiakaspalveluun:
eva.andberg@yle.fi
Kaupallisten palvelujen (esim. Bookbeat, Storytel ym.) äänikirjoja voi kuunnella vain heidän omilla sovelluksillaan.
Adobe Digital Editions (ADE) voi olla osittain sellainen palvelu, jolla voi kuunnella eri palveluntarjoajilta hankittuja kirjoja, mutta siihenkään ei välttämättä saa ladattua ihan kaikkea sisältöä. ADEa voi käyttää tietokoneella, tableteilla tai mobiililaitteilla. Ohjelman asentaminen ja käyttö on ilmaista.
Valaat ja merenelävät:
Merenelävistä löytyy monenlaista tietokirjaa lapsille. Tässä niistä muutamia:
Claybourne, Anna: Eläinten jännä maailma (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Cruz, Carlos da: Kalojen mitalla
Dods, Emma: Ihmeelliset eläimet (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Jenkins, Martin: Eläinten palkintogaala (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Rheene, Barbara van: Valtavat valaat
Myös paksulehtisissä kirjoissa on kivoja, värikkäitä kuvia sisältäviä kirjoja merenelävistä, kuten:
Ng, Neiko: Meren eläviä
The Boy Fitz hammond: Kaikenlaisia asioita!
Kivilajit:
Kivilajeista löytyi melko vähän pienille lapsille suunnattuja kirjoja. Seuraavat tietokirjat saattavat löytyä niin lasten-, nuorten kuin aikuistenkin osastoilta,...
Mm. vanhasta Helsingin Sanomien nettiuutisesta (10.8.2001) löytyi seuraava tieto:
"Stephanie Forresteria esittää Seela Sella, Sally Spectraa Liisa Paatso, Ridgeä Oskari Katajisto, Tayloria Kristiina Halttu ja C. J. Garrisonia Jasper Pääkkönen."
Lisää uutisia löytyy hakusanoilla "Kauniit ja rohkeat suomeksi".
"Ei lainata" tarkoittaa sitä, että kyseinen aineisto pidetään kirjastossa, jossa sitä voi käydä tutkimassa, lukemassa tms. Sitä ei siis lähetetä minnekään vaan se on aina paikalla. Tilaaminen kirjastosta toiseen ei ole mahdollista.
Sun Tzulta löytyy yksi suomennettu teos nimeltään Sodankäynnin taito. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi voitte etsiä teoksen saatavuustiedot.
Sulkavan kirjastossa otetaan käyttöön ensi vuoden aikana uusi kirjastojärjestelmä, tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. Silloin myös aineistotietokannan käyttö Internetin kautta tulee mahdolliseksi.
Olen poistanut ruotsinkielisen Mazzarellan kirjan ja tehnyt teille varauksen suomenkieliseen kirjaan Ainoat todelliset asiat. Kirjasta on tällä hetkellä 192 varausta ja kiertäviä kappaleita pääkaupunkiseudun kirjastoissa yhteensä reilut 200. Kirjaa löytyy myös kirjastoissa Bestseller kappaleina, mutta niitä ei voi varata.
Tervehdys,
uusi Heilikirjastojen verkkokirjasto löytyy vaikkapa Googlella hakemalla "Heilikirjastot". Lappeenrannan kirjaston etusivulla on myös tuo verkkokirjaston avaava Heilikirjastot-linkki. Lappeenrannan lisäksi kimpassa on nyt mukana seitsemän muuta eteläkarjalaista kirjastoa(Luumäki ei ole mukana).
Kuten entisessäkin järjestelmässä teoksia voi hakea esiin ja saada selville niiden sijainnit kussakin Heilikirjastossa. Pikahakuikkuna on punaisella kehystettynä sivun yläreunassa ja sen alapuolelta on valittavissa Laajennettu haku. Laajennetussa haussa voi tehdä muutamia valintoja, hakea esimerkiksi vain DVD-levyjä.
Jos teoksen oikealla puolella näkyy vihreällä teksti Saatavissa, on kuitenkin tarkistettava, missä kirjastossa teos on...
Suomalaisista kirjastoista löytyy kummastakin lehdestä vain muutamia vuosikertoja. Tiedot on tarkistettu kirjastojen yhteistietokanta Melindasta ja Frank-monihausta:
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoissa Glitter-lehteä ei ole lainkaan ja Julia-lehdestä on vain muutamia vuosikertoja.
Voit pyytää lehdet kaukolainaksi Ruotsista oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-kirjastojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei!
Kirjastokortin numeron voi tarkistaa vain esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, kannattaa se ilmoittaa kadonneeksi ja hankkia uusi, kun se on mahdollista. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
'Il pirlo' on usein aperitiivina nautitun italialaisen juomasekoituksen nimi. Se sisältää valkoviiniä, Camparia ja soodavettä. Nimensä sen uskotaan saaneen putoamista tai kaatumista tarkoittavasta Brescian murteen sanasta 'pirlo', mikä kuvaisi tapaa, jolla Campari sekoittuu kaadettaessa viiniin.
Pirlo on myös italialainen sukunimi, jonka tunnetuin kantaja lienee jalkapalloilija Andrea Pirlo. Internet-haku löytää lisäksi mm. Pirlo-nimisen pakkausalan yrityksen ja ravihevosen.
Nimiasioita säätelee Suomessa nimilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Epäselvissä tapauksissa Nimilautakunta (http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ministerio/neuvottelu-jalautaku…) voi antaa nimestä lausunnon.
Pirlo Wikipediassa: https://it....
Sitaatin kirjoittaja ei ole valitettavasti selvinnyt. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelulistalle. Jos sitä kautta tekijä löytyy, palaan asiaan.
Vaikka hakusanoilla "anarkia" ja "anarkismi" verkkokirjastoista jonkin verran lastenkirjallisuutta löytyykin, täytyy kyllä sanoa, että lastenkirjojen "anarkia" on lähinnä viatonta vallattomuutta - ei niinkään maailmankatsomuksellista poliittista anarkismia.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Käyttökelpoista teoreettista kirjallisuutta aiheesta löytyy kuitenkin jonkin verran varsinkin Lastenkirjainstituutin tutkimuskirjallisuuden joukosta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Hyvä yleisjohdatus politiikkaan lastenkirjoissa on Sulevi Riukulehdon, Anssi Halmesvirran ja Kari Pöntisen Politiikkaa lastenkirjoissa (SKS, 2001).
