Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto joka kaikki jolla tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa voi käyttää. Tunnukset Celiaan saa kirjastosta. Löydät enemmän tietoa Celiasta ja liittymisestä tästä: https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
Taikuri David Seth Kotkinin taiteilijanimi David Copperfield tulee tosiaankin Dickensin samannimisestä kirjasta koska hän pitää nimen soinista.
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Copperfield_(illusionist)
Kirjastojärjestelmämme ei anna mahdollisuutta nidekohtaisiin laina-aikoihin, joten kaikille DVD-bokseille tuli tuo yksittäisen DVD:n laina-aika. Henkilökunta kyllä tiedostaa ongelman mutta tällä hetkellä asialle ei voi mitään. Aineistonhan voi aina uusia jos varauksia ei ole.
Tiedustelin asiaa Seta ry:ltä ja heiltä vastattiin ettei asiaa ole kattavasti tutkittu, koska seksuaalisen suuntautumisen itsemääräämisoikeuden perusteella ei voida tietää kaikkia suuntautumisia, ja sekin voi muuttua elämän aikana.
Raivaajat (ruots. Nybyggarna) on Jan Troellin vuonna 1972 ohjaama elokuva. Vilhelm Mobergin teoksiin perustuva, siirtolaistarinaan keskittyvä elokuva on jatko-osa vuonna 1971 ensi-iltansa saaneelle Maastamuuttajat-elokuvalle. Raivaajat on videotallenteena lainattavissa kaukolainana paikallisen kirjaston kautta Salon kirjaston kautta.
Lähde:
Hämeen Sanomat 13.02.2014 https://www.hameensanomat.fi/uutiset/tanaan-elokuvakerhon-kevat-jatkuu-…
Finna https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str…
Monien suomalaisugrilaisten kansojen kielissä on hopeaa vastaava sana, joka tarkoittaa joko hopeaa tai pehmeää. Esimerkiksi viron kielessä on hõbe, inkeroisessa hoppia,, vepsä hobed.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja. SKS, 1992
Hopea on yksi pisimpään tunnettuja alkuaineita. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmiskunnan ensimmäisenä käyttöönottama metalli olisi kupari. Kuparin jälkeen tutustuttiin kultaan ja sekä kullan ja hopean sekoituksiin. Hopea on varmuudella tunnettu jo 2500 eKr. Armenian ja Anatolian alangoilla. Muinaisessa Egyptissä ei ollut hopeaa vaan se oli tuontituote. Siksi hopea oli siellä kultaa kalliimpaa.
Hopea on kaunis ja pehmeä materiaali, siksi sitä on aina käytetty...
Kansallinen mediatutkimus eli KMT, joka selvittää sanoma- ja aikakauslehtien lukijamääriä kertoo, että vuonna 2019 painetun Aku Ankan keskimääräisen numeron lukijoita oli 336 000 ja digitaalisen lehden keskimääräisiä lukijoita 4 000.
Sivustolla kerrotaan, että KMT uudistui kokonaan vuonna 2019. Vuoden 2019 tutkimuksen tuottamat luvut eivät siksi ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukujen kanssa. Alla linkki tilastoihin:
https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf
Aku Ankan pitkäaikainen päätoimittaja Aki Hyyppä taas kertoo Kouvolan Sanomien haastattelussa (17.3.2020), että Aku Ankan lukijamäärä vuonna 2019 oli 680 000. Se saadaan, kun lasketaan...
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-...
Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Täysin varmaa vastausta ei varmaankaan voi antaa, mutta muutama tapaus on tunnettu:
Bhandanta Vicitsara lausui 16 000 sivua buddhalaisista pyhistä kirjoituksista vuonna 1974. https://en.wikipedia.org/wiki/Mingun_Sayadaw
Turkkilainen Mehmed Ali Halici lausui 6666 jaetta Koraanista vuonna 1967.
Yhdysvaltalaisella Kim Peekilla oli ilmiömäinen muisti. Hänen sanottiin muistaneen lähes kaiken lukemansa, johon sisältyi lähes 12 000 kirjaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kim_Peek
Lähteet: Wikipedia, Guinness : suuri ennätyskirja
Helmet-kirjastossa on vastaushetkellä käytössä kolme e-lehtipalvelua, joista voi lukea ulkomaisia lehtiä ja joita voi käyttää myös kotoa.
The Guardian ja Forbes löytyvät luettavaksi PressReaderistä. Muita nimeämiäsi lehtiä e-valikoimistamme ei ainakaan tällä hetkellä löydy eikä niitä ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Pentti Saaritsa on suomentanut Lars Huldénin runon De färdades från dans till dans (sarjasta Sommardikter). Suomennos He matkasivat tasseista tansseihin sisältyy Lars Huldénin runojen valikoimaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, WSOY, s. 535). Runon on suomentanut Pentti Saaritsa vuonna 2005.
https://He matkasivat tansseista tansseihinfinna.fi/Record/vaasa.585406
Jevtusenkon runoa, joka alkaa "valkeat yöt" emme saaneet käsiimme, mutta se on todennäköisesti nimeltään Valkeat yöt Arkangelissa tai Valkoiset yöt Arkangelissa vuodelta 1964.
Runo nimeltä Loitsu alkaa sanoilla "Kevätyönä ajattele minua ja kesäyönä ajattele minua..." Kokonaisuudessaan runon voi lukea ainakin teoksesta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Valitettavasti Kaj Chydeniuksen laulu Muisto P. Mustapään sanoihin ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
P. Mustapään runo Muisto kokoelmasta Linnustaja (1952) alkaa sanoin "Sen, jonka saimme, tuskin saimme ensinkään...".
Kihniön kunnasta ei nähtävästi ole kirjoitettu omaa historiateosta. Heikki Rantatuvan kokoama, vuonna 1971 julkaistu Parkanon ja Kihniön kirja, yli 800-sivuinen teos käsittelee seudun historiaa.
Kansallisarkiston verkkosivuilla on tietoa kruununtilojen aineistoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kruununtilojen-ka…
Palvelussamme on aiemmin vastattu useampaankin torppia tai kruununtorppia koskeviin kysymyksiin. Näiden kahden vastauksen verkkolinkit ovat osin vanhentuneita, mutta vastausten sisällöissä on perustietoa torppien historiatietoja etsiville:
https://www.kirjastot.fi/kysy/torpparin-rakentama-mokki-kirjaatinko-mih…
https://www.kirjastot.fi/kysy/omistamani-maatilat-ovat-alun-perin
Kuten...
Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjan alkupään kirjoista joitakin on julkaistu uudelleen. Näyttäisi siltä, että sarjan suomalainen kustantaja on vaihtunut jossakin vaiheessa Schildts & Söderströmistä Gummerukseen, jonka jälkeen Gummerus on ottanut uusia painoksia aiemmin S&S:n julkaisemista kirjoista. Nykyisin Läckbergin tuotantoa kustantaa Suomessa Otava. Otavan nettisivuilta (viitattu 25.3.2024) löytyykin selkeä lista sarjan kirjoista eri painovuosineen.
