Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta ei löytynyt annetuilla tiedoilla vastausta.
Ylellä on oma tietokantansa, jossa ohjelmien sisältöä on kuvailtu tarkemmin.
Kannattaa ottaa yhteyttä Yle Arkiston asiakaspalveluun:
eva.andberg@yle.fi
Kaupallisten palvelujen (esim. Bookbeat, Storytel ym.) äänikirjoja voi kuunnella vain heidän omilla sovelluksillaan.
Adobe Digital Editions (ADE) voi olla osittain sellainen palvelu, jolla voi kuunnella eri palveluntarjoajilta hankittuja kirjoja, mutta siihenkään ei välttämättä saa ladattua ihan kaikkea sisältöä. ADEa voi käyttää tietokoneella, tableteilla tai mobiililaitteilla. Ohjelman asentaminen ja käyttö on ilmaista.
Valaat ja merenelävät:
Merenelävistä löytyy monenlaista tietokirjaa lapsille. Tässä niistä muutamia:
Claybourne, Anna: Eläinten jännä maailma (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Cruz, Carlos da: Kalojen mitalla
Dods, Emma: Ihmeelliset eläimet (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Jenkins, Martin: Eläinten palkintogaala (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Rheene, Barbara van: Valtavat valaat
Myös paksulehtisissä kirjoissa on kivoja, värikkäitä kuvia sisältäviä kirjoja merenelävistä, kuten:
Ng, Neiko: Meren eläviä
The Boy Fitz hammond: Kaikenlaisia asioita!
Kivilajit:
Kivilajeista löytyi melko vähän pienille lapsille suunnattuja kirjoja. Seuraavat tietokirjat saattavat löytyä niin lasten-, nuorten kuin aikuistenkin osastoilta,...
Mm. vanhasta Helsingin Sanomien nettiuutisesta (10.8.2001) löytyi seuraava tieto:
"Stephanie Forresteria esittää Seela Sella, Sally Spectraa Liisa Paatso, Ridgeä Oskari Katajisto, Tayloria Kristiina Halttu ja C. J. Garrisonia Jasper Pääkkönen."
Lisää uutisia löytyy hakusanoilla "Kauniit ja rohkeat suomeksi".
Sun Tzulta löytyy yksi suomennettu teos nimeltään Sodankäynnin taito. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi voitte etsiä teoksen saatavuustiedot.
Sulkavan kirjastossa otetaan käyttöön ensi vuoden aikana uusi kirjastojärjestelmä, tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. Silloin myös aineistotietokannan käyttö Internetin kautta tulee mahdolliseksi.
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in...
Olen poistanut ruotsinkielisen Mazzarellan kirjan ja tehnyt teille varauksen suomenkieliseen kirjaan Ainoat todelliset asiat. Kirjasta on tällä hetkellä 192 varausta ja kiertäviä kappaleita pääkaupunkiseudun kirjastoissa yhteensä reilut 200. Kirjaa löytyy myös kirjastoissa Bestseller kappaleina, mutta niitä ei voi varata.
Tervehdys,
uusi Heilikirjastojen verkkokirjasto löytyy vaikkapa Googlella hakemalla "Heilikirjastot". Lappeenrannan kirjaston etusivulla on myös tuo verkkokirjaston avaava Heilikirjastot-linkki. Lappeenrannan lisäksi kimpassa on nyt mukana seitsemän muuta eteläkarjalaista kirjastoa(Luumäki ei ole mukana).
Kuten entisessäkin järjestelmässä teoksia voi hakea esiin ja saada selville niiden sijainnit kussakin Heilikirjastossa. Pikahakuikkuna on punaisella kehystettynä sivun yläreunassa ja sen alapuolelta on valittavissa Laajennettu haku. Laajennetussa haussa voi tehdä muutamia valintoja, hakea esimerkiksi vain DVD-levyjä.
Jos teoksen oikealla puolella näkyy vihreällä teksti Saatavissa, on kuitenkin tarkistettava, missä kirjastossa teos on...
Suomalaisista kirjastoista löytyy kummastakin lehdestä vain muutamia vuosikertoja. Tiedot on tarkistettu kirjastojen yhteistietokanta Melindasta ja Frank-monihausta:
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoissa Glitter-lehteä ei ole lainkaan ja Julia-lehdestä on vain muutamia vuosikertoja.
Voit pyytää lehdet kaukolainaksi Ruotsista oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-kirjastojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei!
Kirjastokortin numeron voi tarkistaa vain esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, kannattaa se ilmoittaa kadonneeksi ja hankkia uusi, kun se on mahdollista. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
Sitaatin kirjoittaja ei ole valitettavasti selvinnyt. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelulistalle. Jos sitä kautta tekijä löytyy, palaan asiaan.
Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto joka kaikki jolla tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa voi käyttää. Tunnukset Celiaan saa kirjastosta. Löydät enemmän tietoa Celiasta ja liittymisestä tästä: https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
Askon Keräilyraha antaa vuoden 1928 markan kolikon arvoksi 0,38 € (http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=3272). Kuten aina keräilyesineissä, hintaan vaikuttaa kohteen kunto. Tämä kolikko lienee silti niin yleinen, ettei se loistokuntoisenakaan kovin kallis ole.
Heikki Poroila
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa...
Raivaajat (ruots. Nybyggarna) on Jan Troellin vuonna 1972 ohjaama elokuva. Vilhelm Mobergin teoksiin perustuva, siirtolaistarinaan keskittyvä elokuva on jatko-osa vuonna 1971 ensi-iltansa saaneelle Maastamuuttajat-elokuvalle. Raivaajat on videotallenteena lainattavissa kaukolainana paikallisen kirjaston kautta Salon kirjaston kautta.
Lähde:
Hämeen Sanomat 13.02.2014 https://www.hameensanomat.fi/uutiset/tanaan-elokuvakerhon-kevat-jatkuu-…
Finna https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str…
