Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan laatimassa aakkosellisessa hakuteoksessa Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että Kormano on karjalainen Jaakkimasta ja Lumivaarasta lähtöisin oleva sukunimi. Sen katsotaan perustuvan venäläiseen taskua merkitsevään sanaan karman, karjalan kielessä kormáni. Sukunimi on mainittu myös Viljo Nissilän tutkimuksessa Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sivulla 208. Karjalan kielen sanakirja (Suomalais-ugrilainen seura 1974) antaa sanalle kormano (siis o myös lopussa) merkityksen tasku. Sitä on käytetty useilla karjalankielisillä paikkakunnilla.
HelMet-aineistohaun sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X Helsinki and slangi löytyy mm. seuraavia teoksia: Suomen kieli Helsingissä : huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta / Heikki Paunonen. Helsingin yliopisto, 1995. Tässä teoksessa käsitellään erityisesti Helsingin puhekielen taustaa ja historiaa.
Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi : helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta / Heikki Paunonen. Helsingin kaupunki, 1993.
Suomea ennen ja nyt : suomen kielen kehitys ja vaihtelu / Laila Lehikoinen. Finn Lectura, 1994.
Tässä poiminto Pitkänsillan väärällä puolella - verkkoteoksesta http://www.pitkasilta.hai.fi/kielilla/slangi.htm
Kielten runsaus synnytti omaleimaisen...
On aivan mahdollista, että tuon kappaleen ruotsinkielisiä sanoja ei ole koskaan painettuna tai muuten julkaistuna ollutkaan. Internetistä sellaisten löytäminen olisi jo erikoista.
Parasta todella on tiedustella tekstin tekijältä itseltään. Teatterinjohtaja, ohjaaja Bengt Ahlforsin yhteystiedot löytyvät suoraan puhelinluettelosta (sekä Eniro että Fonecta, Helsingin seutu). Periaatteessa palvelumme ei välitä yksityishenkilöiden yhteystietoja, joten nyt puhelinluettelon kimppuun.
Vaihtoehtoja on tosiaan paljon, mutta alkeista aloittavan on varsinkin venäjän kielen parissa parasta aloittaa kirjasta, jossa on myös äänite mukana.
On muutama hyvä venäjän oppikirjasarja, joissa on CD-levyt mukana, ja näitä on myös kaupunginkirjastoon hankittu. Näitä käytetään myös lukioissa ja esim. opistojen kielikursseilla. Kyse on siis opetuspaketeista, joissa on kirjan lisäksi yksi tai useampi CD-levy:
- "Mozno!. 1 : venäjän alkeiskurssi" sekä osat 2 ja 3
- "Saljut! : venäjän alkeiskurssi. 1" sekä osa 2
- "Kapusta master. 1: venäjän peruskurssi" sekä osa 2
Alla vielä linkki HelMet-aineistotietokannan hakulistaan, jonka sain sanahaulla "venäjän kieli" ja rajaamalla aineistoksi "cd-levyn", jotta tuloslistaan tulevat varmasti ne,...
Kysymyksessä on unkarilainen runoilija ja poliitikko Mihaly Vaci (1924-1970). Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan häneltä on ilmestynyt suomeksi yksi teos, joka on:
Sade hiekkaan, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila
Herättäjä-yhdistys 1989 (Gummerus). Maailman suurimmassa bibliografisessa tietokannassa (WorldCat)ei esiinny yhtään englanninkielistä teosta Mihail Vacilta. Myöskään haku avoimen netin puolelta usealla hakukoneella ei anna vihjettä siitä, että Vacin tuotantoa olisi käännetty englanniksi. Hungarian Bookstoren sivuilta osoitteesta http://www.hungarianbookstore.com/vacimihaly.htmsi voi lukea lyhyen kuvailun hänen tuotannostaan.
Verkkohakuteos Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli mukaan Nummelan ponitalli -kirjojen tapahtumapaikat ja henkilöt ovat täysin kuvitteellisia. Sen sijaan sivustolla http://nummelanponi.suntuubi.com/?cat=1 kerrotaan, että Nummelan ponitallin esikuvana toimi Turun Metsämäessä sijainnut Katin-talli, joka on nykyisin Kari Mäkisen ravitalli. Näillä nettisivuilla, jotka itse ilmoittavat olevansa Merja Jalon aidot Nummelan ponitalli -sivut, kerrotaan myös kaikenlaista muuta kirjailijasta ja hänen kirjoistaan.
Helppokäyttöinen on -inen-loppuinen yhdysadjektiivi eli kaksiosainen adjektiivi. Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uuden kielioppaan (2007) mukaan sanaa voidaan taivuttaa komparatiivissa sekä muodossa helpompikäyttöinen että helppokäyttöisempi. Vain merkitykseltään erikoistuneista adjektiiveista käytetään ainoastaan sellaista muotoa, jossa jälkiosa taipuu. Näistä esimerkkejä ovat hellävaraisempi (EI hellempivarainen) tai paksunahkaisempi (EI paksumpinahkainen).
Lähteet:
Itkonen, Terho & Sari Maamies (2007): Uusi kieliopas. 3. tark. painos. Helsinki, Tammi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1809780__Suusi%20kieliopas…
Iso suomen kielioppi, toim. Auli Hakulinen et al. (2004). Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
http://...
Kekkosen kuvalla varustettuja juhlarahoja julkaistiin vuonna 1975 (Presidentti Kekkonen 75 vuotta, 10 markkaa) ja 1981 (Urho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha, 50 markkaa). Vuonna 1967 Kekkosen kuva oli Säästöpankkiviikon "presidenttisarjan" kolikon kokoisessa mitalissa (3,2 cm). Tämä ei kuitenkaan ollut hopeinen, vaan kullanvärinen, eikä sen toinen puoli ollut tyhjä, vaan siinä oli Säästöpankin liikemerkki ja teksti "Säästöpankkiviikko 1967". 1967 Kekkonen oli aiheena myös Aimo Tukiaisen muotoilemassa pronssisessa presidenttimitalissa (7,2 cm). Sen kääntöpuoli esitti noitarumpua, jossa oli erilaisia symboleja.
Ainoa varsinainen vuonna 1967 julkaistu juhlaraha oli itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaraha (10 markkaa)....
Voisiko kyseessä olla Kaarlo Sarkian runo Äestäjäpoika. Runo kertoo peltoa äestävästä pojasta ja hevosparista nimeltään Rusko ja Valko.
Runossa on kuusi säkeistöä. Runon löysin Ritva Haavikon toimittamasta kirjasta Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa ( WSOY, 2003).
Kalevalaisen runokielen seuran sivuila löytyi myös runo Mainio suomenhevonen.
http://www.karuse.info/index.php?option=com_content&view=article&id=283…
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) kertoo, että nimi Helsinki on luultavasti peräisin ruotsinkielisestä murremuodosta Helsing tai Helsinge tai yksinkertaisesti lyhentymä paikan ruotsinkielisestä nimestä Helsingfors.
Ruotsinkielisen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka useitakin teorioita siitä on esitetty. Loppuosan fors tulee alkuperäisen perustamispaikan luona sijaitsevasta koskesta. Kysy.fi:n vanhasta vastauksesta osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-helsinki-nimen-alkupera löytyy pari vanhaa teoriaa.
Tässä muutama ehdotus:
- Francis, Dick: Varjo yössä ja Hurrikaani
- Marttala, Johanna: Helkalan kilpakosijat
- Paasilinna, Arto: Hirnuva maailmanloppu ja Ihmiskunnan loppulaukka
- Dimmick, Barbara: Matkalla huomiseen
- McCullough, Colleen: Troijan laulu
- Issakainen, Martti: Hyvästi, hevoseni.
- Tonteri, Pertti: Tinakenkä
- Hirvikoski, Hannu: Lähtöön aikaa kaksi minuuttia ja Juoksijaihme
- Waltari, Satu: Kumma rakkaus
- Evans, Nicholas: Hevoskuiskaaja
Hevosvalmentajasta kertoo teos Roberts Monty: Mies joka puhuu hevosten kanssa. Antti Heikkilän Hevosmies kertoo ratsastuksesta ja rakkaudesta hevosiin.
Kultainen nuoruus (säv. Kullervo Linna, san. Kullervo) löytyy kokoelmasta Suuri toivelaulukirja 1 (uusin painos F-Musiikki 2004). Perhoselle (säv. & san. Vesa Alare) on nuottikokoelmassa Vanhaa tanssimusiikkia (Fazer 1981). Tää päivä - hääpäivä (säv. & san. Seppo Jokinen) on Souvareiden nuottikirjassa Suosituimmat nuotteina 2 (Tatsia Musiikki 1996). Rauman kaupunginkirjastossa on lainattavana Suuri toivelaulukirja 1.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000.
Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta...
Ristiintaulukoinnilla voidaan analysoida tilastotietoja ja tilastollisten muuttujien välistä riippuvuutta. Menetelmää käytetään paljon muun muassa sosiologiassa ja historiantutkimuksessa.
Tietoa ristiintaulukoinnista on muun muassa Martti Holopaisen ja Pekka Pulkkisen kirjassa Tilastolliset menetelmät. Ristiintaulukoinnissa kahden muuttujan arvot sijoitetaan taulukkoon siten, että toinen muuttuja on riveillä, toinen sarakkeissa. Jos muuttuja 1 on esimerkiksi oppilaiden määrä eri luokilla ja muuttuja 2 oppilaiden sukupuoli, nähdään ristiintaulukoimalla kuinka monta tyttöä ja poikaa jokaisella luokalla on. Voidaan laskea myös kuinka monta prosenttia eri luokilla on tyttöjä ja poikia. Lopputuloksesta voidaan yrittää päätellä, vaikuttaako...
Lyhenne jrkl tarkoittaa jälkiruokalusikallista.
Lusikallisten tilavuudet millilitroina ovat kutakuinkin seuraavat:
teelusikka - 5 ml
jälkiruokalusikka - 10 ml
ruokalusikka - 15 ml
Marla on alkuperältään saksalainen nimi ja se viittaa Marlene nimeeen. Marla nimen merkityksenä mainitaan "puolustaja" ja "nopea".
http://folkname.com/
http://folkname.com/name/16692/Marla
http://vseimena.com/name/10639
Titta Karakorpi näytteli Koskelan Elinaa Edvin Laineen ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa. Ylen Elävä arkisto kertoo hänen kieltäytyneen Elinan roolista elokuvan toisessa osassa eli Akselissa ja Elinassa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/19/taalla-pohjantahden-alla-trilo…
Akseli ja Elina valmistui vuonna 1970. Titta Karakorpi näytteli myös elokuvissa Kesäkapina ja Kreivi, joita kuvattiin ja jotka valmistuivat samoihin aikoihin. Olisiko töitä ollut jo liikaa, ja näyttelijä tehnyt valintoja.
https://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/kotimaiset/4962-kesakapin…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/27/kreivi
Etsitty nimetön runo on itse asiassa katkelma runosta Ulysses. Yrjö Jylhän suomennos Odysseus löytyy Maailmankirjallisuuden kultainen kirja -sarjassa ilmestyneestä Englantilaisen kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (WSOY, 1933). Kysymyksen säkeet ovat runon loppupuolelta.
Ulysses-runo englanniksi on luettavissa esimerkiksi Representative Poetry Online -verkkosivulla: http://rpo.library.utoronto.ca/poem/2191.html. Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy riveiltä 54 ja 55.
