Suomessa on karkeasti arvioitu syntyvän vuodessa noin 4 000 tonnia lujitemuovijätettä. Tästä puolet on käytöstä poistettuja tuotteita, pääasiassa veneitä ja kuljetusvälineiden osia, ja loput tuotantojätettä. Lujitteista yleisin on lasikuitu 96% osuudella. Sen lisäksi käytössä on mm. hiilikuituja ja aramidikuituja.
Lujitemuovin sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuodesta 2016. Lujitemuovien kierrätystä on tutkittu, mutta kaupallisesti kannattavaa tapaa ei ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Luijitemuovijätettä voidaan myös polttaa. Kotitalouksien pienet lasikuituerät lajitellaan sekajätteeseen.
Lähteet ja lisätietoa:
Olli Saarela, Ilkka Airasmaa, Juha Kokko, Mikael Skrifvars, Veikko Komppa: Komposiittirakenteet (2019...
Hei!
Tässä joitakin ehdotuksia, joista lähteä liikenteeseen.
Kaunokirjallisuutta:
Burnett, Frances Hodgon: Salainen puutarha
Doyle, Arthur Conan: Sherlock Holmes -kirjat
Forster, E.M.: Hotelli Firenzessä
Kafka, Franz: Muodonmuutos
La Mure, Pierre: Punainen mylly : romaani Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä
Mann, Thomas: Buddenbrookit : erään suvun rappio
Maupassant, Guy de: Bel-Ami
Niemensivu, Riitta: Maalarisiskot
Oranen, Raija: Ackte!
Proust, Marcel: Kadonnutta aikaa etsimässä -sarja
Shin, Kyung-Shook: Hovitanssija
Tolstoi, Leo: Anna Karenina
Twain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Wells, H.G.: Aikakone
Wilde, Oscar: Dorian Grayn muotokuva
Zola, Emile: Nana
Tietokirjallisuutta:
Edelfelt, Albert: Niin...
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tietoja tällaisesta joulupiirretystä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllä on. "Jättiläisvalas Jonas" oli esillä Puutorilla syyskuussa 1973, ks. ilmoitus Turun Sanomissa 22.9.1973. Jonaksen lisäksi Puutorilla on ollut esillä myös toinen valas nimeltään Goliath, se oli näytteillä toukokuussa 1959 (TS 16.5.1959). Molempia valaita kierrätettiin eri maissa ja kaupungeissa ja eri ihmisillä on niistä vaihtelevan tarkkoja muistoja, ks. esim. blogikirjoitus https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/08/valasmuistoja-pitkin-suomea.html
Edelliset Dav Pilkeyn kirjoittamat Kapteeni Kalsari -kirjat ilmestyivät vuonna 2004. Ainakaan tänä syksynä ei uusia näytä ilmestyvän. Suomeksi kirjoja julkaisee kustannusyhtiö Tammi. Voit lähettää heille viestin, ehkä he tietävät tulevasta enemmän:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=7550516501613…
Reijo Mäen yksikään kirja ei varsinaisesti tapahdu Siikaisissa, mutta mutta hänen luomansa yksityisetsivä Jussi Vares on kyllä syntynyt Merikarvialla ja siitähän ei ole paljon matkaa Siikaisiin. Itseasiassa Jussi Vareksen Valtteri-setä asuu Siikaisissa ja siksi yksityisetsivällä on paljon lapsuuden- ja nuoruudenmuistoja sieltä päin. Esim. kirjassa "Nuoruustango" yksityisetsivä kohtaa salaperäisen naisen nuoruusajoiltaan Siikaisista ja myös Antti Kivinen, vanha ystävä, oli samoilta seuduilta kotoisin. Siikaisten Sisu pelasi ratkaisevan matsin Merikarvian Intoa vastaan...
Tosin on myös muistettava, että kirjailija itsekin on syntynyt Siikaisissa, eikä suinkaan Turussa.
Outikirjastoissa on japanilaista populaarikulttuuria käsittelevä kirja Valaskivi, Katja : Pokemonin perillset (2009) ja englanninkielinen kirja Koyama-Richard, Brigitte : Japanese animation : from painted scrolls to Pokemon (2010). Ja lisäksii Outikirjastoissa on useampi Pokemon dvd-levy. Oulun yliopiston Pegasus-kirjastossa on kandidaatintyö Siivikko, Maarit : Lasten piirretyt tunteiden ja ajatusten herättäjinä – tarkastelun kohteen Pokemon (2002). Kaukolainaksi voi saada esim. kirjan Tobin, Joseph : Pikachu’s global adventure : the rise and fall of Pokemon (2004) ja kirjan Barbo, Maria S.: Virallinen Pokemon-käsikirja (2000)
Tutkimistani historiateoksista ei löytynyt kääröiltamista mainintaa, mutta vanhoista sanomalehdistä löytyy paljon ilmoituksia kääröiltamista. Ilmeisesti niissä on ollut tavallista iltamaohjelmaa kuten puheita ja laulua mutta myös jonkinlaista tavaroiden myyntiä tai kilpailuja, joissa on tavara palkintoja. Osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A… mainitaan esimerkiksi, että juhlissa ongitaan kääröjä eli paketteja. Mainintoja löytyy vanhoista sanomalehdistä esimerkiksi seuraavista osoitteista:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/737716?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/790066?...
Ennen kirjastojärjestelmämme päivitystä tämän vuoden alussa, ei todellakaan voinut varata kuin yhden kappaleen per kortti.
Nyt voimme helposti tehdä useampia varauksia samasta kirjasta, mutta edelleenkään emme voi taata, että kirjat saapuvat samaan aikaan.
Esim. luokalle varattavat kirjat saattavat tulla jopa kuukauden välein. (Toki näin käy joskus kirja per kortti varailussa)
Mukavaa olisi myös muistaa perua turhat varaukset, kun tarpeellinen määrä kirjoja on saatu.
Hoidan asianne järjestelmään.
Satakirjastojen sivuilta löytyy erittäin kattava aihelista kirjallisuudesta, joka käsittelee ajanjaksoa vuodesta 1900 toiseen maailmansotaan saakka: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vuodesta-1900-toiseen-maailmanso…
Listalta voisin poimia vaikkapa seuraavat kymmenen teosta:
F.E. Sillanpää: Ihmiset suviyössä
Asko Sahlberg: Tammilehto (1918)
Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa (1918-1930)
Elisabet Aho: Sisar (1918-1924)
Anni Kytömäki: Kultarinta (1920-1930 -luvut)
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet (1920-luku)
Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva (1920-luku)
Aki Ollikainen: Musta satu (1931)
Inka Nousiainen: Kirkkaat päivät ja ilta (1938)
Kjell Westö: Kangastus 38 (1938)
Lisäksi mm. Laila Hietamiehen, Enni Mustosen ja Pirjo Tuomisen...
Hei, valitettavasti varauksia ei voi siirtää jonossa taaksepäin. Teen sinulle uudet varaukset, jotka tulevat sinulle myöhemmin.
Oletko huomannut, että HelMetin omissa tiedoissa voit lukita varauksen tiettyyn päivään saakka? Tämä on kätevä toiminto esim. matkan aikana. Lukitus täytyy myös muistaa poistaa.
Yksi vaihtoehto varattujen teosten noutoon matkan tms. aikana on pyytää ystävää tai sukulaista hakemaan varaus. Silloin tarvitaan valtakirja, jossa annetaan toiselle henkilölle valtuutus hakea varatut teokset. Hakija voi lainata varatun aineiston omalle kortilleen.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppiseen ja laajuiseen tehtävään tarvitset tiedon.
Mahtaisiko alla olevista linkeistä löytyä tarvitsemasi tieto?
https://en.oxforddictionaries.com/definition/post-human
http://transhumanismi.org/ukk/17-lissymyksieknologioista-ja-terminologi…
https://en.wikipedia.org/wiki/Posthuman
https://www.newscientist.com/article/mg21829162-400-what-does-it-mean-t…
Lisää tietoa aiheesta voi lukea esimerkiksi näistä teoksista:
Posthumanismi (toimittaneet Karoliina Lummaa & Lea Rojola, Eetos, 2014)
Francis Fukuyama: Our posthuman future : consequences of the biotechnology revolution (Farrar, Straus and Giroux, 2002)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sally Salmisen Pitkä kevät ilmestyi vuonna 1939, mutta siitä otettiin 2. ja 3. lisäpainos, eli uusi mutta muuttamaton painos, vuonna 1940. Eli osassa kirjoja painovuotena on 1939 ja osassa 1940. Alla linkki Fennicaan:
https://finna.fi
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Tekisipä mieleni ehdottaa Josef Martin Bauerin kirjaa Pako Siperiasta (WSOY, 1956), olkoonkin, että tässä todellisuuspohjaisessa romaanissa kuvailtu pakomatka tapahtuu vasta sodan jo päätyttyä ja pakenijoitakin on vain yksi.
Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläisen espanjankielistä käännöstä Sinuhé, el egipcio (traducción de Manuel Bosch Barret, Plaza & Janés, useita painoksia) näyttää olevan saatavilla sekä verkkokirjakaupoista että nettiantikvariaateista. Hinta liikkuu noin 15 euron kieppeillä. Verkkokaupat, joista kirjan voi tilata löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
