Sain apua Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta heille iso kiitos! Tässä Kotuksen Kirsti Aapalan vastaus tiedusteluuni:
"Monissa muissa Euroopan kielissä näytetään tosiaan käytettävän pelkkää ilmausta ”Graal” (tai ”Gral”, ”Grail”) tai (suomennettuna) ”pyhä Graal”. Myös esimerkiksi 1900-luvun alussa ilmestyneessä Tietosanakirjassa (2. osa v. 1910) hakusanana on pelkkä Graal; samoin on v. 1932 ilmestyneessä Ison tietosanakirjan 2. osassa. Jossain vaiheessa 1900-luvulla Suomessa on ilmeisesti selvyyden vuoksi ryhdytty käyttämään pitempää ilmausta ”Graalin malja”. Graalin maljan taru ei liene ollut täällä vanhastaan yhtä tuttu kuin muualla Euroopassa.
Sanan graal alkuperästä kerrotaan esimerkiksi Online Etymology Dictionaryn...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida…; Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita...
Valitettavasti kysymääsi teosta ei ole suomennettu, haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Jos tuottamuksellisesti (vahingossa, mutta huolimattomuuttaan) vahingoittaa kirjastosta lainatun aineiston käyttökelvottomaksi, sen joutuu korvaamaan kyseisen kirjaston määrittämällä tavalla, siis rahalla. Jotkut kirjastot hyväksyvät korvaukseksi myös hyväkuntoisen korvaavan niteen. Tämä ei kuitenkaan koske elokuvia, joista maksetaan ylimääräistä lainauskorvausta. Korvaushinta ei riipu siitä, voiko kirjasto hankkia uuden kappaleen vai ei. Korvaushinnan määrittelee omistava kirjasto. Asiakkaalta ei kuitenkaan voida periä hankintahintaa suurempaa korvausta.
Erillistä sakkoa ei peritä, jos laina ei ole myöhässä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Luontevin aloituspaikka lähisukulaisten sotatien metsästämiseen on Kansallisarkisto, jossa säilytetään kaikkien viime sotiin osallistuneiden ns. sotilaskantakortteja. Niihin on merkitty muun muassa sotilaan henkilö-, palvelus- ja terveystiedot. Kantakorteista selviää myös joukko-osastot sekä taistelut, joihin henkilö on osallistunut.
Kantakortteja voi tutkia maksutta paikan päällä Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä, tai niistä voi tilata maksua vastaan kopioita postitse. Kantakorttien käyttö edellyttää tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen täyttämistä. Lisätietoja Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot…
Kantakortit voivat sisältää paljon erilaisia lyhenteitä ja koodeja,...
Hei,
valitettavasti Kaari Utrion Yksisarvista ei löydy äänikirjana yhdestäkään Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteestä.
Äänikirjaa on kuitenkin saatavilla muutamasta muusta Suomen kirjastosta kolmiosaisena C-kasettiversiona. Äänikirjat on mahdollista tilata kaukoalainana Mikkelin kaupunginkirjaston kautta.
Yksi kaukolainatilaus maksaa 4 euroa. Tilauksen voi tehdä joko asioimalla kirjastossa tai täyttämällä tilauslomakkeen kotisivullamme osoitteessa http://kirjasto.mikkeli.fi/kaukolainatilaus .
Lisätietoa kaukolainauksesta saat mistä tahansa toimipisteestämme tai tietopalvelumme kautta puhelimitse numerosta 050 311 7481 tai sähköpostitse tietopalvelu@mikkeli.fi. Tietoa löytyy myös kotisivuiltamme...
Voit saada ilmoituksen saapuneesta varauksesta joko kirjeenä tai sähköpostiviestinä. Oletko tarkistanut, onko sähköpostiosoitteesi oikein kirjaston yhteystiedoissasi ja olet valinnut sähköpostin ilmoitustavaksi? Voit tarkistaa tiedot kirjautumalla HelMet.fi-sivuihin omiin tietoihin tai pyytää kirjastosta henkilökuntaa tarkistamaan tietosi. Jos sähköpostiosoitteesi ja ilmoitustapasi on oikein, tarkista sähköpostisi roskapostitiedot, sillä ilmoitukset ovat voineet mennä roskapostiin.
Voit valita saapumisilmoituksen myös tekstiviestinä, mutta tämä palvelu maksaa 0.25 euroa yhdeltä ilmoitukselta ja sinun täytyy pyytää tekstiviestinä palvelua. Lisäohjeet: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMettekstivies…
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Siellä voitte ottaa lehden artikkelista myös valokopion omaan käyttöönne.
Helmet-kirjastojen asiakkailleen tarjoamassa eMagz-palvelussa näköislehdet ovat luettavissa vuoden verran ilmestymispäivästään, joten vuoden 2014 lehtiä sieltä ei enää löydy.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Melinda -tietokannasta löytyi aikakauslehti, jonka nimi on Jouluvieras inkeriläisiin koteihin. [Kustannuspaikka tuntematon] : I. Lattu, 1903-1905. Sitä on ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Valitettavasti en löytänyt tietoja taiteilijasta. Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä FINNA - tietokannasta hänestä löytyi muutama maininta. Asiaa voisi kysellä vielä esim. Taideyliopistojen kirjastosta.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=nybom+kersti&type=AllFields&fil…
https://lib.uniarts.fi/
Ohessa muutamia suomenkielisiä linkkejä mobiilisovelluksen kehittämiseen ja markkinointiin :
https://citydevlabs.fi/kolme-tapaa-kehittaa-mobiilisovellus/
http://www.taiste.fi/blogi/minulla-on-idea-sovellukselle-mita-seuraavak…
http://wau.fi/artikkelit/nain-kehitat-mobiilisovelluksen
http://lahtinen.lamk.fi/?p=1453
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58249/OpinnaytetyoJaniHyyp…
https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/101585/hartikainen_jaakko.pdf…
http://mobiilikehitys.fi/rahaa-applikaatioilla/
Keskustelua aiheesta :
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11610675/mobiilisovellus-+-yrityksen-pe…
Myös seuraavasta kirjasta saattaisi olla apua :
Berkowski, George : How to build a billion dollar app : discover the secrets of the most...
Kaivattu kirja saattaisi olla Elie Berthetin Aarniometsän poika, jonka 3. painos julkaistiin Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa vuonna 1953. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi jo vuonna 1909. Sumatralle sijoittuvassa tarinassa seurataan Palmerin perhettä, jonka Edvard-poika joutuu orangutangin sieppaamaksi ja katoaa aarniometsään kuudeksi vuodeksi.
Saima Harmajan runo Syysmetsässä sisältyy äänitteeseen Huhtikuu, jolla Ritva-Liisa Elivuo esittää runot. Saima Harmajan tuotanto on jo tekijänoikeusvapaata. Äänitteen käyttöoikeuksista voitte olla yhteydessä äänitteen julkaisijaan Finore Oy:hyn.
Ääänite kuuluu kirjastoalueenne kokoelmiin, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
Finna https://finna.fi/
Finore Oy https://www.finore.fi/
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa...
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita...
Kyselin työkavereilta etsimääsi kirjaa ja vastaukseksi sain kirjan Iltahetken tarinoita, jonka tekijät ovat Anne Suess sekä Josef Carl Grund. Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista.
Tammen Maailmantaide -sarjan osa 9 käsittelee barokkia. Se on varmastikin hyvä yleisteos aloittaa tutustuminen tähän tyylisuuntaan.Yleisempi taidehistorian perusteos on Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään.
Suomen maalaustaiteesta perusteos on Suomen taiteen historia.
Löydät lisää Helmetistä lisää teoksia hakusanalla taidehistoria ja voit halutessasi yhdistää siihen halutun tyylisuunnan.
Quarterstaff-sanan suomenkielinen käännös on esim. WSOY:n kustantamassa Englanti-suomi-suursanakirjassa taistelusauva.
Taistelusauva-sanaa käytetään myös alan harrastuspiireissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Quarterstaff
Englanti-suomi-suursanakirja = English-Finnish general dictionary / Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja (WSOY, 2003)
https://schranken.wordpress.com/category/taistelusauva/
https://savonmiekka.wordpress.com/
