Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa
kusta luu luhoksi mennyt,
siihen luuta luikahuta,
kusta liikkunna lihoa,
siihen liittele lihoa,
sijallensa siunaele,
asemellensa aseta:
luu luuhun, liha liha'an,
jäsenet jäsenihinsä!"
Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1
1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En...
Suosikista löytyy hajanumeroita 1970-1980-luvuilta Varastokirjastosta. Mikrofilmeinä sitä ei kirjastoista löydy. Apu-lehden kanssa sama tilanne. Ilta-Sanomista löytyy mikrofilmejä 1970-1980-luvun lehdistä Pasilan kirjastosta.Noin vanhoja Iltalehden numeroita ei löydy missään tallennemuodossa kirjastoista. Kaikki saatavilla oleva materiaali mahdollista saada kaukolainoiksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko Kyyti-Finnan kaukolainalomakkeella tai asioimalla lähimmässä kirjastossasi. Kirjastot aukeavat normaalisti 8.6. Nuo mikrofilmit joutuu lukemaan kirjastossa. Meillä voi tallentaa tarvitsemansa artikkelit muistitikulle ja tietysti muistitikulta voi tulostaa.
Aivan tuoreita suomenkielisiä tietokirjoja apartheidista ei ole, mutta tässä muutamia:
Tietokirjallisuutta:
Mikko Uola: Suomi ja Etelä-Afrikka : kanssakäyminen ja käsitykset toisesta osapuolesta 1800-luvulta apartheid-kysymyksen kärjistymiseen (1974)
Marko Auer: Apartheid : 5 erää Etelä-Afrikan todellisuudesta (1986)
Kimmo Kiljunen ja Satu Lehtonen: Mustavalkoinen Etelä-Afrikka : apartheid, Suomi ja kansainvälinen eristäminen (1990)
Nelson Mandela: Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta (1995)
David Mason: Matkaopas historiaan : Etelä-Afrikka (2005)
Annu Kekäläinen: Valkoista mustalla : kertomuksia väristä, väkivallasta ja...
Kaivattu kirja saattaisi olla aivan kotimaista alkuperää oleva Reeta Aarnion Maan kätkemät (Otava, 2008). Samaan sarjaan kuuluvat myös kirjat Veden vanki (Otava, 2009) ja Virvatulen vartijat (Otava, 2010). Kaikki kolme on julkaistu vuonna 2013 yhtenä niteenä nimellä Maan, veden ja tulen väki.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-fdd902aa01b8
Helmet-kirjastoista Espoon Sellon kirjastosta saa lainaan mikrofonin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2391685__S%C3%A4%C3%A4nity*__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Elektroniikka-hakusanalla ei lainattavia esineitä löytynyt. Voit etsiä kirjaston lainattavia esineitä käyttäen hakusanana esineen nimeä tai selata koko lainattavien esineiden luetteloa Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%29%20f%3Aq__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Valiolta vastattiin meille seuraavasti:
"Maitotilat omistavat Valion alueellisten osuuskuntien kautta ja maksamme toimintamme kaikki tuotot suomalaisille tiloille. Kun valitset kaupassa Valion tuotteen, tuet samalla ruoantuottajaa. Noin 4 500 valiolaista maitotilayrittäjää omistaa Valion 14 osuuskunnan kautta. Olemme Suomen taloudelle merkittävä toimeentulon moottori: Maitotilayrittäjät ja Valio työllistävät suoraan ja välillisesti noin 30 000 ihmistä. Lisäksi Valio on tärkein asiakas yli 350 pk-yritykselle ympäri Suomen. Yksi maitotila työllistää arviolta kolme ihmistä: maitotilayrittäjät, eläinlääkärin, lomittajia, rehuntekijöitä, koneiden huoltajia ja valmistajia sekä navetanrakentajia ja maanrakennusurakoitsijoita. Meille on kunnia-...
Pioneerialan asiantuntija kertoi kyseessä olevan sähkösytytyskoje. Klassisissa malleissa sähkövaraus saadaan aikaan kampea pyörittämällä ja sitten painetaan nappia (tai näissä tosi old-school -laitteissa painetaan laukaisukampi pohjaan).
Laitteesta löytyy useita mainintoja Kansalliskirjaston digitoimista historiallisista sanoma- ja aikakauslehdistä. Kuvaa en valitettavasti löytänyt, mutta laitteen käyttöä on kuvaillut esim. pioneerivänr. Saarinen Rajan turva -lehdessä vuonna 1929:
"Odotamme vain, käsi sähkösytytyskojeen avaimessa, suojaisessa paikassamme kaikessa rauhassa, kunnes kaikki omat joukkomme ovat ehtineet omalle rannallemme ja yhä vain vaanimme hetkeä, jolloin viholliset marssivat sillalle ja sitten hirveä räjähdys, valtavat...
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä...
Interesting question. Unfortunately it seems that there is no picture of these men together neither in Finland nor in Great Britain. I sent your question to a historian (Markku Ruotsila) who has written a book about Churchill and Finland. He told me that he had tried to find that kind of picture without success.
Hei,
Keski-kirjastoista kyseistä teosta ei valitettavasti löydy. Muista Suomen kaupunginkirjastoista Miika Sallisen teosta on saatavilla, joten ehdottaisin, että teet kirjasta kaukolainapyynnön. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa paikan päällä tai netin kautta tilauslomakkeella. Ohessa linkki Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelun tilauslomakkeeseen: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=20
Helmetistä (http://www.helmet.fi) löytyy kirjallisuutta sanoilla karjalaiset ja evakuointi (rajauksena kirja). Tässä suora linkki em. hakuun http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sevakuointi%20karjalaiset__F….
1940-luvun kirjallisuutta voit hakea esim. sanoilla kaunokirjallisuus ja 1940-luku ja tehdä haluamasi rajaukset. Näilä hakusanoilla ilman rajauksia löytyi lähes 1300 teosta.
Apua tiedonhakuun saat Helmet-kirjastoista.
Hirvensalmen historia 1 löytyy Kouvolan kirjastosta. Siitä voit tehdä Kyyti-kirjastojen seutuvarauksen:
https://www.kyyti.fi/tags/seutulainaus
Muut kirjat on mahdollista kaukolainata. Kaukolainavarauksen voit tehdä kirjastossa tai verkkolomakkeella. Alla lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus
Turun kaupunginkirjastossa kyseisen aikavälin lehtiä voi tutkia mikrofilmitallenteina pääkirjastossa, paperisina niitä ei kirjastossa ole. Ajan ja opastuksen mikrofilminlukulaitteelle sekä lehdet sisältävät rullat voit parhaiten varata soittamalla pääkirjaston tieto-osastolle tai käymällä paikan päällä.
Teoksessa Saunabibliografia, tekijänä Maria Hakokorpi-Jumppanen (julk. 1991) on koottu erilaisia tutkimuksia ja kirjoituksia saunasta. Myös saunavihtaan liittyviä kirjoituksia on koottu tähän bibliografiaan.
Uusi Nainen -lehdessä 6/1982 s. 59-61 on artikkeli Suomalaisen kesälauantain sielu: saunavihta ja miten se tehdään. Artikkelista löytyy myös kuvia. Toinen hyvän tuntuinen ja perusteellinen esitys asiasta löytyy Saunakirjasta (toim. H.J. Viherjuuri 1940, s. 160-167). Teos on vanha (mikä taitaa olla vain hyvä tässä asiassa), mutta saunavihdan teko-ohjeet olivat perusteelliset ja myös kuvitusta löytyi. Tampereen kaupunginkirjastoon voi ottaa yhteyttä ja tilata kopiot itselleen kyseisistä artikkeleista.
Laila Hirvisaaren tuotanto onkin laajin menetetyn Karjalan elämää kuvaavista kirjasarjoista. Sotakirjallisuudessa on luonnollisesti myös paljon Karjala-kuvauksia.
Tässä muutamia esimerkkejä löytämistäni kirjoista:
Raili Mikkanen: Unelmien varjot (ihmiskohtaloita 1900-luvun alun Karjalassa)
Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (evakkokuvaus)
Eeva-Kaarina Aronen: Maria Renforsin totuus (1900-luvun alun Vienan Karjala)
Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (lapsuus Karjalassa)
Antti Tuuri: Ikitie
Viihdekirjailijoista Kaari Utrio ja Kristiina Vuori kirjoittavat Karjalan historian sijoittuneita teoksia. Vanhempien kirjailijoiden joukosta löytyy ainakin Ester Erhomaa ja Iris Kähäri joiden tuotantoon kannattaa tutustua....
Etsitty kirja lienee Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi, 1989). Se koostuu kolmesta seikkailusta: Dinosaurusten jalanjäljillä, Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Lasilapsia ja sen jatko-osa Hopeapoikaa suosittelisin noin kolmos-nelosluokkalaisista ylöspäin. Useampi bloggaaja kuvasi sitä ahmimisikäisille (eli noin kymmenvuotiaille) sopivaksi. Kirjastokollegat kertoivat sen olevan suosittu vitos-kutosluokkalaisilla ja toimivan hyvin yläkoululaisillekin.
Lapsille tarkoitettu Sanaleikki alkoi keväällä 1984 ja ohjelmaa tehtiin vuoteen 1988. Kosti Kotiranta oli mukana syksystä 1984 saakka. Hänen juontaja-aikanaan ohjelma toteutettiin tanskalaisen esikuvansa mukaisena. Luku-, kirjoitus- ja päättelytaitoa edellyttävässä visailussa ratkottiin ristisanatehtävää lauluin, loruin, kuvin ja filminpätkin annetuin vihjein. Täytettävän ruudukon vaakariveille kerättiin avainsanoja, ja ratkaisusana muodostui tietylle, joka kerta erikseen määrätylle pystyriville.
Sanaleikki teki pikaisen paluun televisioon keväällä 1992, minkä jälkeen sitä jatkettiin vielä Musikaalisena sanaleikkinä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/27/kosti-kotiranta-arvuutteli-asioita-lasten-sanaleikissa
Vanhassa ruotsin kielessä, erityisesti kirjakielessä, noin 1950-luvulle asti verbin indikatiivin preesensmuodot olivat monikossa infinitiivin kaltaisia (paitsi verbillä vara). Runollisessa tai juhlallisessa ilmaisussa tätä tapaa on tietysti voitu käyttää myöhemminkin.
Wikipediasta:
I äldre svenska, fram till omkring 1950 (mot slutet främst i skriftspråket), liksom i många andra språk, påverkades verbens finita former av numerus. Dessa former var beroende av numeruset hos satsens subjekt. I presens plural sammanföll formerna med infinitiv för alla verb utom vara. Andra person plural är ett undantagsfall. Den gamla formen I användes länge (med ändelsen -en (I...
Hei!
Kysymästäsi toti/teelasi-astiastosta onnistui löytymään vain tieto, että Therm Raso on ollut saksalainen lasinvalmistaja Jenassa.
Tarkempaa arviointia astiastolle voi kysyä esim. seuraavista paikoista:
- Antiikki & Design-lehdestä löytyy "Mikä, missä, milloin"-palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja
- Bukowskis arviointi Online-sivusto, johon voi lähettää tarkempia tietoja ja kuvia esineistä; asiantuntijat arvioivat esineet ilmaiseksi
- Hagelstam-huutokaupat- sivustolta voi pyytää suuntaa-antavaa myöskin ilmaista arviointia; email: arviointi@hagelstam.fi
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
http://www.hagelstam.fi/osta-myy
...
