Jos tuottamuksellisesti (vahingossa, mutta huolimattomuuttaan) vahingoittaa kirjastosta lainatun aineiston käyttökelvottomaksi, sen joutuu korvaamaan kyseisen kirjaston määrittämällä tavalla, siis rahalla. Jotkut kirjastot hyväksyvät korvaukseksi myös hyväkuntoisen korvaavan niteen. Tämä ei kuitenkaan koske elokuvia, joista maksetaan ylimääräistä lainauskorvausta. Korvaushinta ei riipu siitä, voiko kirjasto hankkia uuden kappaleen vai ei. Korvaushinnan määrittelee omistava kirjasto. Asiakkaalta ei kuitenkaan voida periä hankintahintaa suurempaa korvausta.
Erillistä sakkoa ei peritä, jos laina ei ole myöhässä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pelikirjat käsittelevät yleensä tietokonepelejä.
Pelaamista ja populaarikulttuurin hyödyllisyyttä käsitellään teoksessa:
Kaikki huono on hyväksi : miten populaarikulttuuri tekee meistä älykkäämpiä / Steven Johnson ; suomentanut Kimmo Pietiläinen
Hakemalla HelMetin tarkennetulla haulla hakusanoilla "pelit" ja "sosiaalinen vuorovaikutus", tulee mm. tämä kirja:
Varpunen : varhaisen puuttumisen malli / Suvi Bouhlal, Taru Heinonen, Teemu Sulaoja
Tarjoan jäljempänä linkkiä joka näyttää HelMet-kirjastosta saatavia englaninkielisiä kirjoja jotka käsittelevät dementiaa. Mukana on sekä tieto- että kaunokirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdementia__Ff%3Afacetlanguag…
Emme valitettavasti löytäneet kysymääsi kappaletta.
Viola-tietokannasta (finna.fi) lauluja löytyy myös alkusanoilla, mutta muistamasi sanat ovat varmaankin kappaleen keskeltä. Googlekaan ei auttanut tällä kertaa.
Kyllä tuo The Crystalsien esitys Rudolphista löytyy helposti esimerkiksi HelMet-kirjastosta, jos sitä ei tosiaankaan ole Lahden omissa kokoelmissa (kannattaa varmistaa ennen kaukolainan pyytämistä, ainakin Nastolassa näytti olevan CD A Christmas gift for you from Phil Spector). Esimerkiksi seuraavista se löytyy: http://luettelo.helmet.fi/record=b1600073~S9*fin, http://luettelo.helmet.fi/record=b2021773~S9*fin, http://luettelo.helmet.fi/record=b1884545~S9*fin, http://luettelo.helmet.fi/record=b1799127~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1014993~S9*fin.
Heikki Poroila
Hei!
Kyselin kollegoiltani ja sain Lastenkirjainstituutista tällaisen vastauksen:
"Kyseessä on Aili Somersalon kirjoittama ja Maija Karman kuvittama Tonttujen joulunäyttely vuodelta 1944.
Tätä 30-sivuista vihkosta näkyy löytyvän Lastenkirjainstituutin lisäksi ainakin Vaasan ja Pasilan varastoista. Ja ainakaan samalla nimellä tätä tarinaa ei näy mistään kokoelmista tai antologioista löytyvän."
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
Vanhan tilalle tehdystä aikuisten kirjastokortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli olet tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saat kortin ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki --
Laila Hirvisaaren tuotanto onkin laajin menetetyn Karjalan elämää kuvaavista kirjasarjoista. Sotakirjallisuudessa on luonnollisesti myös paljon Karjala-kuvauksia.
Tässä muutamia esimerkkejä löytämistäni kirjoista:
Raili Mikkanen: Unelmien varjot (ihmiskohtaloita 1900-luvun alun Karjalassa)
Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (evakkokuvaus)
Eeva-Kaarina Aronen: Maria Renforsin totuus (1900-luvun alun Vienan Karjala)
Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (lapsuus Karjalassa)
Antti Tuuri: Ikitie
Viihdekirjailijoista Kaari Utrio ja Kristiina Vuori kirjoittavat Karjalan historian sijoittuneita teoksia. Vanhempien kirjailijoiden joukosta löytyy ainakin Ester Erhomaa ja Iris Kähäri joiden tuotantoon kannattaa tutustua....
Tilastokeskus vastasi kysymykseesi seuraavasti:
"Luultavasti tuollaisia tilastoja ei löydy valmiina, kannattaa varmistaa asia väestörekisterikeskuksesta.
https://vrk.fi/yhteystiedot
Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta löytyy aikasarjaa eri uskontokuntiin kuuluvien määrästä Suomessa, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/fdb3ca14-28df-4837-9c35-c6dcb756063e . Tästä voi päätellä esimerkiksi onko jokin uskontokunta kasvanut jäsenmäärältään, varsinaisesti erojen määrää ei siitä suoraan näe.
Esimerkiksi Suomen ev.luterilainen kirkko kerää tilastotietoja eronneiden määrästä, ks. https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=26. Samanlaisia tilastotietoja varmasti löytyy muiltakin uskontokunnilta."
Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen mukaan vuonna 2017 13 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti lukeneensa vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuonna 1981 vastaavaa ilmoitti vielä joka kolmas vastaaja, eli kirjojen lukeminen on vähentynyt. Suosituinta lukeminen on 10–14-vuotiaiden keskuudessa ja yleensä naiset lukevat enemmän kuin miehet.
Voit tutustua tarkemmin näihin tilastoihin Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Suomalaisten lukuharrastusta edistetään esim. kouluissa ja kirjastoissa monin projektein. Osaan näistä voit tutustua mm. Lukukeskuksen sivuilla osoitteessa: https://lukukeskus.fi...
Etymologisen sanakirjan Suomen sanojen alkuperä 3 mukaan:
vesikasvin nimi ´raani´ (kirjallinen ensiesiintymä 1860) viittaa taudin nimeen ´raani´, jota on parannettu kyseisellä kasvilla. Raanitauti ´syöpä, sormikoi, luumätä´ on karjalaisperäinen sana (karjalankielinen vastine roani ´luumätä, sormi- tai varvasnivelen ajettuma´.
´Raani´ sana johtunee raani -nimisen taudin hoitoon käytetystä toisesta lääkeaineesta, hylkeenrasvasta eli traanista.
Rolling Stones ei ole esiintynyt Kemissä. Mainittuna ajanjaksona yhtye esiintyi Suomessa kahdesti: Yyterissä vuonna 1965 ja Helsingin olympiastadionilla 1970.
Olisikohan Rollarien sijasta ollut kyse toisesta suositusta brittiyhtyeestä? Liverpoolilainen Swinging Blue Jeans esiintyi Kemin työväentalolla lokakuussa 1965. Se oli kaupungissa merkittävä tapaus; konsertin tunnelmaa kuvattiin hurmokselliseksi.
Naapurikaupunki Torniossa vierailivat brittiyhtyeet Renegades (1965) ja Rockin' Vickers (1967).
http://www.vaylanpyorre.com/hysteriaa-liverpoolista-kemiin-50-vuotta-si…
http://www.vaylanpyorre.com/yeah-ekat-ulkolaiset-rokkivieraat-torniossa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Rolling_Stones#Konsertit_Suomessa
Levy Vauva - uinu suloisesti musiikin siivin toimi hienosti. Siitä löytyy klassista musiikkia ja myös hieman uudempaa. Lopussa on myös ääniä kohdussaoloajalta, mm. äidin ja sikiön sydämen lyönnit. Levyltä löytyvät:
Bach Air
Saint-Saens Joutsen
Vivaldi Vuodenajat, Talvi; Kevät
Tsaikovsky Romanssi
Händelin Largo
Massenet Meditation
Schumann Träumere
Donizetti Una furtiva lagrima (panhuilu)
Sarasate Mustalainen
Mozart Piankonsertto 21
Brahms Valssi
Williams Schindlerin lista -teema
Sikiön ja äidin sydänäänet
Sikiön ääni kohdussa
Pär Lagerqvist on kirjoittanut runon Livets båt http://diktarkiv.blogspot.com/2012/09/veckans-dikt-vecka-1236.html . Suomennettuna runo Elämän vene löytyy kirjasta Lagerkvist, Pär: Runoja (1955).
Suomessa 31.12.2020 mennessä havaituista 482 luonnonvaraiseksi luokitellusta lintulajista noin puolet myös pesii täällä: pesimähavaintoja on noin 250 lajista, joista suurin osa on maassamme vakituisia pesijöitä.
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit
https://www.birdlife.fi/lintutieto/suomessa-havaitut-lintulajit/
Runo on Aino Öljymäen kirjoittamasta ja Helga Sjöstedtin kuvittamasta kirjasta Kurre Matti (1946).
Kurre Matti -kirjaa ei juuri löydy enää Suomen kirjastoista. Lastenkirjainstituutin kokoelmissa kirjaa on yksi kappale, joten sieltä sen saattaisit saada kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/fikka.3666214
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Laki yleisistä kirjastoista kertoo yleisten kirjastojen hierarkiasta ja valvonnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P4
Ylin valtion yleisestä kirjastosta vastaava viranomainen on Opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/kirjastot. Valtion alueellinen hallintoviranomainen on aluehallintovirasto, https://avi.fi/aluehallintovirastot. Valtion vastuista on kerrottu laissa.
Kunnan tehtävä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Eri kunnissa kirjastojen hierarkia voikin olla kovin erilainen, pienessä kunnassa voi olla esimerkiksi kirjastovirkailija ja kirjastotoimenjohtajan työ on yhdistetty esimerkiksi kulttuuritoimenjohtajan työhön, isossa kunnassa, kuten esimerkiksi Helsingissä...
Löysin Facebookin julkisesta Töölö-liike -ryhmästä muistelua kyseisestä patsaasta. Keskusteluketjussa on siitä myös kuvia, mutta varsinaiseen kysymykseesi ei tietoa löytynyt.
Löytyisikö lukijoiltamme tietoa ja muistoja kyseisestä patsaasta?
