Valtakunnallinen kirjaston onlineneuvonta lopetettiin vuoden 2013 lopussa. Linkki oli näköjään jäänyt ainakin Helmet-sivulle, pyysin Helmet-sivuston ylläpitäjiä poistamaan sen. Helmet-kirjastolla on oma onlineneuvonta, joka on auki aina silloin, kun päivystäjä löytyy. Neuvonnalla ei ole siis varsinaisia aukioloaikoja, joten on vaikea sanoa, milloin sitä kannattaa yrittää käyttää.
Helmet-kirjastoista ei 1960-luvun Suosikkeja löydy. Voit käydy lukemassa lehteä Kansalliskirjastossa. Voit käydä siellä joko lukemassa lehteä mikrofilmimuodossa tai tilata sen lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston käyntiosoite on nyt poikkeuksellisesti Fabianinkatu 35
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
Hakuteosten mukaan liettualainen Balys Dvarionas näyttäisi säveltäneen yhden viulukonserton (1948), jonka sävellaji on h-molli. Concertinoa viululle C-duurissa en kyennyt löytämään. Liettuan musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla (http://mic.lt/en/database/classical/composers/dvarionas/) olevassa Dvarionasin teosluettelossa on mainittu yksi Concertino (1972), mutta se on sävelletty jousiorkesterille eikä mitään sävellajeja ole mainittu.
Tadas Sérnas lienee tässä tapauksessa sovittaja, mutta mikä teos on kyseessä ja millainen sovitus (esimerkiksi viululle ja pianolle), jää näillä tiedoilla avoimeksi. Mutta ainakaan Sibelius-Akatemian kirjastossa ei ole mitään hakuehtoihin osuvaa Dvarionasin nuottia. Jos etsitystä teoksesta löytyy lisätietoja,...
Kyllä on mahdollista: Sivun http://www.helmet.fi ylävalikon Info-osiosta, pudotusvalikon kohdasta Hankintaehdotus.
Tässä vielä hankintaehdotus-sivun suora osoite:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Napsauta "pylpyrää" Helsinki-sanan edessä, täytä lomake ja lähetä.
Arvo Pärt ei kovin monta varsinaista yksinlaulua ole säveltänyt ja niissäkin, jotka on sävelletty jollekin lauluäänelle, säestyssoittimena on yleensä jokin muu kuin piano tai muu kosketinsoitin. Heikki Poroila on tehnyt luettelon Yhtenäistetty Arvo Pärt : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (2012, http://urly.fi/H0h), josta voit tarkistaa myös teosten esityskokoonpanot. Kaikkien teosten osalta alkuperäinen esityskokoonpano ei ole selvinnyt. Arvo Pärt Centren (http://www.arvopart.ee/en/arvo-part-centre/centre-information) sivuilla on myös Pärtin teosluettelo (otsikon Arvo Pärt alla > Works > Chronological). Sen mukaan hän ei ole säveltänyt yksinlauluja vuosina 2012-2015. Sivu on päivitetty viimeksi marraskuussa 2015....
Molemmat lehdet ovat Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Iltalehden näköislehden arkistossa pääsee myös lukemaan vanhoja artikkeleita. Palveluun pitää kirjautua. Osoitteessa www.is.fi/haku/ voi myös käydä hakemassa vanhoja artikkeleita Ilta Sanomista.
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan verkkosivuilla on tähtikartta, josta voi valita sopivan näkymän paikkakunnan ja ajankohdan perusteella. Kartan avulla voi myös Andromedan paikallistaa taivaalta. Ursan sivuilla Andromedaa kuvaillaan syystaivaan kiiintoisimmaksi kohteeksi, ja sen kirkkaimmat ydinosat voi erottaa taivaalta paljain silminkin sopivissa olosuhteissa.
Linkki tähtikarttaan:
https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/
Tietoa syyskuun tähtitaivaasta ja Andromedasta:
https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan/2017/syyskuu/tahtitaiv…
Sekä Itäkeskuksen että Tapiolan kirjastoissa on kirjakierrätyspiste.
Kaikki kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste, löytyvät helposti Helmet-palvelusivustosta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Palv…
Kahviloiden ja ravintoloiden hävikkiruoan poisheittämiselle on vaihtoehtoja, ja näitä myös käytetään. Voi esim. miettiä, voisiko myydä ruokaa alennettuun hintaan joko itse tai jonkin mobiilipalvelun avulla. Elintarvikkeita voidaan myös luovuttaa ruoka-apuna kuluttajille joko suoraan tai hyväntekeväisyysyritysten kautta. Elintarvikevirasto Evira on laatinut ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Se on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf
Tietoa löytyy myös MaRan eli Matkailu- ja ravintolapalvelut -järjestön Hävikkiä häätämään - ruokahävikin vähentäminen ravintoloissa -julkaisusta.
https://mara.fi/site/attachments/Havikin_vahentaminen_MaRa_1.pdf
Kyllä tämä on edelleen ihan kiinnostava työ, vaikka olen ollut kirjastonhoitaja jo yli 30 vuotta. Palkkahan ei ole iso, mutta työ on mielenkiintoista eikä ihan toistensa kaltaisia päivä tule.
Kyseessä saattaa olla elokuva "Uhka", ruots. "Hotet" vuodelta 2004.
Lasse Brudell on vastuullinen ohjelmoija Norrbottenin lentotukikohdassa Vidselissä. Hän tekee töitä JAS Gripenin Huippusalaisen EWS-tietokonejärjestelmän parissa. Tuntemattomat agentit kidnappaavat Lassen perheen päästäkseen käsiksi huippusalaiseen ohjelmaan. Yhtäkkiä pelissä on monta miljardia, ja Lasse Brudell on joutunut painajaismaiseen tilanteeseen. Antti Reini ja Peter Franzen ovat sivurooleissa.
Ohjaus Kjell Sundvall.
Pääosissa: Stefan Sauk, Maria Bonnevie, Dejan Cukic, Rolf Degerlund, Åsa Forsblad, Peter Franzen, Peter Haber, Malena Hallerdt, Christian Magdu, Shanti Roney
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Kyllä vain ja se on rikottukin. Jules Vernen teos ilmestyi siis 1873. Vuonna 1889 journalisti nimeltään Nellie Bly lähti matkalle maailman ympäri tarkoituksenaan rikkoa Phileas Foggin fiktiivinen ennätys. Ja hän onnistui yrityksessään: häneltä meni matkaan vain 72 päivää. Samaan aikaan toinenkin nainen, Elizabeth Bisland, Cosmopolitanin reportteri, lähti yritykseen, tarkoituksenaan voittaa Nellie Bly. Elizabeth Bisland oli kuitenkin Nellie Blyta neljä päivää jäljessä. Tapaukset olivat aikansa mediamaailmassa merkittäviä ennätyksen tavoittelijoiden sukupuolen takia, 1800-luvun lopulla kun naisille oli varattu ihan toisenlainen rooli, itsenäiset seikkailijanaiset olivat harvinaisia.
Muutama kuukausi Nellie...
Täysin vertailukelpoisia, kaikkia maailman maita koskevia tilastoja lukemisesta ei taida löytyä. Verkosta löytyvien tilastotietojen lähteet ovat erilaisia kyselytutkimuksia, joiden laadintatavoista ei löydy kovinkaan paljon tietoa.
Euroopan osalta vertailukelpoista tilastotietoa lukemisesta laatii Euroopan komission tilastovirasto Eurostat. Tilastotietoja eurooppalaisten lukemiseen käyttämästä ajasta löytyy Eurostatin World Book Day -uutisesta. Tilastojen mukaan virolaiset käyttivät enemmän aikaa kirjojen lukemiseen kuin suomalaiset.
Juhannus on alkujaan pakanallinen juhla jota vietettiin kesäpäivän tasauksen aikaan 20.6. Kristinuskon otettua juhlan omakseen, sen nimi muuttui Juhannukseksi koska siitä tuli Johannes Kastajan päivä. Tietoa löytyy mm. Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto kirjasta, SKS:n Juhlakalenterista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/juhannus, tai Yle oppimisen Juhannus-sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…. Myös Wikipedian artikkeli asiasta on kattava Juhannus – Wikipedia
Suomessa 31.12.2020 mennessä havaituista 482 luonnonvaraiseksi luokitellusta lintulajista noin puolet myös pesii täällä: pesimähavaintoja on noin 250 lajista, joista suurin osa on maassamme vakituisia pesijöitä.
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit
https://www.birdlife.fi/lintutieto/suomessa-havaitut-lintulajit/
Häräntappoase DVD:nä on Kouvolan pääkirjastossa mutta ei Kuusankosken kirjastossa. Se on juuri nyt lainassa mutta siihen voi tehdä varauksen. Kirjana Häräntappoase on sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastossa.
Valitettavasti on niin, että Helmet -kirjastot eivät tilaa kaukolainana aineistoa, joka kuuluu Helmet -kirjastojen valikoimaan, mutta johon on varausjonoa.
Myöskään sellaista aineistoa ei tilata kaukolainana, joka on saatavilla jostakin pääkaupunkiseudun
tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta.
Kaukopalvelun ehtoihin voi tutustua Helmet -sivustolla osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu .
Suomen kirjastojen yhteisestä Melinda –aineistotietokannasta voi tarkistaa aineiston saatavuuden. Ehkä kirjan voisi saada jostain lähikunnasta, joka ei kuulu Helmet -kirjastoverkkoon. Mutta tällöin kirja täytyy lainata henkilökohtaisesti kyseisestä kirjastosta.
Melinda -yhteistietokanta löytyy osoitteesta
http...
Helmet-kirjastokortin saat käymällä jossain Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Kortin voit halutessasi täyttää osittain jo etukäteen osoitteessa www.helmet.fi ja sieltä oikeasta yläkulmasta kohdasta "Kirjaudu" valitse kohta "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi". Kirjastokortin tehdään sitten Sinulle välittömästi jossain Helmet-toimipisteessä. Osa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Aukioloajat löytyvät www.helmet.fi-sivustolta. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyyden tarkistamista. Siksi on yhden kerran tultava paikan päälle. Kortin saatuasi voit käyttää etäpalvelujamme missä tahansa.
