Kirjan kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi sidosasu. Sidotuissa kirjoissa käytetään joko liima- tai lankasidontaa, joista lankasidonta on kestävämpi, mutta myös kalliimpi. Nidotun kirjan sivut taas irtoilevat helposti, vaikka osaa niistä voidaankin kirjastokäyttöä varten vahvistaa niittaamalla. Joidenkin arvioiden mukaan yhden kirjan pitäisi kestää noin 70 lainauskertaa elinkaarensa aikana. On myös arvioitu, että kovakantinen eli sidottu kirja kestäisi keskimäärin 100 ja pehmeäkantinen eli nidottu noin 40 lainauskertaa. Helsingin kaupunginkirjaston kirjansitoja on arvioinut, että kirjat kestäisivät nykyään vain noin 20 lainauskertaa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aikuistenosaston kirjastonhoitajan mukaan muovitettu pokkarikin saattaa...
Hei,
presidentti voi virkakautensa jälkeen hyvin asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja tulla valituksi kansanedustajaksi. Näin on tapahtunutkin. Itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti - K.J. Ståhlberg - valittiin kansanedustajaksi vuonna 1930. Viisi vuotta sen jälkeen, kun hän oli lopettanut virkakautensa presidenttinä.
Tämä on mahdollista, koska perustuslaissa presidentin viran aikaisempaa hoitamista ei ole katsottu esteeksi vaalikelpoisuudelle. Perustuslain mukaan kaikki eivät toki voi asettua vaaleihin ehdokkaiksi, kuten esimerkiksi sotilasvirassa olevat henkilöt, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet tai oikeuskansleri. Presidentin tehtävän aiempi hoitaminen ei kuitenkaan muodosta estettä...
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä...
Vastauksen lopusta löytyy linkki artikkeliin, missä asiaa on pohdittu laajemminkin. Tiivistettynä: nimiasian käytänteet ovat vaihdelleet eri aikoina. 1970-luvulla suomen kielen lautakunta linjasi, että pohjoismaiset hallitsijat suomennettiin, kun taas muut hallitsijat saivat pitää alkuperäisen nimensä. Tätä ennen hallitsijoiden nimet oli pääsääntöisesti suomennettu. Näin ollen Juan Carlos on meilläkin Juan Carlos. Lisäksi vuonna 2002 lautakunta linjasi, että pohjoismaisia hallitsijoitakaan ei ole enää tarpeen kohdella erityisesti, vaan jatkossa heidätkin tunnetaan alkuperäisillä nimillään. Pitkään vallassa olleet, siis ennen näitä uusia linjauksia, ovat siis vielä suomennetuilla nimillä kuten Kaarle Kustaa.
https://hovikirjeenvaihtaja....
Pääkaupunkiseudulla Länsi-Uusimaa -lehden vanhoja vuosikertoja voi lukea Kansalliskirjastossa joko mikrofilmattuina tai digitoituina. Vuosien 2016 - 2018 numerot ovat luettavissa digitoituina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3429236
Lisätietoa Kansalliskirjaston aineistoijen käytöstä voitte lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
Ehdottaisin ensimmäisenä John Spongin kirjaa "Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla" (2005). Vanhemmista mainitsisin vielä John A.T. Robinsonin kirjat "Rehellinen Jumalan edessä" (1965) sekä "Uusi uskonpuhdistus" (1965). Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyynnon oman kotikirjaston kautta.
Lisätietoa kirjoittajista löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
Oheisista linkeistä löytyy teoksia aihetta käsittelevistä tieto- ja kaunokirjoista. Lisäksi mieleemme tulee Tammita-Delgodan teos Matkaopas historiaan: Intia, Sen Amartya: Moniääninen Intia, Dalrymple William: White mughals, ja Rushdie Salman: Keskiyön lapset.
Kaikki nämä kirjat ovat saatavilla Helsingin kaupunginkirjastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=intia**+siirtomaa**&searchscop…
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=intia**+his…**
Vanhoista lastenkirjoista tulee mieleen Anni Swanin kirjat esim. Iiris rukka ja Tottisalmen perillinen. Klassikkoja ovat Oiva Paloheimon Tirlittan ja Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Burnettin Pikku prinsessa. Uudempia lastenkirjoja, joissa koti-ikävä aiheena, on Kerstin Johansson i Backen Näkymätön Elina ja kuvakirjoista Liisa Kallion Lentävä talo . Aikuisten romaaneissa koti-ikävä on teemana monessa sota-aikaan liittyvässä teoksesssa. Iris Kähärin, Laila Hirvisaaren, Eeva Kilven kirjat ja Heikki Hietamiehen Äideistä parhain voisivat olla esimerkkeinä tuosta ajasta. Nykypäivän koti-ikävä liittyy maahanmuuttoon, mistä aiheesta löytyy runsaastikin kirjallisuutta. Majaneh Bakhtiarin kirjat kertovat maahanmuuttajista Ruotsissa,...
Vankkuri-kauppa-autot viime vuodet omistanut yritys ei tosiaan ole enää toiminnassa, eivätkä nämä kauppa-autot enää kierrä. Autojen omistajasta ei ole tietoa, joten asiaa ei voitu selvittää.
Joulutarinoita kokoelmassa, jossa on tarinoita useammalta kirjailijalta, löytyy myös Leena Landerin joulutarina. Tässä joitakin novelliehdotuksia: Minna Canthin , Pentti Haanpään Veikko Huovisen , Tove Janssonin, Juhani Ahon ja Veijo Meren novellit. Lisäksi esim. Daniel Katz: Herra Lootin tyttäret, jumalallisia ja jumalattomia tarinoita, Mirja Kuivaniemi: Hyvä aviomies ja muita novelleja, Zinaida Linden: Nuorallatanssija , Raija Orasen Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita sekä Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia, Tuula-Liina Varis: Että tuntisin eläväni sekä Muotokuvamaalarin tytär, Joni Skiftesvik: Katsastus, Reijo Mäki: Ehtookellot, Leena Lehtolainen: Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia, Helmi...
William Goldingin Kärpästen herra -kirjasta ei ole tehty lyhennelmää, selkoversiota, eikä sitä myöskään ole suomeksi äänikirjana.
Ehkä sen tilalla, vähän helpompana luettavana , voisi lukea vaikkapa Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintyttären, Timo Parvelan Sammon vartijat -sarjan kirjoja (Tuliterä, Tiera ja Louhi) tai Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten -sarjaa
Voit palauttaa lainaamasi aineiston mihin tahansa HelMet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana.
Asiasta kerrotaan kirjaston käyttösäännöissä kohdassa "Lainaus, palautus ja uusiminen", mutta tieto ei tosiaankaan ole kovin selvästi näkyvillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lapsuudenkoti-nimisiä runoja on varmasti useita. Rakkausrunot.fi-sivustolta löytyy yksi:
https://rakkausrunot.fi/runot/6938/132011/lapsuudenkoti?order=title&sor…
Lastenkirjainstituutin sivuston kautta löytyy useita samannimisiä, mutta suuri osa näyttäisi olevan kertomuksia. Aapisten ja lukukirjojen sisältö on tietysti sekä suorasanaista että runomuotoista. Alla linkki haun tulokseen:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Valitettavasti en löytänyt tietoja taiteilijasta. Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä FINNA - tietokannasta hänestä löytyi muutama maininta. Asiaa voisi kysellä vielä esim. Taideyliopistojen kirjastosta.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=nybom+kersti&type=AllFields&fil…
https://lib.uniarts.fi/
Kappale on nimeltään "Vihreällä niityllä". Se alkaa: "Hetkeksi jos vaan täytekynäs saan". Kertosäe alkaa: "Niityllä mä kerran kysyin armaaltain, lempensä jos saisin; vastas: kyllä vain". (Tosin nuotissa "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" laulun alkusanat ovat vähän erilaiset kuin muissa nuoteissa: "Hetkeksi jo vaan täytekynän saan".) Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Erkki Ainamo. Laulun alkuperäinen nimi on Auf der grünen Wiese, ja sen on säveltänyt Jára Beneš.
Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 8. Siinä on laulusta kosketinsoitinsovitus ja sanat suomeksi ja saksaksi. Suomeksi sen on levyttänyt Per-Erik (Pärre) Förars vuonna 1958. Hänen esityksensä löytyy cd-levyltä "Muksuilla...
Kyseinen teos on ilmeisesti Albert Edelfeltin maalaus Istuva mies (1875), joka kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Näet teoksen alla olevasta linkistä.
http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+215+D&lang=en
Sodanjälkeisen Saksan ja Berliinin arjesta on kirjoitettu melko runsaasti, mutta suomennoksia on olemassa valitettavan vähän.
Vaski-kirjastoista löytyy esimerkiksi kulttuurihistorioitsija Wolfgang Schivelbuschin teos In a Cold Crater: Cultural and Intellectual Life in Berlin, 1945-48 (1998). Schivelbusch keskittyy pääasiassa Berliinin kulttuurielämään sodanjälkeisessä Berliinissä. Vaski-kirjastoista löytyy lisäksi Marta Hillersin omaelämäkerrallinen teos Nainen Berliinissä: Päiväkirja 20.4.-22.6.1945 (1954). Tässä anonyymisti julkaistussa kirjassa tekijä kuvailee omaa elämäänsä sodan viimeisinä päivinä sekä sodan jälkeen. Tietoa sodanjälkeisestä elämästä löytyy jonkin verran sotahistorioitsija Antony Beevorin teoksesta Berliini 1945 (2002...
Linja-autoliikenteen ja matkustajan oikeudet -säännökset oikeuttavat matkustajan jatkamaan matkaa linja-autoyhtiön järjestämällä toisella ajoneuvolla tai saamaan kuljetuksen sopivaan odotuspaikkaan, josta matka voi jatkua, jos bussi matkan aikana rikkoontuu. Linja-automatkan peruuntuessa tai viivästyessä matkustajalla voi olla myös oikeus korvauksiin. Kuinka tämä kulloinkin järjestetään, vaihtelee varmasti tilanteen mukaan. Tarkemmin kannattanee kysyä bussiyhtiöiltä.
Linja-autoliikenne ja matkustajan oikeudet voi lukea vaikkapa Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta:
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Matkustaminen-ja-matkan-jarjestaminen/matkustaminen-ja-liikenne/linja-automatkat/
Vuonna 1862 perustettu Suomen Yhdyspankki (SYP) avasi haarakonttorin Jyväskylään vuonna 1864 ja Pohjoismaiden Osakepankki (POP) vuonna 1874, osapuolten fuusioituessa vuonna 1919, jolloin Jyväskylään jäi Pohjoimaiden Yhdyspankin konttori.
Ruotsinkielisille pankeille vastavoimaksi vuonna 1889 perustettu Kansallis-Osake-Pankki (KOP) avasi oman konttorinsa Jyväskylässä vuonna 1895. Perustajille suomalaiskansallisuuden pönkittämisen ja kielitaistelun ratkomisen sijaan tärkempää oli pankin vakaan kasvun takaaminen, joskin suomenkielisellä painotuksella.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallis-Osake-Pankki
Pipping: Sata vuotta pankkitoimintaa (1962)
Blomstedt: Kansallis-Osake-Pankin historia 1: 1889-1939 (...
