Murhien todistusaineistoa on edelleen olemassa ja DNA-analyysiä on niitä tutkittaessa käytettykin, esimerkiksi Bodomin murhien oikeudenkäyntien yhteydessä 2004-05. Ongelma lienee enemmänkin siinä, ettei murhien tapahtuma-aikaan potentiaalisista rikoksentekijöistä ollut olemassa DNA-rekisteriä, johon mahdollisia löydöksiä verrata: DNA-analyysistä tuli osa rikostutkinnan menetelmiä vasta 1980-luvulla.
Bodom-oikeudenkäyntiä varten englantilaisessa laboratoriossa tehdyissä DNA-tutkimuksissa pystyttiin esimerkiksi osoittamaan, ettei murhapaikalta löydetyn merkillisen tyynyliinan siemennestetahrojen DNA ollut Nils Gustafssonin eikä Seppo Boismanin. Tämä oli omiaan vahvistamaan epäilystä siitä, että paikalla oli ollut kolmas,...
Sun Tzulta löytyy yksi suomennettu teos nimeltään Sodankäynnin taito. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi voitte etsiä teoksen saatavuustiedot.
Kustantajan mukaan jatkoa ilmestyy seuraavasti:
osa 6, nimeltään Salaisuuksia, maaliskuussa 2003; osa 7, nimeltään Koston paikka, heinäkuussa sekä osa 8 joulukuussa 2003.
Haminan kirjastossa tai muissa Kyyti-kirjastoissa kirjaa ei näytä verkkokirjaston (http://www.kyyti.fi/libdbsearch/) perusteella ainakaan vielä olevan. Kirjasta voi tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen joko Internetin kautta osoittessa http://www.kyyti.fi/node/234 tai paikan päällä kirjastossa. Joissakin muissa Suomen kirjastoissa kirjaa on, joten on myös mahdollista tehdä siitä kaukolainapyyntö oman kirjaston kautta, joko netissä http://www.kyyti.fi/node/234 tai kirjaston tiskillä. Kaukolainaus on maksullista.
Kopion lehdestä saat Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ota yhteyttä Kansalliskirjaston tietopalveluun sähköpostitse:
kk-tietopalvelu@helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Voit maksaa ne kirjastossa käydessäsi joko pankki- tai luottokortilla tai käteisellä. HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Asiaan voit itse vaikuttaa lähinnä varmistamalla, että lainaajatietosi ovat kirjaston rekisterissä oikein - ennen kaikkea, että asuinkunnaksesi on rekisterissä merkitty se, jossa todella asut. Varattavaksi nimittäin valikoituu hieman yksinkertaistetusti sanottuna se nide, joka asiakkaalle voidaan nopeimmin toimittaa noutokirjastoon. Käytännössä tämä tapahtuu seuraavasti:
Hyllyssä olevaa kappaletta haetaan ensisijaisesti asiakkaan valitsemasta noutokirjastosta, seuraavaksi omasta kaupungista, sen jälkeen muista kaupungeista ja viimeiseksi kirjastoautoista, varastoista yms. toimipisteistä.
Jos sen sijaan haluat noutaa jossakin kirjastossa hyllyssä olevan niteen kyseisestä kirjastosta, älä tee varausta HelMetin kautta, vaan soita ko....
Tässä linkkejä muutamiin verkkokauppoihin, jotka myyvät erilaisia vaahteroita ja tammia. Kaupat näyttävät olevan monipuolisia puutarha-alan yrityksiä, joista saa paljon muutakin kuin vaahteroita ja tammia.
- http://www.naturehills.com/trees/maple-trees
- http://www.arborday.org/shopping/trees/trees.cfm
- http://www.tytyga.com/Maple-Trees-s/1899.htm
- http://www.brighterblooms.com/product/scarlet-red-maple-tree.html
Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista Selloon on tänä vuonna perustettu venäjänkielinen kirjasto. Siellä on kaikkein kattavin kokoelma. Helsingin kirjastoista venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy ainakin suurimmista kirjoista ja laajimmat kokoelmat ovat ehkä Pasilassa ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Saksankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja kirjastoihin kyllä jonkin verran otetaan, mutta kirjojen täytyy olla uusia. Vanhoja kirjoja voi tuoda kirjastoiden kierrätyspisteisiin.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/162205-selloon-avataan-venajankielin…
Suurin kokoelma näyttäisi olevan Itäkeskuksen kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28nuortenkirjallisuus%29%2…
Asia selviää Helmet-haun tarkennetussa haussa. Hakusanaksi nuortenkirjallisuus, kieleksi venäjä ja sijainniksi lähinnä kirjastojen lastenosastot.
Helmet-kirjaston kattavimmat venäjänkieliset kokoelmat ovat kuitenkin Espoossa Sellon kirjastossa sijaitsevassa Venäjänkielisessä kirjastossa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Venajankielinen_kirjas…
Suomalaisista kirjastoista löytyy kummastakin lehdestä vain muutamia vuosikertoja. Tiedot on tarkistettu kirjastojen yhteistietokanta Melindasta ja Frank-monihausta:
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoissa Glitter-lehteä ei ole lainkaan ja Julia-lehdestä on vain muutamia vuosikertoja.
Voit pyytää lehdet kaukolainaksi Ruotsista oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-kirjastojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei!
Kirjastokortin numeron voi tarkistaa vain esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, kannattaa se ilmoittaa kadonneeksi ja hankkia uusi, kun se on mahdollista. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Lara Fabianin "Le secret" on 2013 julkaistu levy, joten se olisi ehditty hankkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei mikään suomalainen kirjasto ole sitä hankkinut.
Tällaisista hankkimatta jääneistä levyistä voi tehdä hankintaehdotuksen kirjastoon. Mikään ei estä tekemästä ehdotusta myös johonkin isompaan kirjastoon, josta levyn sitten voisi kaukolainata, jos se saadaan hankituksia.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjastoilla ei ole koko ajan pienenevien hankintamäärärahojen puitteissa mahdollista hankkia kuin pieni osa maailmalla julkaistavista levyistä. Mitään mahdollisuutta niiden kaikkien hankkimiseen ei ole. Siksi hankintaehdotukset ovat tärkeä osa kokoelmatyötä eli kannattaa olla aktiivinen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Monihaun etusivulta löytyvät nämä tiedot: Turun alueen yleiset kirjastot (Vaski-kirjastot) eivät ole toistaiseksi mukana monihaussa. Vaski-kirjastojen aineistot löytyvät Vaski-Finnasta ja Finna.fi:stä. Centria-kirjasto ei ole toistaiseksi mukana monihaussa.
Turku puuttuu Frankista, koska se on siirtynyt Finna-alustalle. Frankiin ollaan rakentamassa hakua Vaskin aineistoihin, mutta sitä ei saatane käyttöön vielä lähiaikoina. Toistaiseksi Vaskin aineistoja pitää siis hakea joko Vaski-Finnasta, https://vaski.finna.fi/ tai Finnan kautta http://www.finna.fi
Kirjaa kannattaa kysyä kassalta/ kirjaston infotiskiltä/ neuvonnasta.
Jos olet tullut heti varauksen tehtyäsi kirjastoon sitä hakemaan, varaus saattaa tosiaan löytyä vielä hyllystä.
Jos olet jo saanut kirjasta saapumisilmoituksen, kirja löytyy yleensä varaushyllystä.
Varaukset ovat joko avohyllyissä tiskin lähettyvillä ja sen saa lainata itse tiskiltä tai automaatilla
tai varaus on tiskin takana ja virkailija lainaa sen sinulle.
Jos tarvitset tietoa silkin historiasta ja/tai valmistuksesta, kannattaa hyödyntää tietosanakirjoja. Internetin hakupalveluista löytyy sanalla silkki esim. seuraavat suomenkieliset silkkiä käsittelevät osoitteet:
http://www.edu.vlk.fi/koulut/tyry/rile/silkki1.htm ja http://www.silkki.com/sivut/Infosta/infosivu.html
Asiasanalla silkki löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista lähinnä silkkimaalaukseen liittyviä kirjoja, mm. seuraava teos: Scheele, Anita von: Silkinmaalausopas. Kirjassa käsitellään silkkimaalausta ja silkkikäsitöitä, ja se on tarkoitettu vasta-alkajille. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi).
Tehtäväkiertoa nimitetään usein asiasanoituksissa työkierroksi. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta löytyy työkierto-asiasanalla kuusi viitettä: Tampereen yliopiston julkaisema Journalismin muutoskaruselli (1999), Suomen kuntaliiton Liikettä kuntien työelämään (1995), Juha Varilan Työmarkkinakelpoisuus ja työssä oppiminen (1992), Oulun yliopiston julkaisemat Vaihtelun halut ja yleisyys työelämässä (1992) ja Joustava työura (1992), seminaariraportti nimeltä Joustava työura (1992) sekä Henkilötoimikunnan mietintö nimeltä Liikkuvuutta hallintoon (1989). Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy katkaistulla hakusanalla työkier* 17 lehtiartikkeliviitettä. Voit tehdä haun Aleksista joko itse kirjaston työasemilla tai pyytää...
Veikkauksen tulosarkistosta https://www.veikkaus.fi/fi/tulokset#!/tarkennettu-haku/pitkaveto löytyy vanhat tulokset ja kertoimet. Latvia-Sveitsi ottelu (Kohde 725) pelattiin 20.5.2014, se päättyi tulokseen 2-3 Sveitsin hyväksi ja kerroin Sveitsille oli 2.25.
Vaikka et uskokaan, olet päätellyt sanan etymologian aivan oikein, sillä verbit rimpua ja rimmuta ovat kuin ovatkin olemassa, ja niiden käyttö näyttää olevan nimenomaan hyvinkin paikallista.
Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 3 / Erkki Itkonen ja Aulis J. Joki, Helsinki 1962:
"rimpuilla, rimmuta (: rimpuaa; Etelä-Savo) 'rimpuilla', rimpua (Lemi, Äänekoski), rimpoa (Lemi), rimpoilla (Inkerinmaa), rimmota (: rimpoaa; Rov." [lieneekö Rovaniemi?] idem ovat deskripitiivisiä sanoja, joita - ehkä sattumalta - muistuttaa lpPi. [Lapin kielen Piitimen] râb'bât, L rabbat, N râb'bât 'rehkiä, ponnistella; kiirehtiä; yrittää (vaivalloisesti) hankkkia tai saada aikaan jotakin tai suoriutua jostakin (voi palautua *rimpe-asuun)."
Vastaavasti...
Olisikohan kyseessä Aagot von Troilin (os. Aagot Marie Rasmussen, s. 12.12.1900 Tampere) teoksesta Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta. Teos on ilmestynyt suomeksi 50-luvun alussa Aila Nissisen kääntämänä. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy teoksesta kuvailu, jonka perusteella kyseessä olisi etsimäsi kirja.
Teos löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, joten voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön oman kirjastosi kautta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
