Kannattaa palauttaa huonokuntoinen kirja henkilökunnalle tiskillä. Silloin voimme panna sen korjaukseen.
Kaikkia automaatteihin palautettua aineistoa ei ehditä katsoa läpi.
Kappale voisi olla Hectorin laulu Nostalgia, osa 1. Se on hänen Nostalgia-nimiseltä albumiltaan, joka on julkaistu vuonna 1972. Laulun sanat alkavat näin: "Mä ajassa oudosti liidän Tää untako on vaiko ei?"
Kappale löytyy myös Mari Rantasilan levyltä Kummalliset unet : Hectorin lauluja, joka on tosin julkaistu vasta vuonna 2008.
https://www.youtube.com/watch?v=6f9xDIBO65U
Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä."
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ruotsinkielisten osuus Varsinais-Suomessa oli 5,7 % (koko maassa osuus oli 5,2 %). Oheisesta taulukkopoiminnasta näet ruotsinkielisten osuudet Varsinais-Suomessa kunnittain: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/88763dad-a363-4d00-b4d7-a0756e2b5ecf
Vuotta 2022 koskevat väestörakennetiedot julkaistaan 31.3.2023.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Taulukko 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Ohjeita taulukoiden...
Kyseessä on Aulikki Oksasen Opettajattaren laulu, jonka voit lukea kokoelmasta Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.128523?sid=2944819773
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Aulikki Oksanen: Helise, taivas! : Valitut runot 1964 - 2014 (2014).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.909972?sid=2944843719
Runo on tullut tunnetuksi Kaj Chydeniuksen säveltämänä lauluna.
Heli Karjalainen on kirjoittanut useita teoksia myös 80-jälkeen ja teokset on julkaistu juuri samalla nimellä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan tuorein Heli Karjalaisen teos on vuonna 2016 julkaistu teos Kaikki nämä päivät.
Löydät kaikki Heli Karjalaisen tähänastiset teokset Fennicasta kirjoittamalla hakulaatikkoon "Karjalainen Heli".
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317595896225
Emme voi ottaa kantaa oikeudellisiin kysymyksiin.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla todetaan mm. seuraavasti:
Mille asiakirjapohjalle tai lomakkeelle valtuutus tehdään?
Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa valtuutusmallia. Löydät erilaisia malleja internetistä. Valtakirjan laatimisessa kannattaa kuitenkin pyytää apua asiantuntijalta, jotta siinä otetaan huomioon juuri sinun yksilöllinen tilanteesi.
Sivustolla on myös esimerkiksi chat, jossa asiasta voi kysyä lisää.
dvv.fi. Näin laadit edunvalvontavaltakirjan.
HSL:n (Helsingin seudun liikenne) mukaan pikaratikan erottaa kantakaupungin raitiovaunuliikenteestä suurempi keskinopeus ja se, että ne kulkevat pääasiassa muusta liikenteestä erillisellä radalla, ei katuverkossa muun liikenteen joukossa (mikä mahdollistaa "tavallista" raitiovaunua suuremman keskinopeuden).
Tampereen "2020-luvun ratikka" on toteutukseltaan pikaraitiotietyyppinen. "Pikaratikaksi" sitä kutsutaan esimerkiksi Tampereen raitiovaunujen ensiesittelyn yhteydessä helmikuussa 2019 tehdyssä MTV:n videopätkässä.
Kysymyksiä ja vastauksia | Pikaratikka | HSL.fi
Tampereen raitiotie - tietoa | Raitiotieallianssi
Tällainen se on! Tampereen raitiovaunu esiteltiin ensimmäisen kerran – valaistus vaunussa muuttuu...
Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen...
Saimme lukijaltamme tällaisen ehdotuksen: Kyseessä lienee Ruth Kvarnström-Jonesin todellisuuspohjainen romaani De fenomenala fruntimren på Grand Hôtel (2023).
Taidehallin näyttelyjulkaisu Katarzyna Kozyra 19.8.-1.10.2000 on saatavissa Kuvataideakatemian avokokoelmista Yrjönkatu 18.
Voit tarkistaa saatavuustiedot osoitteesta http://arsca.csc.fi/
Artikkeleita Kozyrasta voit hakea kirjastojen päätteiltä Aleksi-artikkelitietokannasta osoitteessa http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html
(mm. Suomen kuvalehdessä 33 vuodelta 2000 on ollut artikkeli ko. taiteilijasta.ja Arto-artikkelitietokannasta osoitteessa http://yleiset.lib.helsinki.fi:8000/ josta saat ainakin yhden ruotsinkielisen viitteen: Folktidningen Ny tid 2000 : 36, s. 4
Myös Google-haku antaa viitteitä Kozyrasta - tosin pääasiassa enlanniksi, osoite on http://www-google.com
-voit myös vaihtaa hakukieleksi ruotsin,...
Kirjastonkäytön opetuksesta Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy hyvin tietoja
sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ryhmat.htm.
Sieltä löytyy (noin sivun puolivälistä) suositus kirjastonkäytön opetuksen sisällöstä eri luokka-asteilla, ts. mitä kerrotaan koulussa, mitä taas kirjastossa.
Sivulta löytyy myös linkki harjoituksiin ja koulun ja kirjaston yhteistyösopimukseen.
Kirsti Kuronen on kirjoittanut Vili Voipio- kirjat. Hänestä ei löydy kirjoista tietoja, mutta kustantajan sivuilta löytyy jonkin verran. Voit varata itsellesi internet-ajan vaikka täältä kirjastosta ja voimme auttaa sinua löytämään tuon tiedon.
Toiseen kysymykseesi: on useita sarjoja,joiden kirjailijat ovat kirjoittaneet yli viisi kirjaa. Voit tulla itse paikan päälle ja löytää sinua miellyttävän sarjan/kirjailijan.
Löytämisen iloa sinulle!
Arto-tietokannasta löytyvät asiasanoilla Venäjä ja immateriaalioikeus aikakausjulkaisussa Defensor legis julkaistut Vladimir Orlovin artikkelit
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus - tekijänoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 86 (2005) : 5 , s. 1125-1139.
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus : teollisoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 87 (2006) : 1 , s. 87-99.
Kannattaa varmaankin tutustua tuohon tekijänoikeutta käsittelevään artikkeliin. Siitä voi myös saada vinkkejä lisäkirjallisuudesta.
Tarkoitat varmaan Lawrence Kohlbergia? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät teokset Kasvatus ja sivistys (2000) ja Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä (2001), joissa esitellään Kohlbergin työtä. Kohlbergin omia teoksia ei tosiaankaan kimppakirjastojen kokoelmista löydy. Tampereen yliopiston Hämeenlinnan yksikön kirjastosta löytyy kolme Kohlbergin teosta: Philosophy of moral development moral stages and the idea of justice (1981),Psychology of moral development the nature and validity of moral stages (1984) ja Lawrence Kohlberg´s approach to moral education (1989), mutta näihin olet varmaankin jo tutustunut. Beds for Bananas -teoksesta voit tehdä kaukolainapyynnön joko yliopiston kirjastossa tai kaupunginkirjastossa....
Sharon Osbournelta on julkaistu elämäkerta Extreme: my autobiography v. 2005. Teos on käännetty ja julkaistu suomeksi v. 2006 nimellä Täysillä: omaelämäkerta. Molempia kirjoja saa lainaksi kirjastoista. Suomenkielisestä kirjasta on painos loppunut, joten sitä ei enää saa kirjakaupoista, mutta englanninkielistä teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin nettikirjakaupassa.
Laissa Suomen lipusta 26.5.1978/380 ja sen 8 §:ssä sanotaan seuraavasti:
8 §
Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. (21.4.1995/588)