Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin...
En löytänyt suomenkielistä versiota animaatiosarjan "Olipa kerran elämä" ("Il était une fois la vie") tunnuskappaleesta "Hymne à la vie". Myös suomeksi dubatuissa kuvatallenteissa tunnuskappaleen esittää Sandra Kim ranskaksi. Kappaleen on säveltänyt Michel Legrand ja sanat on kirjoittanut Albert Barillé.
MTV:lle voit antaa palautetta yhtiön verkkosivujen kautta:
https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot
Pitkäsilta on ollut aina nimeltään Pitkäsilta. Se on ollut nykymuodossaan olemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta jo paljon ennen sitä paikalla on ollut silta. Hakaniemen silta on vuonna 1961 valmistunut tieliikennesilta, joka yhdistää Siltasaaren ja Kruununhaan.
Pitkänsillan historiasta lisää täällä arkistoidussa Kysy.fi-vastausartikkelissa.
HRI:n sivuilta voi ladata esimerkiksi vuoden 1925 kartan, jossa näkyy Pitkäsilta nykyisellä nimellään, mutta Hakaniemen siltaa ei vielä ole lainkaan.
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen...
Hei,
Kyseessä voisi olla Lehmä, kissa ja valtameri (La vache, le chat et l'océan, 2006), jota ainakin Nelonen näytti tuohon aikaan. Aika kivan svengaava tunnusmusiikki introssa on ja possua lukuunottamatta alkutunnari sopisi kuvaukseen aika hyvin.
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
Lehtiartikkeleita NIcaraguasta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: HS 2000-09-07; Rauhan puolesta 1999/4; Kotiliesi 2000/9; Kumppani 1999/4, 5; Ympäristö 1999/7; Kehitys 1999/1, 2; Kehitys 1998/4; Kumppani 1998/6; Takoja 1998/5; KU 1998-12-4; HS 1998-12-24; Kumppani 1998/3; Suomen kuvalehti 1998/33.
Internetistä löytyy runsaasti linkkejä Nicaraguasta, pääasiassa kuitenkin englanniksi. Hakuja voit tehdä useammasta internetin hakujärjetelmästä, tulokset vaihtelevat jonkin verran. Voit kokeilla esimerkiksi Fastia ja Alta vistaa. Ota hakusanoiksi joko Nicaragua tai Nicaragua and forests. Hakujärjestelmät löytyvät osoittesta http://www.kirjastot.fi ,kohdasta Tiedonhaku.
Maakohtaisia linkkejä on koottu myös Makupaloihin ja Monikulttuuriseen...
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in...
Rilkellä on ollut runsaasti suomentajia, mainitsemienne lisäksi (Hellaakosken suomennoksia en ole tavannut) ainakin Aila Meriluoto, Anna-Maija Raittila, Arvi Kivimaa, Elina Vaara, Uuno Kailas, Juhani Ihanus ja Reijo Wilenius. Valitettavasti en kuitenkaan ole löytänyt suomennosta Strophen-runosta. Runosuomennoksista on olemassa jatkuvasti täydentyvä tietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Joitakin Rilken runosuomennoksia löytyy myös aikakauslehdistä Takoja (1993, nro 1, s. 16 ja 1992, nro 1, s.37) ja Aamun koitto 2004, nro 23-24, s. 5), mutta nämä eivät nyt ole olleet ulottuvillani.
Hei!
Etsimänne nuotti löytyy esimerkiksi Petäjäveden kirjastosta kokoelmasta 40 kotimaista. Nuotti sisältää laulun sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Voitte tehdä siihen seutuvarauksen joko Aalto-kirjastojen tiedonhakusivuilla tai ottamalla yhteyttä kirjastoonne. Seutuvaraus maksaa 1 euron ja sisältää kuljetukset molempiin suuntiin. Muistakaa tehdä varaus seutuvaraus-laatikkoa klikkaamalla: jos klikkaatte varaus-linkkiä, joudutte hakemaan nuotin Petäjäveden kirjastosta.
Kansallisdiskografia VIOLA ei tunne yhtään "Korpin polkka" -nimellä liikkuvaa esitystä, mutta muodolla "Korpin polska" löytyy kaksi äänitystä. Ensimmäinen löytyy Seurasaaren Pelimannien LP-levyltä "Jalalla koreasti" (Finnlevy p1971 SFLP9514), joka löytyy ainakin HelMet-musiikkivarastosta ja josta sen voi tilata.
Toinen, todennäköisesti erittäin hankalasti tavoitettava versio on vuonna 2004 julkaistulla C-kasetilla "Kittilän kesäpäivien kansantanssiohjelman musiikki".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirja on varmaankin Otavan maailmankartasto. Se vastaa kaikilta osin kuvaustasi. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1953. Uusia painoksia on otettu vuosina 1955, 1957, 1963 ja 1969. Vuoden 1957 (3.) painos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2046377__Sotavan%20maailma…
Tutkimistani historiateoksista ei löytynyt kääröiltamista mainintaa, mutta vanhoista sanomalehdistä löytyy paljon ilmoituksia kääröiltamista. Ilmeisesti niissä on ollut tavallista iltamaohjelmaa kuten puheita ja laulua mutta myös jonkinlaista tavaroiden myyntiä tai kilpailuja, joissa on tavara palkintoja. Osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A… mainitaan esimerkiksi, että juhlissa ongitaan kääröjä eli paketteja. Mainintoja löytyy vanhoista sanomalehdistä esimerkiksi seuraavista osoitteista:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/737716?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/790066?...
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
Kirjastoissa on käytettävissä erilaisia asiakastietokoneita. Suurimmassa osassa on nykyään automaattinen selaushistorian poisto. Oman kirjastonsa tilanteen voi varmistaa kysymällä aiaa henkilökunnalta paikan päällä.
