Voit kysyä kolikon arvoa näyttämällä sitä alan asiantuntijoille. Kolikoiden hinta ei riipu ainoastaan vuosiluvusta vaan myös niiden kunnosta, laadusta ja siitä kenenkä kaivertamia ne ovat. Voit keskustella asiasta Suomen numismaatikot ry:n keskustelupalstalla: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Porvoon pääkirjastosta löytyy Ruotsin numismaattisen yhdistyksen (Svenska numismatiska föreningen) julkaisemia kirjoja, joissa on kuvia 1700-luvun kuparikolikoista:
Myntboken useilta vuosilta, esim.
Myntboken 2003 s.96-99
Myntboken 1989 s.98
Glück, Harry; Årtalsförteckning över svenska mynt (1973) s. 136-138, 148, 150
Näissä on myös kirjojen julkaisuaikaisia kolikoiden arviohintoja.
Kielitoimiston sanakirjassa (v. 2006) pasma määritellään näin: lankavyyhden määrämittainen langalla erotettu osa, tavallisesti 60 kierrosta. Tämä pasmoja erottava lanka on sitten puolestaan pasmalanka. Eli hyvin konkreettisesta asiasta on alunperin ollut kyse. Sanonnassa "pasmat sekaisin" merkitys on muuttunut abstraktimmaksi, pasmojen sijaan voitaisiin puhua suunnitelmista tai konsepteista.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisen PLUSSA-aineistohaun saatavuustiedoissa näkyvä PIKALAINA tarkoittaa, että teoksen laina-aika on aina 2 viikkoa, joskus musiikkiaineiston kohdalla vain 1 viikko. Normaali laina-aikahan on neljä viikkoa, kesälaina-ajat ovat 6-5 viikkoa. Pikalainojen laina-aika ei pitene kesälläkään. Pikalainoiksi merkitään kysyttyjä uutuuskirjoja ja kurssikirjallisuutta. Pikalainoja ei voi myöskään tilata yli kuntarajojen, oman kunnan sisällä kylläkin.
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen...
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti...
Rauha on 1850-luvulla käyttöön tullut suomalaisuusaatteen synnyttämä nimi. Almanakassa se on ollut 29.12. vuodesta 1908. Sitä on käytetty Salomonin ja Fredrikin suomalaisena vastineena. Miehennimenä on joskus esiintynyt myös Rauho. H.A. Reinholm mainitsi Rauhan nimiehdokasluettelossaan 1879. Nimi oli varsin suosittu naisennimi etenkin 1900-1930-luvuilla. Nimi voi ilmaista lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia. Lisää etunimistä: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Viimeisin Katajamäki-sarjan kirja on vuonna 2022 ilmestynyt Katajamäki kukoistaa. Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Ainakaan kevään 2024 julkaisuluettelossa ei ole uutta Katajamäki-kirjaa.
Säkeet ovat Viljo Kajavan runosta Satakielelle, sen viimeiset säkeet. Satakielelle-runo on ilmestynyt ensi kertaa kokoelmassa Luomiskuut (1939)Runo löytyy myös Viljo Kajavan koottujen runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri (1984)
Heikki Paunosen slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kertoo, että friidu on esiintynyt Helsingin slangissa jo 1900-luvun alussa. Tyttöä tai naista tarkoittavat sanat ovat slangissa muutenkin hyvin edustettuina, ja vuosisadan alusta niitä on kerätty yli kaksikymmentä erilaista. Friidu ja bööna pitivät käytössä pintansa kauan, kunnes 1960-70-luvuilla yleisimmäksi tyttöä tarkoittavaksi sanaksi tuli kimma. Friidun alkuperä on mimmin tapaan erisnimessä.
Stadin slangi ry. on valinnut Stadin friidun ja kundin vuosittain vuodesta 1996 asti (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=65).
Näyttää siltä, että australialaista kirjallisuutta on suomennettu vain vähän muuta kuin viihdekirjallisuutta. Tunnetuimpia australialaisia kirjailijoita ovat nobel-kirjailija Patrick White ja viihdekirjailijat Catherine Gaskin, Nevil Shute, Morris West ja Colleen McCullough. Myös Peter Careyn ja Thomas Keneallyn teoksia on suomennettu. Yksityiskohtaisempi luettelo australialaisista kirjailijoista, joiden teoksia on suomennettu, löytyy Eija Ventolan kirjasta Australialaista kertomakirjallisuutta suomeksi (Jyväskylän yliopisto, 1992); bibliografia käsittää vuodet 1890-1989.
Philip Neilin teoksessa Kaunotar ja hirviö : satuja maailmalta on australialainen satu Taikapilli. Internetistä löytyi Simo Kaupinmäen suomentama satu Hurmekukka http://...
Marsun perusravintoa on kuiva heinä. Luonnollista ja terveellistä ravintoa ovat myös vihannekset ja tuorerehu. Lisäksi on huolehdittava, että marsu saa ravinnostaan C-vitamiinia, jota se ei pysty itse tuottamaan. Marsulle voi antaa tuoretta mansikkaa ja tomaattia. Kannattaa perehtyä marssun ruokintaan hiukan laveammin jonkin kirjan avulla, esim. Kanit ja marsut / David Alderton; Marsut / Katrin Behrend; Pikkulemmikit / David Taylor.
1) Lyhyt vastaus, jonka antoi Kaavilla vuonna 1963 kansakoulunopettajana toiminut mies: nettopalkka oli 750 mk ja bruttopalkka vähän päälle 1000 mk.
2) Varkauden kaupungin arkistosta saimme täsmällisempää tietoa. Alakansakoulun opettajan peruspalkka oli epäpätevälle 442,80 mk, pätevälle 492 mk. Ikälisät kertyivät kumulatiivisesti: 1. ikälisä pätevälle 21 mk, toinen 43 mk, kolmas 70 mk, neljäs 101 mk ja viides 132 mk. Ikälisät epäpätevälle: 18,90 mk, 38,70 mk, 63 mk, 90,90 mk ja 118,80 mk. Palkkaan kuului vielä kalliin paikan lisä. IV luokka oli kallein, III seuraava ja II pienin ja I kalleusluokassa ei ollut lisää ollenkaan. Varkaus kuului III ryhmään; lisät peruspalkassa 32 mk, sitten 34, 35, 37, 39 ja 40 mk. - Yläkansakoulun...
Pikiöljystä löytyy jonkin verran kuvauksia ja tietoa Internetistä. Sivusto Yrttitarha on erikoistunut yrtteihin ja rohtoihin http://www.yrttitarha.com/.
Sivuston kansanperinteen sanastossa kerrotaan, että pikiöljyä saadaan tislatessa tervaa potaskan kanssa. Sen mainitaan olevan tysin puhtaana väritöntä. Samasta sivustosta löytyy rohtojen perusohjeita, mutta ei sinänsä erikseen pikiöljyn valmistusohjetta. Osassa kansanperinne kerrotaan männyn kohdassa, että männyn pihkaisista kannoista poltettu terva on ollut kauan yleisesti tunnettu rohto.
Ohjeita voisi kysellä ehkä liikkeiltä, jotka myyvät pikiöljyä. Esimerkiksi Frantsilan Kehäkukka http://www.frantsila.com, Kukinto, http://www.kukin.to/tietosivut/tervatieto.html tai Kainuunterva http://...
Kansaneläkelaitoksen toiminta alkoi Suomessa joulukuussa 1937. Vanhuuseläkkeitä on maksettu vuodesta 1949 alkaen. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy Kansaneläkelaitoksen tilastoja vuodesta 1957 alkaen, jolloin uusi kansaneläkelaki tuli voimaan. Näiden tilastojen mukaan kansaneläkkeen suuruus oli vuonna 1957 8000 silloista markkaa, josta perusosa oli 2000 mk ja täysi tukiosa 6000 mk (täyteen tukiosaan oli oikeutettu yksinäinen henkilö kalleimmassa kuntaryhmässä), ja vuonna 1958 indeksitarkistuksen jälkeen 8800 mk (2200 mk +6600 mk). Vuonna 1960 perusosan korotuksen jälkeen kansaneläke oli 9500 mk (2900 mk +6600 mk). Vuoden 1961 alussa suuruus oli 10800 mk(2900+7900), joulukuussa 1961 indeksitarkistuksen jälkeen 12000 mk (3200+8800)....
Setelien arvoa voit katsoa kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004
Julkaisu löytyy useimpien yleisten kirjastojen kokoelmista. Hinnat eivät ole osto- tai myyntihinto-ja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
