Emme onnistuneet löytämään kirjailija Kirsi Kunnakselta yhtään joulurunoa. Hänen tuotantonsa - niin lapsille kuin aikuisillekin kirjoittama - on tosin niin laaja, että varmuutta asiaan ei saatu. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta löytyy luettelo koko tuotannosta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976056120#.VI7…
Kirsi Kunnaksen suomentamista runoista löytyy ainakin tämä jouluaiheinen lasten runo:
- Harmaan aasin jouluaatto / Krüss, James (kirjassa Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot)
Norjanmunkin nimi tulee siitä, että kyseisiä munkkeja leivotaan perinteisesti Norjassa. Norjanmunkit eroavat tavallisista suomalaisista munkeista mm. siten, että niiden taikinaan tulee piimää, ne paistetaan erityisellä munkkipannulla ja niitä ei pyöritellä sokerissa.
Norjaksi norjanmunkit ovat yksinkertaisesti "munker". Tanskassa niiden nimitys on "æbleskiver".
Wikipediassa kerrotaan norjanmunkeista englanniksi ja norjaksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%86bleskiver
https://no.wikipedia.org/wiki/Munker_(bakverk)
Korkeiden teräksisten savupiippujen spiraalimaisia kierteitä tarvitaan estämään värähtelyä, jonka aiheuttaa niin kutsuttu von Karmanin pyörrerata. Siinä ilmavirtauksessa oleva kappale aiheuttaa pyörteitä, jotka irtoavat kappaleen pinnalta ja ajelehtivat virtauksen mukana. Tietyllä taajuudella irrotessaan pyörteet synnyttävät vaarallista resonanssia, minkä vuoksi niiden estäminen on tärkeää korkeissa ja hoikissa rakennelmissa.
Aiheesta kertoo esim. Tuomo Kärnän artikkeli, joka on julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 5/2001 ja löytyy myös Internetistä: http://www.karna.eu/pdf/tuulen_aiheuttamien.pdf.
Lisätietoa von Karmanin pyörteistä:
http://accessscience.com/content/K%C3%A1rm%C3%A1n-vortex-street/362200
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%...
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan "Maaliskuu maata näyttää." -sanonnan olevan vanhan kansan hokema. Lähdettä sanonnalle tai muita kuukausia ei mainita.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/483-maaliskuu-maata-nayttaa.html
Näitä kuukausiloruja on monia, mutta aivan etsimäsi mukaista emme löytäneet. Elsa Beskowin Vuosisatu: kuvakirja -teoksessa vuosi alkaa näin: "Tammikuu alkaa vuoden, ja helmikuu on lyhkäisin..." Mm. Saini Knuutilan tekemässä Aapisessa taas näin: "Tammikuu ja tuiskusää, helmikuu ja hiihtoretki..."
Kirjastonhoitajalta on aikaisemminkin kysytty näitä runoja. Alla linkki aikaisempaan vastaukseen, jossa on myös kysytty lorua, jossa "maaliskuu maata näyttää...
Joitakin esimerkkejä japanilaisista tanka- ja haiku-runoista, joissa on usein ilmaistu jokin elämänviisaus tiiviissä muodossa löydät seuraavilta sivuilta http://www.japania.org/, http://www.oulu.fi/historia/Harukaze/Jalagin_2005.html
http://www.sci.fi/~jsp/runopalvelu/tanka.html
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/uutuudet/uutuudet1105.htm
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa Japanin uskonnoista ja myös kansanuskomuksista:
http://www.suol.fi/raamattunet/japasuol.html
Suomen rahat arviohintoineen (2008) -kirja antaa rahoille arviohinnan rahan kuntoluokan mukaan. Rahoille annetaan keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Tietoa kuntoluokista esim. kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
1. Kirjan mukaan vuoden 1866 2 markan rahan arviohinta on 15 - 1000 euroa rahan kunnon mukaan. Yleisimmin rahan arvo on 25 euroa.
2. Vuoden 1916 10 penniä: arvo 0 - 20 euroa kunnon mukaan.
3. Raha voisi olla 2 äyrin (ör) ruotsalainen kupariraha. Sitä on myyty ainakin 20 euron lähtöhinnalla:
http://www.systeemi.net/categories.php?parent_id=2017
4. Kysymääsi muistorahaa on myyty 1 euron hinnalla:
http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=4119
5. Presidentti U....
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket -kirjassa ei ole hamsteria lainkaan. Se esiintyy vain samannimisessä, joitakin vuosia sitten esitetyssä televisiosarjassa. Siinäkään hamsteria ei kutsuta millään nimellä. Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta kysytty ennenkin. Toinen vastaus löytyy arkistosta.
Kylmin maailmankaikkeudessa havaittu paikka on protoplanetaarinen sumu ESO 172-7 eli Bumerangisumu. Sen lämpötilaksi on mitattu noin 1 kelvin eli -272 celsiusastetta. Kylmempiä tiloja on saatu aikaan laboratorio-olosuhteissa.
Nykykäsityksen mukaan absoluuttista nollapistettä ei voida saavuttaa. Tätä perustellaan sillä, että absoluuttisessa nollapisteessä atomien liike olisi täysin pysähtynyt. Kvanttifysiikan vastalause on se, että tuolloin hiukkasesta olisi tiedossa yhtä aikaa sekä liikemäärä että paikka, minkä taas Heisenbergin epätarkkuusperiaate kieltää. Atomeilla on siten aina hieman liike-energiaa eli lämpövärähtelyä.
Absoluuttisen nollapisteen saavuttamisen katsotaan myös rikkovan termodynamiikan kolmatta lakia, jonka mukaan...
Heittiötä tai lurjusta merkitsevä hunsvotti on lainaa ruotsin samaa merkitsevästä sanasta hundsfott. Tämä alasaksasta lainattu sana on alkuaan ollut hyvin karkea herjaus, joka on sananmukaisesti tarkoittanut narttukoiran sukuelintä. Suomen kirjakielessä hunsvotti on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786 piipunrassin merkityksessä.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kappaleen nimi taitaa olla vain viittaus mahdollisimman neutraalisti johonkin veikkoseen nimeltä Veikko Nieminen. Laulu on syntynyt vuonna 1978.
Nieminen on Suomen neljänneksi yleisin sukunimi https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ja Veikko nimenä melko tavallinen ja yleisesti viittaava esim. Pallo - veikot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko
Veikko Nieminen myös soituu mukavasti kertosäkeen muuhun sanomaan.https://genius.com/Tapani-kansa-veikko-nieminen-lyrics
Vastaavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi:
Dick Bass - Frank Wells - Rick Ridgeway, Huippujen haaste
Jon Krakauer, Jäätäviin korkeuksiin
Magnus Londen, Maan ääriin : kertomuksia Siperian matkoilta
Lawrence Millman, Kartan reunalla : matka pohjoisessa
Vasili Peskov, Taigan erakot
Romaaneista kannattaa tutustua ainakin Luis Sepulvedan tuotantoon. Tutustumisen arvoisia lienevät myös Tommy Hellstenin Miesmatka ja Seppo Saraspään Pako elämään eli iloinen tarina kuolevasta miehestä.
Omaehtoisesa tiedonhaussa Krakauerin kirjaa vastaavia tieoksia löytynee todellakin varmimmin matkakertomusten ja elämäkertojen joukosta. Myös eräkirjallisuuteen kannattaa tutustua.
Itse asiassa Ihaan häntä taitaa olla kiinni jonkinlaisella taulunastalla. Nastakiinnityksen puuhamiehenä on Risto Reipas.
Nalle Puhin luoja A. A. Milne on kehitellyt tarinoidensa hahmoja todellisen maailman hahmojen pohjalta. Risto Reippaan esikuva on Milnen oma poika Christopher Robin, jolla oli lelueläimiä, mm. vaaleanruskea nallekarhu, tiikeri, kenguru sekä harmaa sahanpuruilla täytetty aasi.
Ihaan irtohäntä viittaa todennäköisesti vanhaan leikkiin, jossa yritetään silmät sidottuina kiinnittää aasin häntä oikeaan kohtaan.
Englanninkielisessä Wikipediassa häntää luonnehditaan vapaasti suomennettuna näin:
"Ihaalla on pitkä irtohäntä, jossa on vaaleanpunainen rusetti. Ihaa pitää hännästään kovasti, mutta on myös taipuvainen hukkaamaan sen...
Valitettavasti kummassakaan mainitsemassanne kirjastossa ei ole palautusluukkua.
Voit hakea palautusluukulliset kirjastot HelMet.fi:n palveluhausta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Marketta on muuntuma Margaretasta (kreikan kielessä 'helmi'). Margareta oli marttyyrineito, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvulla Vähässä-Aasiassa.
Marjatta on Kalevalan loppurunossa esiintyvä nimi. Nimi on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Maria-nimen alkuperästä löydät tietoa tämän palvelun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon esimerkiksi Maria ja etunimet. Arkiston osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (heprean kielessä 'kuningatar'). Vanha testamentti tuntee kaksi Milkaa.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Suomen kansallisooppera on julkaissut Carmenin libreton kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Suomentajana on Marjatta Sario. Libretto löytyy useasta suomalaisesta kirjastosta mm. Helsigin kaupunginkirjastosta. Voit halutessasi kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Valovuosi on yleiskielellä ilmaistuna matka, jonka valo kulkee vuodessa eli 365 päivässä. Valovuodella ei siis viitata aikaan (vuosi) vaan matkaan. Valovuoden pituudeksi on laskettu noin 9,5 biljoonaa kilometriä.
Valovuosi ei ole tähtitieteellinen termi. Alan asiantuntijat käyttävät etäisyyksien mittaamisesta puhuttaessa termeja Parsek ja astronominen yksikkö.
Lähteet:
Ursa: https://www.ursa.fi/extra/kosmos/v/valovuosi.html
Turun yliopiston tähtitieteen dosentin sivut: http://www.astro.utu.fi/zubi/unit/ly.htm
Rovaniemen kunnan internetsivuilta löytyi seuraava tieto:
"Pinta-alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki; sen kokonaispinta-ala on 8 016 km2, josta maapinta-alaa on 7 601 km2 ja vettä 415 km2."
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Wikipedian tietojen mukaan Rovaniemen kokonaispinta-ala on
8 016,42 km², josta maan osuus on 7 600,73 km² ja veden
415,69 km².
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Lambada on brasilialainen tanssi- ja musiikkityyli, joka kehittyi 1970-80 lukujen vaihteessa vanhasta Carimbó-tanssista. Lambadan suurimpia laulajatähtiä Brasiliassa on Pinduca, jota pidetään tyylin alullepanijana. Kymmenen vuotta tyylin kehittymisen jälkeen pari ranskalaista liikemiestä huomasi sen vetovoiman ja päättivät perustaa Ranskassa lambadaa soittavan yhtyeen Kaoman. Yhtyeen suurin hitti oli "Lambada", jota kuultiin ja tanssittin vuosien 1989-1990 tienoilla maailmanlaajuisesti.
Luultavasti kuulemasi kappale on juuri tämä Kaoman Lambada. Voit varmistaa asian Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=5AfTl5Vg73A
Kappaleesta tehtiin tietysti myös suomenkielinen versio, jonka lauloi Anna Hanski. Sekin löytyy Youtubesta: http://www....
Varuskunnista on ollut yleisesti ottaen mahdollisuus saada tanssipareja vanhojentansseihin - varuskuntien käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti: toisaalla varusmiesten osallistuminen on jokavuotinen perinne, toisaalla osallistumista tansseihin ei syystä tai toisesta ole. Joissakin tapauksissa asia on saatettu sopia suoraan lukion ja varuskunnan kesken, mikäli on ollut kyse suuremmasta ryhmästä. Kannattaa myös ottaa huomioon, etteivät varusmiehet pääse välttämättä aina halutessaan esim. harjoittelemaan tiettyinä ajankohtina - poissaoloille palveluksesta pitää aina anoa erikseen luvat.
Tässä tapauksessa lähimmät kyseeseen tulevat puolustusvoimien joukko-osastot olisivat Helsingissä sijaitsevat Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa sekä...
