Kaupoissa saa myydä ainoastaan kasvatettujen lintujen munia. Näistä yleisin on kana, mutta sen lisäksi myynnissä voi olla esimerkiksi viiriäisen, hanhen, ankan tai helmikanan munia. Sekä kanan että muiden lintujen munien tuotantoon ja myyntiin liittyvästä lainsäädännöstä löytyy tietoa mm. Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/oppaat/munien-myynti/kananmunien-ja-muiden-linnunmunien-tuotanto-ja-myynti/. Luonnonvaraisten lintujen munia ei saa kerätä. Myös rauhoittamattomat lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikaan (ks. Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P25a).
Mestarietsivä Peppunen -kirjoja ei toistaiseksi ole saatavina ruotsiksi. https://libris.kb.se/hitlist?d=libris&q=%22Oshiri+Tantei%22&f=simp&spell=true&hist=true&mf=&p=1https://helmet.finna.fi/
Banaanin sisällä ei yleensä ole matoja tai hyönteisiä, ja tämä johtuu sekä torjunta-aineiden käytöstä että banaanin rakenteesta ja lajikkeesta. Vaikka yksittäisiä tapauksia on raportoitu, ne ovat erittäin harvinaisia.Banaani kasvaa tiiviin kuoren sisällä, eikä siinä ole helposti saavutettavaa paikkaa, johon hyönteiset pääsisivät munimaan tai pesiytymään.Länsimaissa myytävät banaanit ovat lähes poikkeuksetta Cavendish-lajiketta, joka on jalostettu kestäväksi ja tasalaatuiseksi. Tämä lajike ei sisällä siemeniä eikä tarjoa ravintoa tai suojaa hyönteisille samalla tavalla kuin villit banaanit.Banaanit eivät vaadi kasvinterveystodistusta, kun niitä tuodaan EU:n ulkopuolelta. Tämä johtuu siitä, että banaaneja ei juuri viljellä EU:ssa, eikä...
Kyseessä on Laura Järvisen lasten runokirja Kukkalapsia vuodelta 1944.
Pääkaupunkiseudulla teos on lainattavissa Helmet-kirjastojen varastosta Pasilasta. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa alla olevasta linkistä Helmetiin.
Kukkalapsia Helmetissä
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Lähetekeskustelu ei ole Suomea koskeva erikoisuus. Pohjoismaissa ainakin Tanskassa ja Islannissa on vastaava keskusteluvaihe ennen asian lähettämistä valiokuntaan. Lisäksi mm. Saksassa on lähetekeskustelu, mutta sitä ei pidetä automaattisesti.
Lähteet:
Matti Niemivuo: Lainvalmistelu - oikeudelliset perusteet ja käytäntö. Kauppakamari, 2020.
Passage of legislation, Saksan liittovaltiopäivien verkkosivut: https://www.bundestag.de/en/parliament/function/legislation/passage-245704
Riimusauvat olivat puisia keppejä, joihin on kaiverrettu koko vuoden kalenteri, kirkolliset juhlapäivät ja kuun merkit. Samaa sauvaa voitiin käyttää kalenterina useana vuotena. Riimusauvoja käytettiin Suomessa ajan seuraamiseen arviolta 1200-luvulta alkaen. 1700-luvulla oli jo saatavilla painettuja vuosittaisia almanakkoja ja riimusauvojen merkitys pieneni. Suomesta on löydetty parisataa riimusauvaa, niistä suurin osa on Kansallismuseossa.
Suomen viimeisen riimusauvan teki tiettävästi korpilahtelainen Mikko Vilpunpoika Hantula vuonna 1868. Riimusauvoja käytettiin vielä jonkin verran myös painettujen kalenterien aikakaudella. Tarkempaa tietoa Suomesta löytyneiden riimusauvojen ajoituksesta voisi löytyä Heikki Ojan teoksesta Riimut :...
Kysymyksesi on varsin laaja eikä yhtä suoraa lähdettä siihen voi antaa. Pukeutumisesta on tehty monia kirjoja, jotka kattavat varsin pitkiäkin ajanjaksoja pukeutumisen historiasta, mutta eivät aina täsmällisesti tietystä aikakaudesta.
Apua voisi löytyä mm.
Hansen, Henry: Muotipuku kautta aikojen; Kopisto: Puku Suomessa 1750-1900; Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lehtinen, Ildiko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin; Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt; Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3; Utrio: Kaari: Bella Donna, kaunis nainen kautta aikojen; Utrio: Familia-sarja sekä Utrion muut perhettä käsittelevät historiankirjat.
Lisäksi...
Omakotitalo ei ole sanana suomen kielessä kovin vanha. Sana omakotitalo esiintyy vasta 1920-luvulta lähtien, sitä ennen käytettiin vastaavista taloista nimitystä pienasunto, yhdenperheentalo tai pieni asuintalo.
Omakotitaloista ja niiden rakentamisesta säädettiin ensimmäinen laki vuonna 1927, jossa myös määriteltiin omakotitalo ensimmäisen kerran. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden- tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Samalla valtio perusti lakisääteisen omakotitalorahaston (ARAVA-järjestelmä), joka myönsi lainoja korkeintaan 100 neliömetrin kokoiselle asunnolle 30 - 40 % lainaosuudella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(5701)
Myös...
Juuri noilla sanoilla alkavaa laulua en löytänyt, mutta jos laululla on jokin muu nimi, sitä ei pysty aina alkusanoilla löytämään. Lisätiedot laulusta olisivat tarpeen, esim. milloin ja missä laulu on kuultu.Samaan tapaan alkavia lauluja on useita, esim.Kerran markkinoille (alkusanat: Menin minä kerran markkinoille) nuotissa Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1978)Läksin kerran markkinoille (= Ballymure ballad; irlantilainen kansanlaulu, suomenkieliset sanat Esko Rahikainen; alkusanat: Kun läksin kerran markkinoille) nuotissa Eurooppalaisia kansanlauluja (Rosebud Books, [2021]), cd-levyllä Ajopuut: Isäni puutarhassa : eurooppalaisia kansanlauluja (Mainmix...
Maakuntakirjastojen kokoelmista löytyi kaksi Cole Porterin elämäkertaa:
Schwartz, Charles: Cole Porter: a biography (New York 1977) sekä
Hubler, Richard G.: The Cole Porter story.
Kirjat saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta; kaukolainan hinta on 4 euroa.
Hei! Ota heti yhteyttä siihen kirjastoon, jonne olet kirjan palauttanut. Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteystiedot löydät täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Yritetty on, kaiveltu yhtä jos toista lähdettä, mutta ainakaan itse en ole onnistunut näitten sanojen takana olevaa laulua tunnistamaan. Ainakaan se ei näyttäisi olevan mikään tunnetummista "Keltaiset lehdet" -nimisistä lauluista. Olisiko kysyjällä mitään lisävinkkejä, joiden avulla etsintää voisi tehostaa? Onko kyseessä tuore laulu vai vanhempi tapaus? Kaikki lisätieto voisi helpottaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen kansallisbibliografian Fennican https://finna.fi mukaan Hj. Nortamosta on ilmestynyt elämäkerta vuonna 2003 tekijänä Niemi Tapio: Hj. Nortamo : jaaritustensa vanki.
Saatavissa Vaski-kirjastoista, mm. Raisiosta http://www.raisio.fi/kirjasto/vaski-kirjastot/
Jonkin verran tietoja on myös teoksissa:
- Vesa Sisättö & Jukka Halme: Kotimaisia pakinoitsijoita, 2013.
- Markku Vainio: Kettumies Hjalmar Nortamo ja susille soittava suutari,2001
Internetistä:
Kansallisbiografian tiedot http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4976/
http://www.nortamo-seor.fi/nortamo-seor_fi/
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
Vanhan tilalle tehdystä aikuisten kirjastokortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli olet tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saat kortin ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Kirjastoissa teokset on tapana aakkostaa hyllyyn kirjailijan kotimaan henkilönnimikäytänteitä noudattaen. Meikäläisittäin "väärinpäin" olevissa kiinalaisissa nimissä sukunimeksi valitaan korrektisti nimen ensimmäinen osa ja etunimeksi jälkimmäinen: Murong Xuecun on aakkostettaessa MURONG, Xuecun ja Mo Yan on MO, Yan.
Vieraiden nimijärjestelmien soveltamisesta suomalaiseen malliin:
Sukunimi? Etunimi? : maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2002
Anna Sewellin nuortenkirjan Uljas musta tarina muistuttaa hiukan hukkaamaasi kirjaa. Siinä Uljas musta -niminen hevonen kertoo tarinaansa minämuodossa. Alkuun sen elämä on hyvää, myöhemmin seuraa monia dramaattisia vaiheita, mutta lopussa se pääsee hyvään kotiin. Kirja on alunperin ilmestynyt jo 1877, ja ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1954:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4df4e0e7-98ef-48e1-a148-f971f047532b
