Kirja "Kylä kahden veden välissä : Rieponlahden - Virmaanrannan kyläkirja" (2001) löytyy Kuopion kaupunginkirjastosta Karttulan lähikirjastosta sekä Varastokirjastosta. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Tiistain 1.12.1925 Savon Sanomat nro 136 (laajuus 4 sivua) on Kuopion kaupunginkirjastossa sekä mikrofilminä että sidottuna paperisena lehtivuosikertana.
Mikrofilmistä voitte saada A3-kokoiset paperijäljenteet Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalista. Sivuja lehdessä on neljä, joten jäljenteet maksavat noudettaessa yhteensä neljä euroa. Mikrofilmistä otetut paperijäljenteet ovat valitettavan tummia.
Voitte myös tutustua suurikokoiseen sidottuun paperiseen lehtivuosikertaan Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa ja ottaa halutessanne valokuvia sivuista.
Kuopion kaupunginkirjasto lehtisalin verkkosivu: http://kirjasto.kuopio.fi/P%C3%A4%C3%A4kirjastolehtisali
Hei,
Kysymääsi kirjaa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä on mahdollisuus tilata kaukolainaksi toisesta kirjastosta. Kaukolainaus on aina maksullista. Maksu on tällä hetkellä OUTI-kirjastoista 50 snt ja muualta 5 €. OUTI-kirjastoissa kysymäsi kirja on lainassa ja lähin eräpäivä on helmikuun alussa. Jos haluat tehdä kaukolainatilauksen, niin voit käyttää joko netissä olevaa kaukolainapyyntölomaketta tai käydä pääkirjastossa tekemässä tilauksen.
Kaukolainalomake on sivulla: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
ystävällisesti
Arja
Kyllä on, muttei Lastukirjastojen kokoelmissa.
Kirjan ISBN on 9780061893926 ja se on julkaistu 2009.
Suomennosta ei näytä olevan, mutta englanniksi kirja löytyy esim. Booky.fi tai Adlibris.com.
Kirja on myös Helmet kirjaston kokoelmissa eli kaukolaina on mahdollinen oman kirjaston kautta.
Tekijänoikeussyistä kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa edes maksutta elokuvaa yksityishenkilöiltä.
Kirjamuotoisia yleisten kielten perussanakirjoja on kaikissa kirjastoissa yleensä hyvät valikoimat, joten niille tuskin on suurempaa tarvetta lahjoituksinakaan. Jos lähikirjastossasi on ns. kierrätyskärry, sinne kannattaa vielä itselle tarpeettomat julkaisut. Sinne voi jättää myös elokuvatallenteita.
Heikki Poroila
William Goldingin Kärpästen herra -kirjasta ei ole tehty lyhennelmää, selkoversiota, eikä sitä myöskään ole suomeksi äänikirjana.
Ehkä sen tilalla, vähän helpompana luettavana , voisi lukea vaikkapa Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintyttären, Timo Parvelan Sammon vartijat -sarjan kirjoja (Tuliterä, Tiera ja Louhi) tai Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten -sarjaa
Emme voi tietää fiktion kirjoittajan syvimpiä tarkoituksia, mutta tässä tapauksessa taustalla on ainakin ollut pyrkimys kuvata jääkauden aikana eläneitten ihmisten elämää sen kaikilta puolilta. Kirja on fiktiivinen, mutta kirjoittaja on perehtynyt myös arkeologisiin löytöihin, joita on sitten käyttänyt hyväksi.
On mahdollista, että seksuaalisten kuvausten suuri määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sillä on pyritty lisäämään kirjojen kiinnostavuutta ja myyntiä. Tällaisen todistaminen on tietysti hyvin vaikeata, ellei kirjailija tai kustantaja suoraan myönnä asiaa. Muistan itse, että jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua, kun suomennokset julkaistiin (1980, 1982, 1985 jne). Olin tuolloin töissä tavallisessa kunnankirjastossa ja...
Hei, kokosin sinulle nämä kirjat Lionel Shriver: Poikani Kevin, Karin Mäkelä: Valkea voima, Waris Dirie: Aavikon kukka, Eunsun Kim: Pohjois-Korea, Sandra Kalniete: Tanssikengissä Siperiaan, Riikka Tanner: Käheä-ääninen tyttö, Ruben Gallego: Valkoista mustalla, Nojoud Ali: Nojoud. Toivottavasti näiden joukosta löytyy sopivia kirjoja. Kirjat odottavat sinua Kuopion pääkirjaston tietopalvelussa.
Lisää lukuvinkkejä on kirjalistana "Riipaisevia tositarinoita - tai melkein tosia" nettiosoitteessa https://kuopio.finna.fi/List/499536
Jotkut lukevat matkalla e-kirjoja eli sähköisiä kirjoja. Esimerkiksi Karin Mäkelän Valkea voima kuuluu tällä hetkellä Kuopion kaupunginkirjaston e-kirjakokoelmaan.
Tarkoitat varmaan Village People -yhtyettä. Nykyisillä jäsenillä on poliisin, intiaanin, cowboyn, merimiehen, sotilaan ja rakennustyöläisen vaatteita ja yhdellä myös nahka-asu (leather man).
http://www.officialvillagepeople.com/members.html
Ilmaisia tietokoneohjelmia, jotka soveltuvat valokuvien ja videoiden muokkaamiseen, on nykyään tarjolla paljon. Suomenkielisiä kuvankäsittelyohjelmia löytyy esimerkiksi hakemalla sanoilla "ilmainen kuvankäsittelyohjelma" ja englanninkielisiä hakusanoilla "free photo editing software". Joiltakin sivustoilta löytyy vertailuja, joissa selitetään tarkemmin, mitä eroja ohjelmien välillä on.
Videoiden muokkaamiseen tai lyhyeiden elokuvien tekemiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy, kun hakee sanoilla "free video editing software".
Ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia on listattu täällä:
https://www.techradar.com/news/the-best-free-photo-editor
https://www.digitaltrends.com/computing/best-free-photo-editing-softwar…
Ilmaisia...
Lahden kaupungin sivuilta löytyy julkaisu Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä https://www.lahti.fi/PalvelutSite/KaavoitusSite/Documents/Selvitykset%20ja%20l%C3%A4ht%C3%B6tiedot/Moderni_web.pdf. Siinä on tieto, että Iso-Saksalan maat kaavoitettiin 1970-luvulla ja sinne rakennettiin rivitaloja.
Google-haulla tuli seuraava osuma: https://asunnot.oikotie.fi/talo/anttilankatu-1-lahti/133574: Anttilankatu 1, rivitalo, rakennettu 1978.
Samoin selvisi, että Anttilankatu 1 senioritalot omistaa Lahden vanhusten asuntosäätiö http://www.lvas.fi/senioritalot. Sieltä tiedustelemalla voisi selvitä tarkempaa tietoa.
Etelä-Suomen Sanomista löytyi uutinen, että kyseiset rivitalot olisi purettu: https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/04/18/S%C3%...
Roman Katšanovin animaatioelokuva Taina tretjei planety (1981, suom. Kolmannen planeetan arvoitus) perustuu Kirill Bulytševin teokseen Puteshestvie Alisy (1974). Teos on suomennettu ja se sisältyy teokseen Alissa avaruudessa (suom. Marja Kyrö, 1981).
Teos löytyy joistakin Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainana omaan lähikirjastoosi, mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmannen_planeetan_arvoitus
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133533
https://www.imdb.com/title/tt0211653/
Parnasso on luettavissa Emagz-palvelussa, mutta palvelun arkistossa voi lukea vain vuoden vanhoja lehtiä. Kahden vuoden takaista Parnassoa ei siis ole luettavissa sähköisesti. Lehden numero 4/18 näyttää löytyvän useammastakin Helmet-kirjastosta, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Jarkko Laine on suomentanut Tomas Tranströmerin runon Svarta vykort I ja II kokoelmasta Det vilda torget (1983). Lähettämäsi katkelma on runon toisesta osasta.
Suomennos Mustia maisemakortteja I ja II julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 4/1985. Suomennos sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Maailman runosydän (1998), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikka (1991) ja Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (1997).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Helmet-kirjastoissa saa digitukea myös puhelimen käyttöönottoon iästä riippumatta. Voit etsiä, missä kirjastoissa annetaan digitukea osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitse pudotusvalikosta Digituki.
Muita Helsingin kaupungin järjestämiä digitukipalveluja voi etsiä täältä: https://digituki.hel.fi/fi/mist%C3%A4-l%C3%B6yd%C3%A4n-digitukea/
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Piipsjärven nimestä sanotaan seuraavaa: Oulaisten ja Haapaveden Piips-, Piipsa-nimiin näyttää sisältyvän henkilönnimi, jonka muoto on ollut alkuaan vakiintumaton: Piippainen, Piippoinen, Piippeinen, Piippinen.
Voit halutessasi kysyä asiaa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta saadaksesi tarkemman vastauksen.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja, PDF-näköisjulkaisu: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Ison Omenan palvelutorilla on jonkin verran varattavia kokoushuoneita sekä pieni soittohuone.
Varattavat tilat voi katsoa Varaamosta, varaamo.espoo.fi. Varausalusta on vaihtumassa, joten tällä hetkellä (12.10.2022) varauksia ei voi tehdä kuin kuluvalle ja seuraavalle päivälle. Lisätietoja voi kysyä osoitteesta kirjasto.omena@espoo.fi.
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna...
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani...
