Tarkoittanet laulua "And all that jazz" John Kanderin säveltämästä ja Fred Ebbin sanoittamasta musikaalista "Chicago", josta on tehty myös elokuva. Kaikkia mahdollisia nuotteja en pysty katsomaan, mutta niissä, jotka pystyin katsomaan ja joissa on pianosäestys ja melodia omalla viivastollaan laulajalle, on kaikissa laulun lopussa lyhyt osuus, jossa on stemma myös kuorolle omalla viivastollaan, näin esimerkiksi nuotissa Kander, John: "The Kander & Ebb collection : piano, vocal" (Hal Leonard, [2004]).
Musikaalin lauluja löytyy myös seuraavista nuoteista (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit):
Kander, John: Chicago : movie vocal selections (International Music Publications, [2003], 94 sivua, 13 laulua)
Kander, John: Chicago :...
Äyväri on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 34 Äyväri-sukunimistä henkilöä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Sukunimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Loimaalla on Äyväri-niminen tila, josta sukunimi voisi olla peräisin. Suuren maatilakirjan (1. osa Turun ja Porin lääni, Varsinais-Suomi, 1963) mukaan tila on vanha sukutila, joka on ollut isännän suvulla vuodesta 1681 (s. 621).
Osuuspankin facebook-sivuilla kerrotaan mainoksesta. Se kuvattiin alun perin jo vuonna 1998. Kirkko sijaitsee Ristijärven kunnassa.
https://www.facebook.com/OP.fi/videos/1569380689806696/
Ravintola Näsinneula palvelee asiakkaita viranomaisohjeiden mukaisesti rajoitetulla kapasiteetilla ja aukioloajoin. Näsinneulan näkötornin näköalatasanteelle otetaan kerrallaan korkeintaan 30 asiakasta. Akvaario on avoinna normaalien aukioloaikojen mukaisesti 10 hengelle kerrallaan. Planetaario on päätetty toistaiseksi pitää suljettuna.
https://sarkanniemi.fi/fi/koronan-vaikutukset
https://visittampere.fi/kohteet/sarkanniemi/sarkanniemen-planetaario/
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä.
Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu
https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren…
https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kulttuuriantropologialla taas tarkoitetaan antropologian alalajia, joka tutkii ihmisten kulttuureja.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella kulttuuriantropologiaa kulttuurintutkimuksen erikoistumisalana. Oulun yliopistossa kulttuuriantropologia kuuluu Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikköön. Kulttuurintutkimus on siis tavallaan yläkäsite kulttuuriantropologialle.
Lisätietoa:
Oulun yliopisto: Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet
Törmäsin samaan tilanteeseen, kun laitoin hakusanaksi Välskärin kertomukset. Tulokseksi tuli vain kokoelmasta kadonnut teos. Topeliuksen Välskärin kertomuksia löytyy kyllä useita kappaleita ja laitoksiakin ja se löytyy nimellä Välskärin kertomuksia.
Rikhardinkadun kirjastossa laitamme joulumateriaalin esille
marraskuun loppupuoliskolla. Materiaaliahan voi tilata normaalisti ennenkin sitä. Lasten joululevyjä ja kirjoja kysellään jo nyt, samoin askartelukirjoja. Soittamallakin
kirjastoon asia selviää, joulumateriaali on yleensä lähistöllä varastossa yms.takahuoneessa.
Etsin tietoa hamsterin valjaista sekä kirjastossa olevista hamsterinhoito-oppaista että internetistä. Melko yleinen mielipide tuntui olevan, että hamsterille ei pitäsi laittaa valjaita ollenkaan, koska hamsterin ruumiinrakenne on sellainen, että hamsteri pääsee valjaista helposti karkuun. Valjaat saattavat myös puristaa liikaa. Mm. Suomen hamsteriyhdistyksen sivuilla kerrotaan näin. Ohjeita tai kaavoja valjaiden tekemiseen ei löytynyt. Koska valjaita ei hamsterille suositella, itsetehdyt valjaat tuskin ovat sen mukavammat tai turvallisemmat. Jos nyt kuitenkin haluat tehdä hamsterillesi valjaat voit ehkä tehdä ne kaupan valjaita mallina käyttäen. Halvemmaksi itsetehdyt valjaat tuskin tulevat.
Lähde:
http://www.hamsteriyhdistys.net/faq.php
Luentoja pääsee katsomaan tästä osoitteesta
http://www.ustream.tv/channel/mediamaja
Vierittämällä sivua alaspäin tulee näkyviin videoidut osat. Mitään tunnuksia ei tarvita.
"Pissahousu Pussirotta / syliin pyytää, totta totta." -runo löytyy
Anna Taurialan kirjasta "Hellimiskirja eli Kaikki sinun nimesi". Ilmestymisvuosi on 1983. Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja löysi vastauksen kysymykseen.
Kirjaa ei valitettavasti ole saatavilla HelMet-kirjastoista.
Myöhästymimaksu on aina 0,20 euroa / laina vuorokaudelta riippumatta siitä onko kyseessä ns. tavallinen laina vai seitsemän päivän laina. Seitsemän päivän laina-ajat ovat Bestseller-kirjoilla, joillakin uutuslevyillä ja DVD- ja Blue-ray-levyillä. Myöhästymismaksuja peritään vain aikuisten aineistosta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Kirjailijalta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa, ja vaikuttaa siltä, että ei myöskään yhtään yksittäistä runoa. Niitä ei löytynyt Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta eikä Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta, jonka kautta löytyy tieto paitsi runokokoelmista myös monista yksittäisistä runosuomennoksista:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On mahdollista, että runo on suomennettu, mutta kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla sitä ei löytynyt.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Lehtiä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Morseaakkoset vastaavat suunnilleen äänteitä. Ei-latinalaisten kirjoitusmerkkien morseaakkoset löytyvät wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Morse_code_for_non-Latin_alphabets
Venäläinen wikipedia: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=%D0%90%D0%B7%D0%B1%D1%83%D0%…
Näitä voi verrata suomalaisiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6tys
Wikipediasta löytyy myös mielenkiintoinen Reino Hallamaata koskeva artikkeli jossa kerrotaan Talvisodan radiotiedustelu -otsikon alla salakirjoitettujen viestien avaamisesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Hallamaa
Annetuilla tiedoilla on vaikea sanoa mistä on kyse, jos käytät kannettavaa tietokonetta voisi sen näyttää kirjastossa ja pyytää katsomaan mistä on kyse. Ainakin isoissa kirjastoissa voidaan tässä auttaa, esim. Sellon kirjaston (Leppävaara, Espoo) pajassa. Tervetuloa. Varatkaa aika sähköpostilla Sellonpaja@gmail.com tai puhelimitse (09)81657 607, etsimme tosin parasta aikaa kadonnutta puhelintamme.
Tarkoittanet varausten lukitusta. Kyllä tämä mainio mahdollisuus on edelleen käytössä.
Mene omissa tiedoissasi sivulle, josta näet varauksesi. Lukitusruudut ovat varauslistan oikeassa laidassa. Kun olet lisännyt täpät valitsemiisi varauksiin, muista vielä tallentaa muutos sivun alalaidassa olevasta painikkeesta Tallenna muutokset. Tämän jälkeen muutos on vahvistettava vielä toisenkin kerran.
Lukitusta ei voi tehdä varaukseen, joka on jo lähtenyt matkaan noutokirjastoon eli se on tilassa "matkalla".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
