Ei ihme ettet ole montaa sopivaa kirjaa löytänyt. Noidista kyllä kirjoitetaan suomeksi, mutta usein ne ovat nuortenkirjoja tai noidat eivät ole pääosassa. Vielä harvempi on käännetty mainitsemillesi kielille.
Löysin kuitenkin yhden sopivan kandidaatin: Marko Hautalan Torajyvät vuodelta 2011. Se on käännetty saksaksi 2013.
Suomalaisen kirjallisuuden seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokantaa. Se on kaikille avoin ja avautuu tässä osoitteessa : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tietokannasta on mahdollista hakea esimerkiksi kaikki ranskannokset ja katsoa sitten esimerkiksi googlen avulla kertooko mikään kirjoista noidista.
Myös Vaski-tietokantaa voi käyttää avuksi tekemällä tarkennetun haun, jolla etsii vaikkapa...
Kävin konsultoimassa hankintapuolella työskentelevää kollegaa, ja hän kertoi, ettei Helsingin kaupunginkirjastossa kukaan muovita kirjoja työkseen. Suurin osa kirjastoista tulee valmiiksi muovitettuina kirjaston tukkutoimittajilta. Siellä siis on henkilöitä, jotka työkseen muovittavat kirjoja muovituskoneilla ja vaikeampia tapauksia käsin.
Helsingin kaupunginkirjasto saamia lahjoituksia ja muita kirjoja, jotka eivät ole valmiiksi muovitettuja, muovitetaan Niemikotisäätiössä. Se tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, josta yksi osa on kirjojen muovittamista, joten sitä ei voi ihan suoraan rinnastaa vakituiseen työhön. Siitä löytyy lisätietoa osoitteesta https://niemikoti.fi.
Asiaa on aika mahdotonta kertoa koko Suomen kirjastojen tasolla,...
Lapsille sopivalla tavalla tunteita käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Kuvakirjat ja runot:
Browne: Martti murehtija (huolestuneisuus)
Forssén Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko (tunnetaidot)
Georgiou: Lari tuntee itsensä vihaiseksi : tarina siitä, miten vihan tunnetta opitaan hallitsemaan
Georgiou: Laria ärsyttää (epäonnistuminen, virheistä oppiminen)
Georgiou: Lina on vihainen : metsäjengin tarina turhautumisesta
Georgiou: Mimi oppii virheistään : metsäjengin tarina kasvun asenteesta
Georgiou: Timo suree ystävää : metsäjengin tarina tunteisiin tutustumisesta
Higginson: Kiukkupussit
Hai: Mörkö Möö ja Mikko Pöö (pelot, hirviöt, kellarit)
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu?
Jones: Tunteet
Kanto: Perttu...
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Tämän mukaan tuo Singerin omepukone on valmistettu 26.5.1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Kirjastojen verkkopalveluista löytyy tarpeisiisi sopivia kirjavinkkilistoja, joihin kannattaa käydä tutustumassa.
Ensimmäisenä olisi kirjastojen ylläpitämästä Sivupiiri-palvelusta löytyvä lista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Osa listan kirjoista menee kyllä nuortenkirjallisuuden puolelle ja saattavat olla 9-vuotiaalle vielä liian hankalia, mutta kannattaa poimia listasta sopivat. Kansikuvaa klikkaamalla löydät kuvauksen kirjan sisällöstä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…
Sivupiiristä löytyy myös hyviä kirjalistoja, jotka on jaettu koululuokkien mukaisesti. Sivulta löytyy myös aiheen mukaisia kirjalistauksia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199
Helmetistä löytyy vinkkilista...
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kulttuuriantropologialla taas tarkoitetaan antropologian alalajia, joka tutkii ihmisten kulttuureja.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella kulttuuriantropologiaa kulttuurintutkimuksen erikoistumisalana. Oulun yliopistossa kulttuuriantropologia kuuluu Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikköön. Kulttuurintutkimus on siis tavallaan yläkäsite kulttuuriantropologialle.
Lisätietoa:
Oulun yliopisto: Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä...
Kyseinen ketjua nimitetään myös lompakkoketjuksi. Löytämieni englanninkielisten artikkelien mukaan lompakkoketjuja olisivat käytetty ensimmäisenä moottoripyöräkulttuurissa 1950-luvulta lähtien. Osaksi syy niiden käyttöön on ollut käytännöllinen eli lompakko ei ole kadonnut ajaessa. Osaksi sen käytöllä on haettu muun pukeutumisen ohella pelotevaikutusta. Erilaiset nuorisokulttuurit ovat sittemmin kopioineet ketjujen käytön.
Valitettavasti näissä artikkeleissa ei ollut tarkempia lähteitä, joista olisin voinut varmistaa asian paikkaansapitävyyden. Jos muodin historia kiinnostaa enemmän, Helmet-kirjastoissa on varattavissa ja lainattavissa useita asiaa käsitteleviä teoksia. Hakusanoilla muoti historia suomenkielisiä teoksia löytyy 454...
Ei ole yllättävää, että pienten lasten vanhemmat tai ensimmäistä lastaan odottavat ovat huolissaan tulevaisuuden uhkatekijöistä. Ilmastonsuojelu tai ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hidastaminen ja toisaalta luonnonvarojen säästäminen kierrättämällä kiinnostavat heitä syystäkin.
Mediassa on siteerattu viime vuosina useita erilaisia tutkimuksia ja barometrejä jotka tavalla tai toisella koskevat tätä aihepiiriä. Onkin vaikeaa näillä lähtötiedoilla löytää tarkasti kyseistä lähdettä.
Sitran julkaisuja voi tutkia verkkosivuilta https://www.sitra.fi/julkaisut/ Sivun ylänurkan hakutoiminnosta voi olla apua. Sitran tutkimukset liittyvät paljolti kestävään tulevaisuuteen.
Vuonna 2019 Sitra selvitti, että alle 30-vuotiaat ovat erityisen...
Sukunimi Rein voi olla lähtöisin useasta eri paikasta, ja sillä on useita eri merkityksiä ja alkuperiä. Nimi voi tulla Saksasta, jossa elementti "rein" esiintyy monissa nimissä. Nimi voi kuitenkin viitata myös romaanisten kielten kuningatarta tarkoittavaan sanaan tai skotlantilaiseen paikannimeen. Suomessa saksalainen alkuperä lienee todennäköisin.
Ks. https://www.surnamedb.com/Surname/Rein
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Tarkoitat varmaan Merja Rantamäen esittämää kappaletta Sinua varten. Sen on sanoittanut Raul Reiman. Säveltäjä on Raimo Henriksson ja sovittaja Jori Sivonen.
Kansalliskirjasto: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653102?sid=2919349774
Hei,
kahvin piristävä vaikutus perustuu suurelta osin kahvin sisältämään kofeiiniin. Sitä ei sikurissa ole. Sikuri sisältää jonkin verran K- ja C-vitamiinia. Ainakin C-vitamiinilla on piristävä vaikutus.
Sikuria on perinteisesti käytetty Suomessa pitkään rohdos- ja lääkekasvina ja sillä uskotaan olevan monenlaisia terveyshyötyjä. Sikuriini sisältää mm. inuliinia, jota käytetään teollisuudessa makeutusaineena. Inuliinin liiallinen käyttö voi aiheuttaa vatsaongelmia.
Lähteet:
Puutarha.net : sikuri
https://puutarha.net/kasvikortisto/kasvikortit/sikuri/
Kysy kirjastonhoitajalta : Mikä Suomen luonnossa sisältää kofeiinia:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-suomen-luonnossa-sisaltaa-kofeiinia?language_content_entity=fi
Kysy...
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Reijo Taipaleen esittämän ”Virran rannalla” -kappaleen sävelmä on kansansävelmä ja sanoituksen on tehnyt Aappo I. Piippo. Laulu alkaa: ”Mä virran rantaan saavun taas”. Tällä nimellä en löydä lauluun nuottia, mutta sama sävelmä on myös kappaleessa ”Hiljaa virtaa joki”, jonka sanat on kirjoittanut Sauvo Puhtila. ”Hiljaa virtaa joki” sisältyy ”Suureen toivelaulukirjaan”, osaan 13, ja nuottiin ”Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät” (F-Kustannus, 2011). Näissä nuoteissa ei ole ”Virran rannalla” -laulun sanoja, jotka voit kuunnella äänitteeltä. Sanat ja soinnut löytyvät myös verkosta:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/reijo-taipale/virran-rannalla-chords-2577528Verkosta löytyviin sanoihin voi sisältyä virheitä. Lähteitä:...
Agricolasta alkaen suomen kirjakielessä esiintynyt 'hahmo' on yleensä vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaamme kuuluvaksi lasketun 'haamu'-sanan variantti. Sen alkuperäisiä merkityksiä ovat ilmeisesti 'hahmo, muoto, kasvot'.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kaukolainattavaksi en kyseistä standardia löytänyt, mutta SFS:llä on oma kirjasto Helsingissä. Siellä on mahdollista käydä tutkimassa standarditietokantoja paikan päällä. Lisätietoja SFS:n kirjaston tietopalvelusta saat tästä linkistä https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/
Myös joissakin korkeakoulukirjastoissa voi käydä lukemassa SFS-standardeja paikan päällä. Kysy siis standardien saatavuutta ja käyttömahdollisuutta lähimmästä yliopisto- tai amk-kirjastosta.
