Topeliuksen säe on "kolmiseikkailuisesta sadusta" Prinsessa Ruusunen, keskeltä Valottaren viimeistä repliikkiä ensimmäisen seikkailun lopussa:
"Ah, mun sielun' aavisti! / Kohtalo nyt kova vainoo, / se vain toivo viel' on ainoo: / ikä pitkä luvattiin... / Kaksoisparin tiedän, niin: / eihän yksin kuolo musta / elost' anna unhotusta, / myöskin uni tarjoo sen, / helpomman ja lyhyen! / Kuolonuneen ei hän nuku. / Prinsessa kun haavoittuu, / kohta hän ja hovi, suku, / uinuu unta raukeata. / Sata vuotta nukahtaa / impi ennen kuolemaa; / mut jos pelastaja saa, / ennenkuin lyö vuosisata / heräävä hän riemuin on..." (Lukemisia lapsille. 5. nide)
Lähdeteokseni listaa kolme suomentajaa – Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa –...
Suosituksia sarjakuvatyyppisistä kirjoista: Amores, Eva: Karsein viikko ikinä -sarjaCopeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksiLazar, Ralph: Maanantai : rosvojen luola (Megamylläkkä-sarjan aloitusosa)Pichon, Liz: Tom Gates -sarja Pohjola, Mike: Maailman hauskin -sarjaReynolds, Aaron: Rex Dexter ja älyttömän kuolleet eläimet (sarjan aloitusosa)Rodkey, Geoff: Tapperin kaksoset -sarjaSuosituksia etsivä- ja seikkailukirjoista:Bagge, Tapani: Aavehevosen arvoitus (Apassit-sarjan aloitusosa)Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarjaHorst, Jørn Lier: Operaatio Myrskypilvi (Etsiväkaksikko-sarjan aloitusosa)Nurmi, Maarit: Aarteen jäljillä (Etsiväkaverit-sarjan aloitusosa)Paretskoi, Jyri:...
Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmässä 4.791 tarkoittaa englanninkielisiä sarjakuvia tai animaatioelokuvia.
https://finto.fi/hklj/fi/page/f4.791
Kappale on Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Kuuntele mua". Se alkaa: "Tää katu kylmä mun kotini on". Se on samannimisestä musikaalista, jonka käsikirjoitus on Simo Ervastin.
Laulu sisältyy nuottiin "Selvät sävelet. 8-9" (Otava, 1997). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Laulu sisältyy myös äänitteille Kiviharju, Eeva: "Kuuntele mua : lauluja iloista ja suruista" (Eeva Kiviharju RESCD-2, Eeva Kiviharju RESC-2) ja "Selvät sävelet. 8-9, CD 3 : jazzista näyttämölle" (Otava, [1997]). Laulun esittää Visa Kiviharju.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Ykköstyypin diabeteksessä ihmisen oma insuliinituotanto heikkenee rajusti ja lopulta lakkaa kokonaan. Normaalisti insuliini edistäisi glukoosin eli verensokerin pääsyä verestä lihassoluihin, palamista energiaksi ja varastoitumista maksaan ja lihaksiin. Ilman sitä veren sokeripitoisuus kohoaa. Kun verensokeri ylittää arvon 10 mmol/l, munuaiset alkavat päästää ylimääräistä sokeria virtsaan. Sokeri erittyy virtsaan veteen liuenneessa muodossa, joten samalla elimistöstä poistuu vettä. Tämä lisää virtsan määrää ja virtsaamisen tarvetta.
Lähde: Diabetes. 7. uudistettu painos. Duodecim, Diabetesliitto, 2011. S. 16 - 24.
Suomessa on useita säänneltyjä ammatteja. Se tarkoittaa, että ammatin harjoittamiseen vaaditaan lain perusteella tietty koulutus tai tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus.
Opetushallituksen sivuilta löytyy lista säännellyistä ammateista sekä niistä vastaavista toimivaltaisista viranomaisista: https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa. Viranomaisten sivuilla on lisätietoa kunkin alan vaatimuksista.
Sääntelyä on eritasoista: ammattihenkilöistä annetun lain nojalla saatu ammatinharjoittamisoikeus (laillistettu ammattihenkilö), ammatinharjoittamislupa (luvan saanut ammattihenkilö) tai henkilö, jolla lain nojalla on oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu...
Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri ilmestyi ensimmäisen kerran Tammen kustantamana vuonna 2013. Pehmeäkantisena kirja ilmestyi Bon-pokkarisarjassa vuonna 2016 ja toinen pehmeäkantinen painos ilmestyi vuonna 2022. Kirja on ilmestynyt myös yhteisniteenä muiden trilogian osien kanssa vuonna 2016 (Punainen kuin veri ; Valkea kuin lumi ; Musta kuin eebenpuu). Kaikkien näiden painosten kustantaja on Tammi.
Se on ilmestynyt myös:
-e-kirjana, Tammi, 2013
-CD-äänikirjana, Tammi, BTJ Finland, 2014
-selkokirjana, kustantaja Avain, selkomukauttaja Hanna Männikkölahti, 2017
-Daisy-äänikirjana, Celia, 2019
Lisäksi kirja on käännetty useille kielille. Tiedot käännöksistä löytyvät Kansalliskirjaston...
Ruokien säilyvyys riippuu aina monesta tekijästä, kuten säilytyspaikan ilmatiiviydestä, kosteudesta ja lämpötilasta.
Elintarvikkeiden säilyvyydestä voi lukea vaikkapa Ruokaviraston tai Elintarviketeollisuusliiton sivuilta.
Kahvipiirin jutussa annetaan vihjeitä paahdettujen kahvipapujen säilyvyyden parantamiseen. Kahvi valmistetaan paahdetuista pavuista ensisijaisesti maun vuoksi, mutta myös siksi, että paahtaminen voi olla kotikonstein hankalaa. Paahtamattomat, vihreä kahvipavut säilyvät kuitenkin oikein säilytettynä jopa vuosia, kertoo Gridlock Coffee Roasters.
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen...
Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369.
Ohjelmasta löytyy verkkohauilla jonkin verran tietoa, mm. näyttelijöistä ja henkilöhahmoista jotka esiintyivät ohjelman eri osioissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansa_ja_Oiva
Juontajatietoja voisi kysyä suoraan Yleltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Seuraavat julkaisut löytyivät:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.63384?sid=4512047907
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/MLB9HKAEBRHEJ7CUIX1XAF64BVDKBQFR…
Ensiksi mainittu teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta ja se sisältää mm. tehtaan kartan, valokuvia tehtaasta, parin sivun mittaisen historiikin ja runsaasti tietoa tehtaan erilaisista tuotteista.
Nettipappi Marko kirjoittaa: "Asaf oli leeviläinen, Leevin pojan Geersomin sukua. Hän oli yksi laulajista, jolla laulamisen lisäksi näytti olleen laulujen tekemisen taito" 1). Hän eli Israelin kuningas Daavidin aikana ja mainitaan pari kertaa Ensimmäisessä aikakirjassa (1. Aik. 6:16–18, 24) ja (1. Aik. 16:4–6).1)https://nettipappi.net/index.php?topic=140.0
Kasvit eivät tunne kipua samalla tavalla kuin eläimet, joilla on keskushermosto ja aistit. Kasvit eivät siis ole tietoisia kivusta, mutta ne reagoivat vahvasti ärsykkeisiin ja haitallisiin olosuhteisiin. Lähde: https://www.aka.fi/tietysti/kysy-tieteesta/tunteeko-kasvi-kipua-voiko-kasvi-masentua/
Harri Närhestä löydät tietoa teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2/toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Teoksen saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi (pääkaupunkiseudun kirjastot). Asioidessasi kirjastossa voit pyytää virkailijalta artikkelihakua Närhen lehtikirjoituksista, niitä kyllä löytyy.
Hänestä kerrotaan useissa teoksissa. Kirjassa Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 on runsaasti tietoa hänestä. Myös Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita kerrotaan hänestä samoin kuin Kotimaisia nykykertojia-sarjan osassa 2. Kahdessa viimeksimainitussa on tietoa erityisesti hänen tuotannostaan.
Kirja näyttää tosiaan olevan melko hankalasti saatavissa. Antikvariaattien yhteishaku www.antikka.net ei tunnistanut yhtään myynnissä olevaa kirjaa. Frank-monihaun mukaan yksi lainattava kappale on kuitenkin hyllyssä Jämsän kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa.
Kannattaa tutustua Amnesty Internationalin kuolemanrangaistussivustoon
http://www.amnesty.org/en/death-penalty
Kuolemanrangaistuksesta löytyy tietoa suomeksi Suomen Amnestyn sivuilta http://www.amnesty.fi Kirjoita hakulaatikkoon kuolemanrangaistus
Kirjamateriaalia löytyy jonkin verran Helmet-hausta, esimerkiksi:
Silmä silmästä : kuolemanrangaistuksen historiaa / Terho, Sampo, 2007
Kun valtio tappaa.. : raportti kuolemanrangaistuksesta, 1989
Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti, 1981
Teoksessa Kun aika loppuu on Lars Björnen artikkeli Kuolema esivallan toimesta – kuolemanrangaistuksen historia:
Kun aika loppuu : kuolema historiassa / toimittanut Eero Kuparinen, 1999
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=...
Kouvolan pääkirjastossa on kyseistä romaania useita kappaleita hyllyssä. Ne ovat romaanihyllyssä tekijän mukaan m-kirjaimen kohdalla. Romaanin kirjoittaja on Timo K. Mukka.