Esimerkiksi sellaisilla hakusanoilla kuin vammaiset ja kehitysvammaiset löytyy jonkin verran kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta. Nimenomaisesti CP-vammaisia käsittelevien teosten määrä onkin jo huomattavasti vähäisempi. Tässä kuitenkin muutama; mukana on sekä nuorten- että aikuisten kirjoja:
Majgull Axelsson, Huhtikuun noita
Christy Brown, Jonnekin päivästä pois
Christy Brown, Vasen jalkani
Ruben Gallego, Valkoista mustalla
Tuula Kallioniemi, Rottaklaani
Ilona Karjalainen, Mirkka, erään ihmisen kuva
Christopher Nolan, Aika näyttää
Ivan Southall, Päästä pallo lentoon
Anya Ulinich, Petropolis
Kyllä vain ja se on rikottukin. Jules Vernen teos ilmestyi siis 1873. Vuonna 1889 journalisti nimeltään Nellie Bly lähti matkalle maailman ympäri tarkoituksenaan rikkoa Phileas Foggin fiktiivinen ennätys. Ja hän onnistui yrityksessään: häneltä meni matkaan vain 72 päivää. Samaan aikaan toinenkin nainen, Elizabeth Bisland, Cosmopolitanin reportteri, lähti yritykseen, tarkoituksenaan voittaa Nellie Bly. Elizabeth Bisland oli kuitenkin Nellie Blyta neljä päivää jäljessä. Tapaukset olivat aikansa mediamaailmassa merkittäviä ennätyksen tavoittelijoiden sukupuolen takia, 1800-luvun lopulla kun naisille oli varattu ihan toisenlainen rooli, itsenäiset seikkailijanaiset olivat harvinaisia.
Muutama kuukausi Nellie...
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://...
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Vaski-kirjastot eivät saa mitään tietoja väestörekisteristä tai mistään muultakaan taholta eli kuolemasta pitäisi ilmoittaa kirjastoon. Samalla tarkastetaan lainatilanne yms. ja poistetaan asiakastiedot.
Sama koskee muitakin yhteystietoja. Moni asiakas luulee tehdessään osoitteenmuutoksen, että siitä ilmoitetaan kirjastoon, mutta emme saa ilmoitusta. Käyttösäännöissä sanotaankin, että on asiakkaan vastuulla ilmoittaa, jos yhteystiedot muuttuvat (osoite, s-posti, puhelinnro).
Vaski-kirjastojen käyttösäännöt (finna.fi)
Hei,
Kirjoja suomen muinaisuskoista löytyy kyllä Helle-kirjastoista. Voit esim. tehdä haun verkkokirjastolla asiasanoilla:
muinaisusko : https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=muinaisusko&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&dfApplied=1&limit=20
suomalainen mytologia: https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22suomalainen+mytologia%22&type=Subject
Myös kirja, Vaiettu muinaisuus, voi mahdolllisesti olla kinnostavaa, https://helle.finna.fi/Record/helle.1484868
Kirjassa, Pohjolan voimaeläimet, voi löytyä tietoa muinaiseläinsymboleihin. https://helle.finna.fi/Record/helle.1344973
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy yhdeksän Hitlerin suomennettua puhetta 30-luvun lopulta ja jatkosodan vuosilta. Puheet löytyvät Fennicasta hakusanoilla hitler puheet. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvat julkaisut ovat käytettävissä Kansalliskirjaston tiloissa.
Suomennoksien lainattavia kappaleita on pääkaupunkiseudulla Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa, Eduskunnan kirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa. Voitte tarkistaa julkaisujen saatavuuden Finna.fi-hakupalvelulla, Helka-haulla, Eduskunnan kirjaston tietokannasta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston tietokannasta.
https://finna.fi/
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/...
Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmässä 4.791 tarkoittaa englanninkielisiä sarjakuvia tai animaatioelokuvia.
https://finto.fi/hklj/fi/page/f4.791
"Ja minä näin sinun joulusi rauhan, kaupunki, hauraan / kuin tinapaperi, kuin lasipallot kuustesi oksilla."
Nämä säkeet ovat Arvo Turtiaisen runosta Oli joulupäivä (nimi sisällysluettelosta), joka sisältyy kokoelmaan Minä, paljasjalkainen.
Koulujen päättäjäisjuhlaa vietettiin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan lauantaina 31.5.1986.
"Lauantai oli viimeinen työpäivä sadoilletuhansille koululaisille", kerrottiin sunnuntain 1.6.1986 lehdessä. Koulutyön mainittiin alkavan uudelleen taas 14.8.
Suomen Sementinvalmistajain Yhdistys perustettiin vuonna 1921. Yhdistyksen rakennusmestariasiamiehet kiersivät ympäri Suomea opettamassa mm. sementtitiilien ja kaivonrenkaiden valmistajia betonin oikeasta käytöstä eli voisi olettaa, että betonisia kaivonrenkaita on ollut käytössä jo ainakin 1930-luvulla.
Petri Juutin teoksen Kaivot ja käymälät (2005) mukaan 1950-luvun alussa 29% kaivoista oli vuorattu betonilla.
Lähde: Lauri Seppänen: Valmisbetonia 50 vuotta
Tästä aiheesta ei näytä vielä olevan tutkimusta, mutta jonkinlaista muistitietoa kylläkin.
Jenni Soinnisen ja Leea Keski-Nisula artikkeli (2019;135(24):2437-45 Duodecim) kertoo yleisestä tilanteesta Suomessa: "Vuonna 1939 kotona synnytti yli 70 %, joista vielä lähes joka kolmas ilman koulutettua synnytysapua (9). Kunnanlääkärit hoitivat kotisynnytyksiä harvoin eli yleensä vain, kun oli kyse komplisoituneesta synnytyksestä (10). Sairaalasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä ohitti kotisynnytysten osuuden 1940-luvun loppupuolella (9). 1950-luvulle siirryttäessä synnytyskomplikaatiot siirrettiin hoidettavaksi sairaaloihin (10).
Vuoteen 1961 mennessä lähes kaikki synnyttäjät saivat jo koulutettua synnytysapua ja suurin osa synnytti...
Tällä palstalla on aiemmin vastattu, että sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’ ja sitä on tavattu Mäntyharjun ja Miehikkälän murteissa ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevää vastinetta luulajansaamessa.
Kotikunnassani on Oulanki-niminen maatila. En tunne historiaa, mutte tiedetään lappalaisten asusustelleen aikoinaan noilla seuduilla. En tunne yksityiskohtia… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Vastauksessa mainitaan myös, että Jyväskylän kaupunginkirjastossa on mm. Alpo Räisäsen teos Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta. Kirjan sivuilla 99-100 on kerrottu lisää Oulu- ja Oula-nimien etymologiasta ja siitä, mitä kautta sana on levinnyt Suomessa.
Wikipediassa mainitaan, että perimätiedon...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tällä palstalla ansiokkaasti. Tutkijoiden mukaan ei löydy selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä. Linkin takaa löytyy aiempi vastaus sekä linkkejä hyödyllisiin lisälähteisiin:
Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Kyseessä lienee Paul Segersvärd. Hänet tunnetaan Ylen Aamu TV:n Luonto lähellä -ohjelmista sekä menneiden vuosien suositusta tv-visailusta Mikä mikä viidakkokirja. Mikä mikä viidakkokirjaa kuvattiin yli sata jaksoa vuosien 1989–1992 aikana. Vuonna 1997 Segersvärd ryhtyi toimittamaan TV 1:n Aamu-uutisten Luonto lähellä -sarjaa, jota hän vuoteen 2019 mennessä ehti tehdä 652 jakson verran. Vuosina 1992–97 Segersvärd työskenteli toimittajana TV 1:n Lasten ja nuorten toimituksessa. Koulutukseltaan Segersvärd on optikko. Television luonto-ohjelmiin Segersvärd päätyi alun perin lintuharrastuksensa kautta; journalistista kokemusta hänelle oli kertynyt Helsingin lintutieteellisen seuran lehden toimittajana.
Missä...
Alice Tegnér (1864-1943), o.s. Sandström, on ollut kotiopettajana Grotenfeltin suvun omistamassa Järvikylän kartanossa Joroisilla syksystä 1883 seuraavaan kesään asti.
Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), o.s. Ahnger, ei ole asunut Nokialla 1930-luvulla, sillä hän kuoli jo vuonna 1915. Hän oli naimisissa Eduard Polónin kanssa vuodesta 1891 kuolemaansa asti.
Löytämistäni artikkelilähteistä ei ilmene, että Alice ja Edit olisivat tavanneet tai tunteneet toisensa tai että heillä olisi ollut mitään erityistä yhteyttä toisiinsa. Kumpikin oli kiinnostunut musiikista ja kasvatustyöstä. Tosin lyhyissä artikkeleissa asioita ei käsitellä perusteellisesti, joten yksityiskohtaisempaa tietoa voisi löytyä esimerkiksi elämäkerrasta. Edit Polónista on...
Tätä on kysytty aiemmin Ylen Muistikuvaputki-verkkosivulla. Kyseessä oli televisiosarja nimeltä Sinun unelmiesi tähden.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
YouTubelta löytyy osa Madonna - Like a Prayer -jaksosta. https://www.youtube.com/watch?v=-IQ8ERRm4tk&ab_channel=MarkoJukkara
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti säilyttää elokuvia ja televisio- ja radio-ohjelmia. Heiltä voisi tiedustella sarjan tallenteista. Videolla ja filmillä olevien aineistojen katselusta katseluhuoneissa peritään maksu. https://kavi.fi/tietopalvelu/
Hei,
Sekä Aili Palménin vuoden 1964 käännöksessä että Arto af Hällströmin vuoden 2011 käännöksessä tuo kohta kuuluu "Eivät liikahdakaan". Valitettavasti Love-kirjojen vuonna 1990 julkaiseman Antti Halosen ja Kristiina Lyytisen käännöstä ei juuri nyt ole paikalla.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa on tätä samaa asiaa kysytty 7/2010. Sieltä on vastattu seuraavasti:
"Helsingin kaupungin rakentamisyksikön kilpipalvelusta kerrottiin, että kantakaupungin katunimikilvissä käytetty kirjasintyyppi on nimeltään Koru - tai Katukoru. Kirjasintyypin suunnittelijaa ei heidän vastauksessaan mainittu.
Kilpipalvelun mukaan alkuperäinen fontti löytyy sähköisessä muodossa ainoastaan heiltä; Staran kilpipalvelusta eikä sitä luovuteta yksityiskäyttöön. Yksityiseen käyttöön tilattavissa kilvissä käytetään fonttia F54 Cheltenham XBDCN, joka vastaa kantakaupungin alueella käytettyä historiallista kirjasintyyppiä."
