Hei Arto,
Ja kiitos hankintaehdotuksestasi! Vastavuoroinen sosiaalityö kirja on saatavana Ellibsin e-kirjakaupassa, ja voimme hankkia sen kokoelmaan, kun tilaamme seuraavan kerran e-kirjoja ensi kuun lopussa. Valitettavasti toista kysymääsi kirjaa Ammattina sosionomi ei ole kirjastolle tarjolla e-kirjana.
Hankimme muutenkin yleisenä kirjastona etupäässä kaunokirjallisuutta sekä tietokirjallisuuden suosituimpia uutuuksia e-kirjakokoelmaamme. Kurssikirjoissa päävastuu on oppilaitoskirjastoilla. Kysymäsi kirjat löytyvät kuitenkin painettuina kokoelmastamme ja niitä voi varata maksutta verkkokirjastossa kirjastokortilla ja salasanalla.
Ystävällisin terveisin,
Kati Vuontisjärvi
Erikoiskirjastonhoitaja
Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin...
O. E. Nyman näyttää suomentaneen teoksia vuosina 1921–1925. Osasta on ilmestynyt myöhemmin uusia painoksia. ”Suomen kirjailijat 1917-1944” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981) ei mainitse häntä, enkä löytänyt häntä muistakaan tutkimistani kirjallisuuden lähdeteoksista.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905 – 1907 osoitteessa http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/matrikkelit/yomatrikkeli_1900_1907… sisältää yhden mahdollisen henkilön, joka voisi olla O. E. Nyman. Hän on Onni Edvard Nyman, joka on syntynyt Suomussalmella 16.9.1888.
Onni Edvard Nymanista ei kuitenkaan löytynyt kovin paljon tietoja. Muutamilla netin sukututkimussivustoilla hänet mainitaan. Ylioppilasmatrikkelin mukaan hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun...
Molemmat lehdet ovat Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Iltalehden näköislehden arkistossa pääsee myös lukemaan vanhoja artikkeleita. Palveluun pitää kirjautua. Osoitteessa www.is.fi/haku/ voi myös käydä hakemassa vanhoja artikkeleita Ilta Sanomista.
Kyllä kirjastoissa pidetään edelleen kiinni siitä periaatteesta, ettei muita häiritsevää käytöstä hyväksytä. Täydellisen hiljaisuuden vaatimuksesta on kuitenkin jouduttu luopumaan mm. sen takia, että moderni teknologia aiheuttaa joka tapauksessa monenlaista taustahälyä. Useimmissa vähän isommissa kirjastoissa tilanne on ratkaistu yleensä niin, että kirjastossa on erillinen tila, jossa edellytetään puhumattomuutta mm. opiskelurauhan takia.
Kirjastoja käyttävien kansalaisten näkemykset kirjastohiljaisuudesta poikkeavat varsin suuresti toisistaan, ja myös henkilökunnan keskuudessa on erilaisia näkemyksiä. Osa haluaisi myös kirjastoon viihdyttävää taustamusiikkia, mutta Suomessa sellainen on jäänyt suhteellisen harvinaiseksi. Pienemmissä...
Suomen kirjallisuuden käännöstietoakannasta löytyvät eri kielille käännetyt teokset, ei yksittäisiä runoja. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/Leino Eino : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINKoskenniemi V. A. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINHellaakoski Aaro http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINEino Leinon runossa on ilmeisesti kyse runosta "Trubaduurin laulu". Runon löydettävyyttä, suomenkielisistä Leinon kokoelmista, on kysytty aikaisemmin https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-joku-eino-leino-runon.Koskenniemeltä on ilmestynyt runo "Kaksi komeettaa", joka löytyy suomenkielisenä ainakin teoksesta Valkeat...
Suomen elokuva arkistossa, nyttemmin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, on lakisääteisesti vuodesta 1984 Suomessa levitetyt elokuvat kaikissa formaateissa, mukaan lukien videokasetit.
KAVIn Tenho-tietokannassa on 24080 videolevityksessä ollutta kasettia.
Valtaosa niistä on digitoitu. Tenho-tietokanta näkyy vain KAVIn sisäverkossa. Digitoituja videoita voi katsoa KAVIn tiloissa (koronakriisin jälkeen).
Henkilökunta auttaa lastenvideoiden löytymisessä.
1980-luvulla ilmestyi erityisiä videolehtiä. Esim Katson videolehti. Niissä on erikseen listattu lastenelokuvat. Tämä helpottaa poimimaan lastenelokuvat digitoiduista videoista.
Lähteet: Tenho-tietokanta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Katso!:n videolehti, 184...
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki"....
Onnistuin löytämään Finna-hakupalvelusta yhden venäjänkielisen Suomen kartaston, joka on julkiastu vuonna 1901. Kyseinen kartta löytyy nimellä Atlas" kart" k" Voennomu obozrěnìû Finlândskago voennago okruga (Атласъ картъ къ Военному обозрѣнію Финляндскаго военнаго округа). Kyseistä karttaa säilytetään Kansalliskirjastossa.
Suomen kirjastojen kokoelmissa on suuri määrä vanhoja karttoja sekä kartastoja. Osa historiallisista kartoista on myös digitoitu. Suomen eri kirjastoissa säilytettäviä karttoja on helpointa etsiä Finna-hakupalvelun avulla. Voit etsiä kartastoja Finnassa esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi ja kartastot. Haun tehtyäsi näet hakutulosten vasemmalla puolella erilaisia rajaustyökaluja, joilla on mahdollista tarkentaa...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l…
Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.
Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995)
Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
Kansalliskirjastossa on useita eri laitoksia Josephus Flaviuksen teosta, joista löytyy alkuperäisteksti ja käännös englanniksi, saksaksi tai ranskaksi. Sinun kannattaisi käydä siellä tutustumassa niihin. Voisit myös tiedustella klassillisten kielten laitoksen kirjastosta, mikä teksteistä olisi suositeltava ja ehkä saatavissakin.
Moniosainen sarja
Iosephus Flavius
Flavius Josephus, translation and commentary / edited by Steve Mason. Leiden : Brill
näyttäisi olevan tuore, 2000-luvulta, joten sitä voisi olla saatavana.
Seuraavasta laitoksesta on otettu useita painoksia, joten sitäkin voisi yrittää etsiä.
Iosephus, Flavius
Geschichte des jüdischen Krieges |d Flavius Josephus |e Übersetzung von Heinrich Clementz
5. Aufl 1982...
Hei,
erilaiset keräilysarjat olivat Saksassa erittäin suosittuja vuosien 1926 ja 1945 välillä. Vielä nykyisinkin tunnetaan n. 700 erilaista tuon aikakauden albumeihin kerättävää keräilysarjaa, lisäksi on vielä n. 420 sarjaa, joita varten ei erityistä albumia ollut. Kuvia on ollut erikokoisia ja eri aihepiireistä.
Tunnetuin kuvasarjoja albumeihin painattanut yhtiö oli savuketehdas Reemtsma, jonka mukaan noita kuvia alettiin nimittää tupakkakuviksi eli Zigarettenbilder.Savukerasioissa oli numeroitu kuponki, joita keräämällä ja useampia savukefirmaan kerralla lähettämällä sai paluupostissa 25, 50 tai jopa 100 keräilykuvaa.
Ainakin osassa albumeista on keräilykuvien kautta saatu kerätyksi myös tekstiosuus.Kuvia on painettu myös niin paljon,...
Varsin hyvä verkkotietopaketti venäläisten joukkojen osuudesta Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin löytyy osoitteesta
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm
Kyseisen artikkelin lopussa on myös kattava luettelo kirjallisuudesta, jossa käsitellään tai sivutaan venäläisiä joukkoja.
Lars Westerlundin toimittamassa, vuonna 2004 julkaistussa teossarjassa "Venäläissurmat Suomessa 1914-22" on käsitelty myös kyseistä aihepiiriä. Teossarjan osassa 2.1 esitetään venäläisten kärsimiä tappioita Tampereen seudun taisteluissa sekä luetellaan myös suuret määrät kaatuneiden nimiä.
Em. teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Itse 422. Kolpinon...
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
Nimellä Urho Kaleva Kekkonen löytyy vuodelta 2000 Valtteri Majavakosken runokirja. Kekkosesta saattaa löytyä runoja toki muistakin kokoelmista. Jospa joku palstamme lukijoista osaisi vinkata lisää runokirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1390277__Smajavakoski__Ori…
Käsittelyssä-tila tarkoittaa yleensä sitä, että kyseessä on uusi kirja, jota käsitellään juuri lainauskuntoon. Kirjasta tarkempaa tietämättä on kuitenkin vaikea sanoa, miksi kirja on heti poistettu. Yksi mahdollisuus on, että kirja on saapunut kirjastoon viallisena, eli esimerkiksi sivuja on puuttunut.
Finna.fi haulla löysin 1870 julkaistun Ivanhoen Jyväskylän yliopiston, Kuopion kaupunginkirjaston ja Vihdin kaupunginkirjaston kokoelmista.
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F…
Teoksessa on 748 s ja sen on suomentanut J. Krohn. Ihan tuhatsivuista en siis löytänyt.
Näyttäisi olevan toinen korjattu painos...
Kolmas korjattu painos on ilmestynyt 1930 ja sen on suomentanut Suonio, sivuja enää 654.
Siitä lähtien kirja kutistuu, kunnes on nykyisellään 2013 e-kirjamuodossa 493 sivua.
Myöhemmät painokset saattavat olla monisivuisempia esim. 1930-luvun kirjassa taisi olla
Epäilen, ettei teoksia kotilainata, vaikka ne saisikin kaukolainoksi.
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
