Taitepavulla tarkoitetaan tavallista vihreää papua.
Yksi vanhimmista viljelykasveistamme on tarhapapu (Phaseolus vulgaris). Siitä on olemassa useita muunnoksia, kuten matala, haaroittuva, ilman tukea kasvava pensaspapu (var. nanus) ja pitkä, rentovartinen, tuettava salkopapu (var. vulgaris). Pyöreäpalkoinen ja säikeetön vihreä taitepapu on yksi viljellyimmistä pensaspaputyypeistä. Muita ovat litteä- ja leveäpalkoinen vihreä leikkopapu ja keltainen, pyöreä- tai litteäpalkoinen vahapapu.
Tarhapapujen suomenkieliset nimet lienevät käännöslainoja ruotsista: trädgårdsböna (tarhapapu), buskböna (pensaspapu), brytböna (taitepapu), skärböna (leikkopapu), vaxböna (vahapapu), stångböna (salkopapu).
Lähteet:
Iiris Kalliola, Ruokakasvit...
Viialan kirjastosta sain seuraavanliasen listan:
Tällaista löysin pikaisella haulla
Korkeamäki, Esko
Vanhaa Viiala, Viialan historiaa sanoin ja kuvin. Viialan kunta, 2007
978-952-92-1477-8
Sisältää mm. Kalle Siimeslehto: Haihunkosken kylän muuttuvat kasvot s. 205-209
Akaan historia 1 - 3
Akaan historia 1. 1954
Haihunkosken kartanon omistajaluettelo vuodesta 1539-
s. 436
Adel, Vadim
Viialan Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen inventointi 2003.
Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöyksikkö. 2003
Adel, Vadim
Viiala. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot 1997, Maakunnallinen yksikkö.
Haihunkoski s. 30 – 42.
Heiskanen, Jari...
PIKI-kirjastojen kymmenen lainatuimman nuortenkirjan lista:
Simukka, Salla: Punainen kuin veri
McManus, Karen M.: Yksi meistä valehtelee
Green, John: Kaikki viimeiset sanat
Roth, Veronica: Outolintu
Maas, Sarah: Lasipalatsi
Green, John: Teoria Katherinesta
Simukka, Salla: Valkea kuin lumi
Bourne, Holly: Oonko ihan normaali?
Maskame, Estelle: DIMILY - rakastan
Thomas, Angie: Viha jonka kylvät
Uusimmat nuortenkirjat päivittyvät PIKI-verkkokirjaston Vinkit nuorille-sivulle: https://piki.finna.fi/Content/youth. Tällä hetkellä kymmenen uusimman lista näyttää tällaiselta (ilman uusintapainoksia):
Oseman, Alice: Nick ja Charlie
Rider, Catherine: Rakkautta Lontoossa
Silvera, Adam: Lopussa molemmat kuolevat
Whiteout (useita...
Käännös riippuu kontekstista. Valtioneuvosto kanslia on tehnyt yhteenvedon, jossa käydään läpi eri esimerkkejä: https://vnk.fi/documents/10616/3457020/-han+ja+-h%C3%A4n+(fi-en)
"Kipakan akan kehtolaulu" on mukana nuottikokoelmilla Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1968 ja 1974) ja Keski-Pohjanmaa laulaa: uusia keskipohjalaisia lauluja (Keskipohjanmaan kansanmusiikkiyhdistys, 1990). Ainakin jälkimmäisestä pitäisi löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kappaleeseen.
Kappale on todennäköisesti Lokakuulla. Siinä tuuli tosin tuivertaa, ei tuudita.Se on julkaistu jo ainakin 1920-luvulla, mutta löytyy uudemmistakin lastenlaulukirjoista, kuten Matin ja Maijan laulukirjasta, jota löytyy useista kirjastoista.
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-...
Voit palauttaa teoksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Palauta kirja palvelutiskille ja mainitse siitä, että laina on mennyt perintään. Tällöin kirjaston henkilökunta voi ilmoittaa perintätoimistolle, että kirja on palautettu.
Sinun ei siis tarvitse maksaa kirjan korvaushintaa perintätoimistolle. Maksettavaksi jäävät myöhästymismaksut, jotka maksetaan kirjastossa, sekä perintätoimiston kulut, joista on kirjeessä erillinen lasku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Eksentrinen treeni on dynaamista lihastyötä. Dynaamiseen lihastyöhön kuulu kaksi eri osaa. Ne on nimetty sen mukaan, miten liike vaikuttaa lihakseen.
Konsentrinen lihastyö, jossa lihas lyhenee ja Eksentrinen lihastyö, jossa lihas pitenee.
Isometrinen lihastyö on sen sijaan staattista lihastyötä. Staattisessa työssä lihas supistuu, mutta sen pituus ei muutu. Isometristä lihastyötä tapahtuu kaikkien toimintojen aikana ja se voi vaikeuttaa lihasten verenkiertoa. Terveyskirjasto
Suomen fysiovalmentajat pohtii sivuillaan Eksentrisen lihastyön etuja. https://fysiovalmentajat.com/eksentrinen-harjoittelu-saadaanko-jarruttavasta-vaiheesta-lisahyotya-lihaskasvulle/
Suorituskykyvalmentajat taas kertovat Isometrisestä...
William Wordsworthin runo Daffodils (1804) tunnetaan myös nimellä I wandered lonely as a cloud (runon ensimmäisen rivin mukaan).
Runon ovat suomentaneet Aale Tynni ja Aila Meriluoto.
Aale Tynnin suomennos sisältyy William Wordsworthin runojen suomennosvalikoimaan Runoja (WSOY, 1949, s. 89 - 90), antologioihin Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957, s.157 ja 1974 ja 2004, s. 329), Maailman runosydän (WSOY, 1998, s. 786 ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 570 – 571). Runoja-teoksessa suomennos on saanut nimen Mielikuvitus : VII. Muissa teoksissa Tynnin suomennoksen nimi on Vaelsin halki maisemain.
Aila Meriluodon suomennos Keltanarsissit on luettavissa Edith Holdenin teoksesta Luontopäiväkirja 1905 (The nature notes of an...
Katedraalin on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon arkkitehtuurissa on vahvasti vaikutteita 1500-luvun venäläisestä kivikirkosta, joka sijaitsee Moskovan lähellä Kolomenskojessa. Uspenskin katedraali on rakennettu vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin ja vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868. Uspenskin Katedraalin rakentamiseen käytettiin tiiliä, jotka tuotiin Ahvenanmaalta Bomarsundin purettavasta linnoituksesta. 1960-luvulla katedraalia kunnostettiin ja sen kupolit kullattiin, ja korjaustyö valmistui kirkon satavuotisjuhliin 1968.
Uspenskin katedraalin historia, https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Tässä joitain tilastotietoja ja artikkeleita asiasta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista löytyy tietoa, millaisia arvosanoja ne opiskelijat, jotka ovat kirjoittaneet suomen toisena kielenä, ovat saaneet. Oppilaitoskohtaisia tunnuslukuja on mahdollista hakea sivuston ohjeiden mukaan.
Folktinget on yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia Suomessa. Heidän sivullaan on julkaisuja ja tilastotietoa, joita voi lukea kotikoneelta.
Artikkelissa Kotimaiset kielet työelämässä : suomenruotsalaisten käsityksiä kielenkäytöstä, kielitaidosta ja kotimaisten kielten opetuksesta on käsitelty myös työntekijöiden omaa käsitystä kielitaidostaan.
Hufvudstadsbladetin artikkelissa ...
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta kerrottiin, että Kontiolahden Höytiäisellä olevasta Kreetansaaresta on nimiarkiston paikannimikokoelmissa keruutieto vuodelta 1974. Keruutiedossa kerrotaan Kreetansaari-nimen olleen saaren omistajan antama ja että saari on saanut nimensä Kreetta-nimisen naisen mukaan.
Vastaavantyyppisiä henkilön mukaan nimettyjä paikkoja on Suomessa runsaasti. Kreetansaari-nimi tuskin siis viittaa Kreikan Kreetan saareen.
Lähde: Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta
Suomessa oli pitkään käytössä vain yksi nimiluettelo, vaikka nimet saatettiinkin suomen- ja ruotsinkielisissä kalentereissa kirjoittaa eri tavalla. Vuonna 1929 kieliryhmien nimipäiväkalenterit eriytettiin. Tällöin molemmissa esiintyi yhteisiä päiviä miesten ja naisten nimille. Lähtökohtana oli nimien yhteinen tausta (esim. Julius ja Julia, Aukusti ja Augusta). Vuoden 1950 uudistuksessa tämä käytäntö purettiin, ja miesten ja naisten nimet siirrettiin eri päiville. Tällöin ainoa poikkeus olivat Aatami ja Eeva, jotka saivat yhteiseksi nimipäiväkseen joulukuun 24. päivän. Tätä ennen Aatamin päivää vietetettiin 23.12. ja Eevan päivää 24.12. Seuraavissa, vuosien 1973 ja 1984 uudistuksissa tätä linjaa jatketiin. Vuonna 1995 tehdyssä...
Sukunimen alkuperään löytyy vastaus Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan tietokirjasta Sukunimet (Otava 2000).Sen mukaan nimi perustuu Kristofferin kansanomaiseen puhuttelumuotoon Tofferi. Selityksen mukaan nimeää tapaa mm. Keski-Pohjanmaalla, jossa Halsuan Tofferia isännöi 1607-14 Kristoffer Paavonpoika.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi.
Arvellaan, että Minea voi olla Vilhelmiina-lyhennys.
Muissa suom. etunimikirjoissa nimeä ei mainita.
Waltarin Sinuhe egyptiläisessä on Minea-niminen naishenkilö.
Muinaisessa Egyptissä Min-jumala on hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin n. 3000 ekr (lähde: Encyclopedia of Gods. 1992) Waltari on saattanutottaa henkilöhahmonsa nimen tällä perusteella.
Kappaleen nimi on "Viimeinen biisi". Sen on säveltänyt Arto Uotila ja sanoittaneet Arto Uotila ja Ville Sihvonen. Kappaleen esittää Arto Uotila levyllä nimeltä "Sanat" (CD-levy, single, julkaistu v. 2011).
