"Stadin kundi" löytyy Malmsténin itsensä laulamana esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä:
* 20 suosikkia : Heili Karjalasta (Warner 1999)
* Georg Malmstén (Finnlevy 1988)
* Kolmen Sepän rumba ja 22 muuta laulua Helsingistä (Fazer 1997)
* Stadin kundi : 100-v. juhlakokoelma (Warner 2002)
* Suomi hits Vuosikerta 1953 (Warner 2014)
Ja näitä levyjä löytyy ainakin hyvinvarustetuista kirjastoista, kuten HelMetistä! Kaupasta löytyy ehkä vain tuo uusin julkaisu vuodelta 2014.
Heikki Poroila
Kuten http://www.summarum.fi/puhelinmyynnin-esto-suoramarkkinointikielto/ -sivustolla todetaan,
"Lain mukaan kuluttajalla on oikeus kieltää yritystä ottamasta häneen yhteyttä markkinointitarkoituksissa. Kieltoa on kuitenkin vaikea tehdä jokaista mahdollista yritystä varten erikseen. Siksi kannattaa tutustua erilaisiin suoramarkkinointikieltoa ja puhelinmyynnin estoa tarjoaviin verkkosivuihin. Osa niistä on maksuttomia, mutta suurimmilla lupauksilla varustetut huijaavat asiakkaitaan."
Samalla sivulla on vertailtu erilaisia kieltopalveluita ja niiden etuja ja haittoja.
Kannattaa tutustua myös Ylen sivulta löytyvään artikkeliin http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/22/nain-teet-suoramarkkinointikiel…
ja Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry:n...
Näyttäisi siltä, ettei sitä ole ilmestynyt suomennettuna. Linkki mailman runouteen -tietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sisältää paljon Jevtušenkon runoja, mutta tuota kysymääsi sieltä ei näyttäisi löytyvän. Mukana näyttäisivät olevan kaikki Jevtušenkon suomennetut kokoelmat.
On toki pieni mahdollisuus, että runo olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa julkaisussa, jota ei olisi tietokantaan listattu, mutta todennäköisesti siis suomennosta ei ole.
Aivan tällaista näytelmää emme onnistuneet löytämään. Ruotsalaisen Carin Mannheimerin Viimeinen valssi -näytelmässä esitetään Terry Gilkysonin sävelmää Vihreät niityt. Voisiko tama olla muistamasi? Alla linkit yhteen näytelmät esittelyyn ja laulun sanoihin:
http://teatteri.ouka.fi/ohjelmisto/poistuneet/viimeinen-valssi
http://www.lyricshall.com/lyrics/Kari+Tapio/Vihreat+Niityt/
Espoon Entressen kirjastosta voi lainata läppärin käyttöönsä kirjastossakäynnin ajaksi. Kotiin niitä ei lainata. Voit lainata läppärin kirjaston infotiskiltä. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot läppäreistä ja kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skannettavat%20tietokoneet%20__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Etsimäsi kirjan kuvaus sopii Walter Moersin teokseen Uinuvien kirjojen kaupunki - romaani Zamoniasta (suom. Marja Kyrö, 2005). Kirja on viides osa Zamonia-sarjaa. Alla linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub003f6a5-69e6-4310-b0e5-7f46c28da621
Harry Potterin parissa viihtynyt saattaisi pitää esimerkiksi seuraavista kirjoista.
Angie Sagen: Septimus Heap -sarja (seitsemän osaa)
Suzanne Collins: Alismaan tarinat -sarja (viisi osaa)
Mila Teräs: Noitapeili (aloittaa Salainen kirjasto -sarjan)
Christopher Paolini: Eragon
Charmian Hussey: Salaisuuksien laakso
Voit lukea lisää kirjoista Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Lastenkirjoissa käsitellään erilaisuutta nykyään koko ajan enemmän, onneksi. Vammaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja samanarvoisuus ovat keskeisinä teemoina ainakin seuraavissa, alla mainituissa kirjoissa. Nämä kaikki soveltuvat hyvin ääneen luettaviksi. Teosten kuvaukset löytyvät Kirjasammosta, alla olevien linkkien taka:
Kuvakirjat:
Harainen, Pirkko: Empo ja oikea ystävä (Karkkila: Mäkelä, 2014).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf17a254b-c5c6-445a-84e1-218021eeee49
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia (Hämeenlinna: Karisto, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6846657
Wänblad, Mats: Pikkusiipi (Helsinki: Kolibri, 1997).
https://www...
1) Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
2) Ei ole tiedossa, mitä ihmisen tietoisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Joidenkin näkemysten mukaan ihmisellä ei ole ruumiista erillistä sielua, joten kuolemassa ihmisen tietoisuus vain lakkaa olemasta. Toisaalta jotkut uskovat, että ihmisen sielu jatkaa elämäänsä ihmisen kehon kuoleman jälkeen taivaassa tai muussa tuonpuoleisessa. Suomalaisen Kuolemantutkimuksen...
Hei,
kyseinen runo Muistojen tiellä löytyy kokonaisuudessaan kirjasta
Kuiskauksia yli virran ja veen : Runoja ja säkeitä tueksi ja lohduksi /
[kuvat Ja Tekstit: Marleena Ansio].
ISBN: 9519736786
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Etymologiset sanakirjamme eivät esitä ulkomaisia esikuvia sohjolle, joten sana vaikuttaisi olevan meidän suomalaisten yksityisomaisuutta. "Löysää, vedensekaista lunta tai jäätä" merkitsevällä sanalla on useita samantapaisia murteellisia variantteja, kuten sohja, sohju ja sohka. Kaikki nämä ovat johdoksia interjektiomaisesta, kohisevaa ääntä jäljittelevästä sanavartalosta soh-, josta on muodostettu myös verbi sohista. Suomen kirjakielessä sohjo on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787 asussa sohju.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Sanoin "Olen oikea vesseli, veikkojen veikko, enkä äitini lellikki saamaton, heikko" alkaa Väinö Mäkelän Rasavillin juttu, joka löytyy ainakin Mäkelän itsensä toimittamasta kirjasta Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536.
Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993...
Kyseessä voisi olla Yle TV2 -kanavalla esitetty Ekoisti-ohjelma, joka käsitteli humoristisesti muun muassa ympäristöaiheita. Ohjelmaa on esitetty vuosina 1993-2001. Siinä seikkaili esimerkiksi Timo Vottosen esittämä Ekomies, josta löytyy pätkiä Ylen Elävästä arkistosta.
Vanhat suomalaiset peltipurkit -blogissa arvioidaan makeisrasiaa valmistetun 1920-luvun lopulla http://peltipurkit.blogspot.com/2015/04/fazerin-karamellirasia_20.html . Tuotetta on mainostettu eri lehdissä ainakin vuonna 1927. Tämä mainos on Seura-lehdestä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757695?term=kultakaramelleissa&page=44 . Peltipurkkien puhdistamisesta voi lukea samaisesta blogista:
http://peltipurkit.blogspot.com/p/peltipurkkien-puhdistaminen-ja-sailytys.html
Makeisrasiaa on ollut myynnissä esimerkiksi Huuto.netissä 20 euron lähtöhintaan sekä antikvariaatissa 20 eurolla.
https://www.huuto.net/kohteet/fazer-200mk-karkkirasia/557294999
https://www.juvekim.fi/product.php?id=...
Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
Topeliuksen säe on "kolmiseikkailuisesta sadusta" Prinsessa Ruusunen, keskeltä Valottaren viimeistä repliikkiä ensimmäisen seikkailun lopussa:
"Ah, mun sielun' aavisti! / Kohtalo nyt kova vainoo, / se vain toivo viel' on ainoo: / ikä pitkä luvattiin... / Kaksoisparin tiedän, niin: / eihän yksin kuolo musta / elost' anna unhotusta, / myöskin uni tarjoo sen, / helpomman ja lyhyen! / Kuolonuneen ei hän nuku. / Prinsessa kun haavoittuu, / kohta hän ja hovi, suku, / uinuu unta raukeata. / Sata vuotta nukahtaa / impi ennen kuolemaa; / mut jos pelastaja saa, / ennenkuin lyö vuosisata / heräävä hän riemuin on..." (Lukemisia lapsille. 5. nide)
Lähdeteokseni listaa kolme suomentajaa – Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa –...
Lauri Kalervo Kurkiala, alkuaan Groundstroem (1894–1966) oli suomalainen pappi ja jääkärieverstiluutnantti, joka palveli myös SS-Obersturmbannführer-arvoisena Saksan Waffen-SS -joukoissa.
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Kurkiala
-http://tinyurl.com/Ristin-ja-miekan-mies
-http://tinyurl.com/K-Kurkiala
Kyseessä on luultavasti mesisienen tai aarnisammaleen synnyttämä valoilmiö, joka tunnetaan nimellä peikonkulta. Sienet käyttävät itsevalaisevaa ainetta puun lahottamiseksi, jolloin puuhun levinnyt sienirihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiötä, jossa elävä organismi tuottaa valoa, kutsutaan bioluminesenssiksi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Peikonkultahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
