Kysymääsi teosta ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta ainakaan toistaiseksi. Pääkaupunkiseudulla se näyttäisi kuuluvan Kauppakorkeakoulun kirjaston kokoelmaan. http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Jos tarvitset tietoa silkin historiasta ja/tai valmistuksesta, kannattaa hyödyntää tietosanakirjoja. Internetin hakupalveluista löytyy sanalla silkki esim. seuraavat suomenkieliset silkkiä käsittelevät osoitteet:
http://www.edu.vlk.fi/koulut/tyry/rile/silkki1.htm ja http://www.silkki.com/sivut/Infosta/infosivu.html
Asiasanalla silkki löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista lähinnä silkkimaalaukseen liittyviä kirjoja, mm. seuraava teos: Scheele, Anita von: Silkinmaalausopas. Kirjassa käsitellään silkkimaalausta ja silkkikäsitöitä, ja se on tarkoitettu vasta-alkajille. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi).
Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253)
Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten...
"Miellyttävää, ihanaa, taivaallista / olla oma itsensä, olla ei-rakastunut, / ei-vihastunut, ei-ihastunut" alkaa ensimmäinen runo Arja Tiaisen kokoelmassa Saatanan tytär (WSOY, 1977). Tiaisen valittujen runojen kokoelman Runoja 1971-1982 (WSOY, 1984) sisällysluettelossa se on nimetty alkusäkeensä mukaisesti (Miellyttävää, ihanaa, taivaallista), kun taas suomalais-ruotsalaisessa runoantologiassa Uutta lyriikkaa = Ny lyrik (Kirjailijakeskus, 1984) se on saanut nimekseen Alas rakkaus.
Suomalaista metsämytologiaa löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Marjut Hjelt : Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä
Suuri eläinystävän kirja (toim. Satu Aalto)
Leena Laulajainen : Metsän mesikämmen : lasten karhukirja
Metsään liittyviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Titta Kuisma : Lapsen oma metsäkirja (tietoa & tarinaa)
Emilia Erfving : Kasa (kuvakirja)
Eppu Nuotio : Metsäretki (kuvakirja)
Tuuli Hypén : Veikan metsäretki (kuvakirja)
Tittamari Marttinen : Riemukas metsäretki (runokirja)
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kalle Päätalon Susipari on luettavissa vain näytelmänä. Samannimistä romaania hän ei ole julkaissut.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kalle-paatalon-kirja-susipari-v
Vuoden 1918 taistelut huhti-toukokuussa Ruotsinpyhtäällä ja Ahvenkoskella on kirjallisuudessa kuvattu sen verran yleistävästi, että tapahtumista Tallinmäellä ei yksityiskohtaista tietoa löydy ilman arkistoihin tutustumista. Kansallisarkiston Vapaussodan arkiston kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vapaussodan_arkisto saa kuvaa, millaisia aineistoja on. Niiden penkomiseen saa apua arkiston henkilökunnalta. Muistitietoa on kerätty esimerkiksi Kansan Arkistoon, Työväenarkistoon, Suomalaisen kirjallisuuden seuraan sekä työväenmuseo Werstaan kokoelmaan. Ahvenkosken taisteluihin osallistuivat myös saksalaiset, joten Saksalaisen kirjaston kokoelma Helsingissä https://www.deutsche-bibliothek.org saattaa tarjota tietoa.
Vuoden 1918 lehtiä...
Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%...
Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä.
Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu
https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren…
https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Edelliset Dav Pilkeyn kirjoittamat Kapteeni Kalsari -kirjat ilmestyivät vuonna 2004. Ainakaan tänä syksynä ei uusia näytä ilmestyvän. Suomeksi kirjoja julkaisee kustannusyhtiö Tammi. Voit lähettää heille viestin, ehkä he tietävät tulevasta enemmän:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=7550516501613…
Arto-tietokannasta löytyy useita artikkeleita aiheesta. Hakukriteereinä voi käyttää kehitysvammaiset ja seksuaalisuus. Kehitysvammaliiton julkaisemassa Ketju-lehdessä on artikkeleita mm. aiheista Ikäihmisen seksuaalisuus haaste työntekijälle (Ketju 1/2001) ja Raskaaksi vai ei (Ketju 2/2002).
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu mm. Journal of Intellectual Disability Research -lehdessä, esim. Sexuality and personal relationships for people with an intellectual disability. Part I: service-user perspectives
Journal of Intellectual Disability Research
Volume 53, Issue 11, Date: November 2009, Pages: 905-912
E. Healy, B. E. McGuire, D. S. Evans, S. N. Carley
Verneri-palveluverkossa on (vammaisten) seksuaalisuuteen liittyvää...
Tarjoan jäljempänä linkkiä joka näyttää HelMet-kirjastosta saatavia englaninkielisiä kirjoja jotka käsittelevät dementiaa. Mukana on sekä tieto- että kaunokirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdementia__Ff%3Afacetlanguag…
8mm videon tallentaminen DVD:lle onnistuu kirjaston VHS/DVD-tallennuslaitteen avulla, jos teillä on käytössänne 8mm videota käyttävä kamera, jonka voi kytkeä kirjaston laitteeseen. Oma kamera siis matkaan. Tällainen tallennuslaite on esimerkiksi kirjaston Lasipalatsin toimipisteellä, Kaupunkiverstaalta.
Kaupunkiverstaalta voi kysyä asiasta tarkemmin: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Hei!
Kyselin kollegoiltani ja sain Lastenkirjainstituutista tällaisen vastauksen:
"Kyseessä on Aili Somersalon kirjoittama ja Maija Karman kuvittama Tonttujen joulunäyttely vuodelta 1944.
Tätä 30-sivuista vihkosta näkyy löytyvän Lastenkirjainstituutin lisäksi ainakin Vaasan ja Pasilan varastoista. Ja ainakaan samalla nimellä tätä tarinaa ei näy mistään kokoelmista tai antologioista löytyvän."
Kirjastoissa teokset on tapana aakkostaa hyllyyn kirjailijan kotimaan henkilönnimikäytänteitä noudattaen. Meikäläisittäin "väärinpäin" olevissa kiinalaisissa nimissä sukunimeksi valitaan korrektisti nimen ensimmäinen osa ja etunimeksi jälkimmäinen: Murong Xuecun on aakkostettaessa MURONG, Xuecun ja Mo Yan on MO, Yan.
Vieraiden nimijärjestelmien soveltamisesta suomalaiseen malliin:
Sukunimi? Etunimi? : maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2002
Matti Rossin suomennos menee näin:
tämä kuninkaiden valtaistuin,
hallitseva saari,kuninkuuden tyyssija,
Marsin tanner, toinen Eden, puoliparatiisi,
tämä linnoitus,luonnon rakentama
tarttuvia paheita ja sotaa vastaan,
tämä onnellisten asuinpaikka,
pienoismaailma, jalokivi, upotettu
hopeiseen mereen, joka linnan muurien
tai vallihaudan tavoin torjuu köyhempien
maiden kateuden; tämä siunattu puutarha,
laidun, valtakunta, äiti, tämä meidän
Enlantimme
Vaikka hakusanoilla "anarkia" ja "anarkismi" verkkokirjastoista jonkin verran lastenkirjallisuutta löytyykin, täytyy kyllä sanoa, että lastenkirjojen "anarkia" on lähinnä viatonta vallattomuutta - ei niinkään maailmankatsomuksellista poliittista anarkismia.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Käyttökelpoista teoreettista kirjallisuutta aiheesta löytyy kuitenkin jonkin verran varsinkin Lastenkirjainstituutin tutkimuskirjallisuuden joukosta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Hyvä yleisjohdatus politiikkaan lastenkirjoissa on Sulevi Riukulehdon, Anssi Halmesvirran ja Kari Pöntisen Politiikkaa lastenkirjoissa (SKS, 2001).
Hei!
Lainojen uusiminen, varausten tekeminen ja omien tietojen hallinnointi edellyttää verkkokirjastoon kirjautumista. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla (pin-koodi). Pin-koodin saa käymällä jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukana tulee olla kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei anneta.
Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät verkkokirjasto Finnasta https://kuopio.finna.fi/