Tikkurilan kirjastosta kerrottiin, että Vantaan kirjastojen asiakastietokoneilla ei ole web-kameraa, mutta jos sinulla on oma kamera, voit käydä kirjastossa selvittämässä, onnistuuko kuvaus sen avulla.
Kiitos ehdotuksesta, välitin sen eteenpäin.
Esimerkiksi kurssit English for You sekä New Headway Pronunciation Course ovat kielikurssipaketteja joihin sisältyy kirja+ cd. English for You kirjan sanasto on myös foneettisesti kirjoitettu.
New Headway Pronunciaton Course keskittyy ääntämiseen ja puhumiseen.Jatko-osia on kummassakin sarjassa.
E-kirjain lääkärintarkastusohjesäännössä tarkoittaa palvelukelpoisuusluokkaa. E-luokkaan on sijoitettu palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrätyt. Varsinaisen tautinimike on merkitty numerolla palvelukelpoisuusluokituksen jälkeen. Esimerkiksi E63b viittaisi keuhkoputken laajentumaan, joka ei kuitenkaan anna aihetta pysyvään vapautukseen.
Suomessa on kaksi järjestelmää, joiden kautta maksetaan hyvitystä (ei siis palkkiota) kirjoittajille kirjastojen kautta tapahtuvasta lainauksesta. Ns. kirjastokorvaukset on vanha, harkinnanvarainen kerran vuodessa tapahtuma haku. Seuraavan kerran siihen voi osallistua tammikuussa 2018. Lisätietoja saa osoitteesta www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset.
Toinen hyvitysjärjestelmä perustuu EU:n direktiiviin ja sen kautta maksetaan korvauksia toteutuneen lainauksen perusteella. Näitä korvauksia hoitaa käytännössä Sanasto ry. Jotta kirjoittaja voisi saada hyvityskorvausta, on hänen ensimmäiseksi liityttävä Sanaston korvausjärjestelmään, lisättävä omiin tietoihin ne teokset, joista korvausta odottaa saavansa ja jäätävä sitten odottamaan....
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Vaara-kirjastoista ei löydy saksankielisiä e-äänikirjoja.
CD-äänitteinä sen sijaan löytyy monen tasoisia äänikirjoja lasten kirjoista aikuisten kirjoihin. Vaara-kirjastojen etusivulta http://vaarakirjastot.fi/ voit mennä hakulaatikon alla olevasta linkistä "tarkennettuun hakuun". Siellä voit kirjoittaa hakusanaksi: äänikirjat, ja valita kieleksi saksa(German). Hakutuloksen saatuasi voit tehdä varauksen haluamistasi äänitteistä ja valita noutopaikaksi haluamasi kirjaston.
Sen lisäksi meillä on runsaasti kielikurssiaineistoa, mutta myös helppolukuisia saksankielisiä ääni+teksti-paketteja. Tee uusi haku ja valitse aineistolajiksi moniviestin ja ääni+teksti. Haulla tulee paljon kielikursseja, mutta myös näitä helppolukuisia äänikirjoja.
Ne...
Enid Blytonin The Secret of Killimooin -kirjaa ei ole suomennettu. Se kuuluu Secret-sarjaan, jonka kaikki muutkin osat (The Secret Island, The Secret of Spiggy Holes, The Secret Mountain ja The Secret of Moon Castle) ovat kääntämättä.
Suomeksi Salaisuus-sarjana tunnettu Blytonin 15-osainen sarja on alun perin nimeltään The Five Find-Outers and Dog. The Secret Seven -sarja puolestaan on käännetty nimellä SOS.
Blyton kirjoitti uransa aikoja satoja kirjoja ja lisäksi mm. lyhyitä tarinoita, runoja, lehtijuttuja ja oppikirjoja, joten vain osa hänen tuotannostaan on julkaistu suomeksi. Uusimpana käännöksenä on ilmestynyt Arvoitus-sarja (The Barney Mysteries) 2010-luvulla.
Enid Blyton Society: http://www.enidblytonsociety.co.uk/cave-of-books....
“The best way to predict your future is to create it.” -lausahduksen sanojaksi mainitaan usein Abraham Lincoln. Sitä ei kuitenkaan löytynyt yhdestäkään sellaisesta listasta, johon oli merkitty lähdetiedot eli maininta mistä puheesta tai kirjoituksesta ajatus oli poimittu.
Sanonta on ongelmallinen myös siksi, että Abraham Lincolnin lisäksi sen isäksi on tarjottu itävaltalais-amerikkalaista professoria Peter Druckeria sekä amerikkalaista tietojenkäsittelytieteilijää Alan Kaytä.
Voinee siis sanoa, että kyse on nokkelasta lausahduksesta, jolle on haluttu arvokas lähde. Se ei tarkoita etteikö Abraham Lincoln olisi sitä voinut sanoa, mutta siitä ei ole jäänyt luotettavaa lähdetietoa.
Abraham Lincolnilla oli monia yleviä ja painavia ajatuksia...
Turun yliopiston kirjastosta on tosiaan valitettavasti osa 50-luvun Korkeajännityksistä kadonnut, erityisesti juuri vuodelta 1955 useampi numero.
Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyvät kaikki 50-luvun Korkeajännitykset, ne ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.172967
Myös Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät 50-luvun Korkeajännitykset, myös siellä ne on tilattava varastosta lukusalikäyttöön: https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.175565
Oulun yliopiston kirjastossa on myös joitakin numeroita 50-luvun Korkeajännityksistä lukusalikäytössä : https://oula.finna.fi/Record/oula.152072
Linnunrata on käytännössä kaikkialla Suomessa katsojan pään yläpuolella taivaankannen ylittävä himmeä "vyö", galaksimme sen yhdestä sivuhaarakkeesta katsottuna. Sille ei voi määrittää mitään yksittäistä kompassisuuntaa, koska se ulottuu - myös silloin kun on liian kirkasta sen näkemiseen - aina taivaanrannasta toiseen suunnilleen Joutsenen tähdistöstä Orionin tähdistön kautta. Linnunrata kyllä näyttää kiertyvän Maan pyörimisliikkeen takia tähtitaivaalla ja kellonajasta riippuen se on taivaalla eri "asennoissa", mutta koska sen näkeminen edellyttää melko täydellistä pimeyttä, edes kaamos-Lapissa tätä kiertymistä tuskin ympäri vuorokauden pystyy seuraamaan. Havainnotsijan leveyspiiriä tärkeämpi tekijä siinä, miten päin Linnunrata taivaalla...
Vuodelta 1947 peräisin oleva runo Myrsky ja hiljaisuus sisältyy L. Onervan alkuperäiskokoelmien ulkopuolelle jääneestä lyriikasta koottuun valikoimaan Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004).
Arabian Heljä -kirjan sivulla 28 on maininta: ”Suomeen palattuaan Heljä teki keramiikkataulun Karjalassa ottamansa valokuvan perusteella. Kuvassa on kaksi puutaloa Mäkriänjoen varrella. Työ julkaistiin Heljän äidin elämästä kertovassa kirjassa Korkealla päällä pilvien puutarha sininen” (Otava 1999).
HelMet-kirjastoissa ei ole lainattavia paperisilppureita. Helsingissä paperisilppuri on asiakkaiden käytettävissä Rikhardinkadun ja Jätkäsaaren kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Revenant tarkoittaa palaajaa, joka voi viitata henkilöön, joka palaa pitkän ajan päästä. Palaajalla voidaan viitata myös kuolleista nousseeseen tai palanneeseen, kuten haamuun, zombiin, vampyyriin tai muuhun rauhattomaan henkeen.
Wikipedian artikkelista löytyy englanniksi lisätietoja ja lähdeviitteitä aiheesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Revenant
Syytä tähän merkitykseen ei löytynyt, mutta kupata-verbillä on tosiaan muitakin merkityksiä kuin veren laskeminen kansanomaisena parannusmenetelmänä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se merkitsee arkikielessä myös paitsi viivyttelyä ja kuhnimista myös riistämistä, kiskomista, kynimistä ja nylkemistä:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kupata&SearchWord=kupata&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Kyseessä voisi olla Luca D'Andrean teos Rotko (La sostanza del male, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, Tammi, 2017), jonka käännösoikeudet on myyty yli 30 maahan. D'Andrealta on ilmestynyt esikoisteoksen jälkeen kolme teosta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole suomennettu.
https://www.tammi.fi/kirja/luca-dandrea/rotko/9789513193348
https://www.einaudi.it/autori/luca-dandrea/
Museoiden aukiolo on monisyinen asia. Taloudelliset resurssit ohjaavat monien julkisten palveluiden toimintaa kuten museoita. Pitkät aukiolot, aamusta iltaan, vaativat enemmän henkilökuntaa. Tähän ei monellakaan museolla ole varaa, koska ne toimivat julkisella rahoituksella. Ilta-aukiolojen sijaan museot ovat auki myös viikonloppuisin. Tällä tavoin tarjotaaan mahdollisuus museokäyntiin heillekin, jotka eivät arkipäivien aukioloaikoina museoihin pääse. Maanantaisin museot ovat maailmanlaajuisesti kiinni. Sesonkiaikoina, kuten kesällä ja erityisesti heinäkuussa, ainakin Suomessa osa museoista on auki maanantaista sunnuntaihin.
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)...
