Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Miksi joissain ravintoloissa riisiä laitetaan suolapurkkeihin? 565 Keittämättömien riisinjyvien tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja estää siten suolan paakkuuntuminen. Ks. esim. Iltalehden juttu: https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016092622372807
Mikä on scrabble-dictionary? 565 Scrabble on sanapelien klassikko, jossa kilpailijat yrittävät muodostaa satunnaisista kirjainlaatoista sanoja pelilaudalle. Netistä löytyy Scrabble Dictionary, josta voi tarkistaa onko keksimäsi sana Scrabble-kelpoinen. Wikipedian mukaan englanninkielisessä Scrabble-sanakirjassa on yli 100 000 hyväksyttyä sanaa ja sanakirjaa laajennetaan tarpeen mukaan kun uusia sanoja ilmaantuu. Suomenkielistä virallista sanakirjaa ei ole tehty. Lähteet: Scrabble Dictionary. https://scrabble.hasbro.com/en-us/tools (viitattu 4.10.2021) Scrabble. Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrabble (viitattu 4.10.2021)
Mistä löytäisin kehruulaulujen nuotteja (sanoituksineen)? Siis lauluja, joiden rytmissä lankaan on käsittääkseni saatu tasaisempi kierre, kun värttinän/rukin… 565 Kiitos Facebookin Kehrääjät-ryhmän pääsin tutkimuksen jäljille. Sulo Haltsonen on tutkinut suomalaisia kehruulauluja. Hänen Suomalaisista kehruulauluista -artikkelinsa löytyy teoksesta: Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1932) s. 22-37. Valitettavasti en saanut itse teosta nyt käsiini, mutta voit tiedustella ko. teosta omasta kirjastostasi. Kehrääjät-ryhmässä mm. niin kehräyksen opettajat kuin etnomusikologitkin pohtivat kysymystä. Työtä tehdessä on  yleensä laulettu, joten luultavasti myös kehrätessä on jotakin rallateltu. Kommenteissa tuumailtiin, että jonkin (muutaman) tietyn kehruulaulun laulaminen olisi voinut käydä äkkiä aika tylsäksi. Luultavimmin kehrätessä siis yleensä laulettiin niitä lauluja, joita osattiin. Kommenttien mukaan...
Kaipaisin jotain yhteystietoa kirjailija Heikki Turuseen. Olisi kysyttävää paikallishistoriaan liittyen jota hänen kirjoissaan on. 565 Suoria yhteistietoja ei ole antaa, mutta Turusella taitaa olla vielä nykyäänkin sangen tiiviit yhteydet Vuonislahteen. Niinpä Vuonislahden kylästä saattaisi löytyä ihmisiä, joiden kautta kirjailijaan saisi yhteyden. Pykäläkorpikaan ei ole kovin kaukana Vuonislahden kylästä. Kulttuuriseura Pielisen Lumon yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.taiteilijatalo.net/ Pielisen Lumolla on myös Facebook-sivu: https://www.facebook.com/vuonis.net/   Jos Lieksan (Pielisjärven) kylien historia kiinnostaa, niin toki meiltä kirjastostakin jotakin löytyy. Esimerkiksi Pielisjärven historia -kirjasarja on sangen kattava kuvaus paikkakunnan historiasta. Tässä Vaara-kirjastojen hakutulokset hakusanalla "Pielisjärven historia": https://vaara.finna...
Olisiko teillä ehdottaa perehdyttämiseen liittyviä kirjoja? Saisivat olla max 10 vuotta sitten kirjoitettu. 565 Työhön perehdyttämisestä löytyy melko runsaasti kirjallisuutta. Kirjastojen hakupalveluissa voit käyttää hakusanana "perehdyttäminen". Tässä helmet-kirjastojen tarjontaa järjestettynä uusimmat ensin: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sperehdytt%C3%A4minen__O-da… Myös asiasana "työnopetus" antaa samansuuntaisia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sty%C3%B6nopetus__O-date__U…
Luimme kansakoulussa 1950-luvulla Pukke Punamuurahaisesta kertovaa, vesivärimaalauksin kuvitettua kirjaa. Siinä kerrottiin muurahaisten touhuista viehättävästi… 565 Kyseessä on varmaankin Marjatta Kurenniemen Pukke Punamuurahaisen seikkailut. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1946. Kannen on kuvittanut Rudolf Koivu. Vuoden 1954 painoksessa on Helga Sjöstedtin kuvitus. Kolmas painos kirjasta julkaistiin vuonna 1978 ja tässä painoksessa on sekä Rudolf Koivun että Tuula Lehtisen kuvitusta. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue50104ab-fa03-4de3-b8f0-e… https://lastenkirjainstituutti.fi/ Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmissa on teoksen kolmatta painosta.
Onko Töölön kirjastossa kävijöille käytössä silppuri? Kiitos vastauksestanne. 565 Kyllä on, paperisilppuri sijaitsee Töölön kirjaston kellarikerroksessa. Lähde: Helmet.fi. Töölön kirjasto. Palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Luin hiljattain lehdestä kuolinilmoituksesta runon tai värssyn, jossa ihasteltiin "Millainen elämä!" ja keskityttiin muistamaan ihaillen sitä mitä vainajan… 565 Helsingin Sanomien arkistohaku sanoilla "Millainen elämä" tai "Mikä elämä" ei valitettavasti antanut hakutuloksessa yhtään kuolinilmoitusta tai värssyä. Selailin läpi viikonloppunumerot ajalta 4.9.2021-29.1.2023 enkä löytänyt tällaista ilmaisua. E-press verkkopalvelussa voi selata vanhoja sanomalehtiä paikan päällä kirjastossa mm Porvoossa ja Pornaisissa. Esimerkiksi näissä runoissa ei korosteta surua vaan elettyä elämää: Parra, Violeta. Elämälle kiitos/Miten voin kyllin kiittää. Kilpi, Eeva. Älä ajattele että elämä on lyhyt Viita, Lauri. Oi kuinka ihana Vala, Katri. Mikä siitä, että kuolema tulee! Pohjanpää-Siimes, Elina. Mikäpä minun on lähtiessä Juvonen, Helvi. Jäkälä nosti pikarinsa Vainio, Juha. En päivääkään vaihtaisi pois...
Mistä löydän nuotit: Emil Waldteufel Luistelijat valssi täysimittaisena? 565 Kysymyksestä ei selviä, millaista nuottia tai mille soittimelle etsit. "Les patineurs" -valssi on sävelletty orkesterille, mutta siitä on olemassa erilaisia ja vaikeustasoltaan vaihtelevia sovituksia eri soittimille ja kokoonpanoille. IMSLP Petrucci Music Library -palvelusta löytyy valssin partituuri ja myös esimerkiksi sovitus pianolle. Finna-hakupalvelun avulla löydät lisää nuotteja, joissa kaikissa ei kuitenkaan ehkä ole koko valssia kaikkine osineen.   IMSLP Petrucci Music Library: https://imslp.org   Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (partituuri): https://s9.imslp.org/files/imglnks/usimg/1/17/IMSLP172450-PMLP21292-Wal…   Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (pianosovitus): https://...
Mitä tarkoitetaan lössimaalla? 565 Tieteen termipankki määrittelee lössin "tuulen kerrostama hienorakeinen (raekoko 0,01–0,05 mm) maalaji." Linkki tieteen termipankkiinLössi voi siis olla sekä hyvää viljelymaata, että dyynien lähistölle kertynyttä hiekkamaata. Lyhyt johdatus Kiinan historiaan kertoo Keltaisen joen varrelta:"Legendoissa on sen verran perää, että tulvasuojelulle oli Kiinan kulttuurin syntyalueella tarpeensa. Lössimaa, joka on hallitseva maannos Keltaisenjoen varrella, on hienojakoista ja viljavaa, mutta myös loistava sedimentti." Linkki sivustolleSusanna Pyhälän opinnäytteessä Lieson kyläkaava 2006 kerrotaan Lössimaasta: "Lieson pellot ovat niin sanottua Lammin lössiä, joka on ravinteikasta hienojakoista tuulten kerrostamaa maa-ainesta." Linkki...
Voinko maksaa sakon käteisellä itse kirjastossa? 565 Helsingin yleisissä kirjastoissa käteismaksumahdollisuus on Itäkeskuksen, Kallion, Malmin, Pasilan, Pohjois-Haagan Ja Töölön kirjastoissa sekä Keskustakirjasto Oodissa.https://helmet.finna.fi/
Runo Tunturilla alkaa seuraavasti: "Puro juoksee tunturilla, ja jos jaksan kiivetä, voin juoda jumalten vettä sen kirkkaasta pyörteestä. Alla aukeaa hyinen… 565 Aulikki Oksanen on aivan oikea ehdotus kyseisen runon kirjoittajaksi. Tunturilla sisältyy hänen kokoelmaansa Kolmas sisar (Siltala, 2011).
Haluaisin tietää ensipainoksen painosmäärää suraavasta kirjasta: Vänrikki Stoolin tarinat kuvittanut Albert Edefelt? Muistaakseni se on vuodelta 1919. 565 Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
Millä selaimessa voisi päästä onion päätteisille sivustoille? Ei siis .fi vaan .onion 565 .onion on Tor-verkossa toimivan sivuston nk. pseudoverkkotunnus. Ohjeet löydät Tor-projektin sivuilta: https://www.torproject.org/ https://www.torproject.org/projects/torbrowser.html.en Muut lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tor_(ohjelma) http://en.wikipedia.org/wiki/.onion
Milloin on ensimmäistä kertaa Suomessa annettu etunimi Sisko (kuinka vanha nimi?) 565 Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille. Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007. http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos http://www.helmet.fi/record...
Missä tarkalleen sijaitsi Matokankaan uudistila Perhossa 1860-luvulla? Löytyykö vanhaa karttaa, johon se olisi merkitty? 565 Valitettavasti en löytänyt Matokankaan uudistilan sijaintia. Pentti Virrankosken kirjasta Kokkolan pitäjän yläosan historia, 1961, s. 312 löytyi teksti: "…Tällaisia uudistiloja perustettiin Perhoon runsaasti vielä vuosina 1847-60, … Perhonjoen varrelle Kellokosken ja Sahibackan välille perustettiin Kalliokoski, Laajala, Matokangas ja Annala…"
Minulla olisi suuri tarve saada käsiini Valtiosääntöoikeus -kirja, Jyränki 2012. Osaisitteko löytää sellaisen ja toimittaa minulle etälainaan? Minulla on Keski… 565 Hei! Etsimäsi teos löytyy Keski-kirjastojen kokoelmasta, mutta kaikki 3 kappaletta ovat tällä hetkellä lainassa ja pari varaustakin on jonossa. Myös Jyväskylän yliopiston kirjaston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston lainakappaleet ovat lainassa tällä hetkellä. Oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta voit tilata teoksen kaukolainaan: kaukopalvelu: 044 459 8619 / kaukopalvelu@saarijarvi.fi
Haluaisin lainata vanhoja Hevoshulluja vuodelta 2005, mutta kun yritin varata niitä netin kautta, vanhimmat löytämäni olivat vuodelta 2008. Onko vanhempia… 565 Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei valitettavasti näyttäisi olevan Hevoshulluja vuodelta 2005. Sen sijaan niitä on mahdollista saada kaukolainana Varastokirjastosta Kuopiosta. Siellä pitäisi olla koko vuosikerta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukolaina on maksullinen, mutta Helsingin kaupunginkirjastossa koko lehden vuosikerran saa Varastokirjastosta 4 euron varausmaksulla. Toinen mahdollisuus on lukea Hevoshulluja Kansalliskirjastossa, jonka Kansalliskokoelmassa kyseinen vuosikerta on. Lehdet täytyy kuitenkin tilata etukäteen osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html löytyvällä lomakkeella, ja luonnollisesti niitä saa lukea...
Mistä voi johtua Sonkajärvellä Kuosma paikannimissä. Iso lampi on Kuosma. Siitä lähtee tietysti Kuosmanpuro ja sen länsipuolella on laaja Kuosmansuo. On vaikea… 565 Koska sanalle kuosma ei mistään lähdeteoksista tunnu löytyvän mitään muita merkityksiä, täytynee kuitenkin uskoa, että myös mainituissa sonkajärveläisissä paikannimissä sana on samaa perua kuin sukunimessä Kuosmanen. Tämä on ollut Savon yleisimpiä sukunimiä jo 1500-luvulla. Se perustuu pyhimysnimeen Kosmas. Pirjo Mikkosen ja Sirpa Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki, 2000) kerrotaan näin: KUOSMANEN Pyhimysnimestä Kosmas on Karjalassa käytetty muotoja Kuisma ja Kuosma < venäjän Ku´zma, Ko´zma. Karjalaisia sukunimiä ovat olleet Kuosma, Kuosmanen, Kuisma, Kuismanen, Kuismin ja Kusmin. Muualla Suomessa nimeä on ristimänimenä ilmeisesti käytetty hyvin vähän, vaikka Kosmas on myös roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, sillä nimi Cosmas on...
Vuoden 1996 osakehuoneiston verotusarvo perinnössä oli 186 000 markkaa. Nyt ollaan myymässä huoneistoa mikä on euroina tämä 186 000 markkaa? 565 Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan summa on 43 300 euroa. http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN