Buckinghamin kuninkaallinen palatsi Lontoossa on suosittu turistinähtävyys. Se on kuningatar Elisabet II:n virallinen asuinpaikka. Pääosin turistit ihailevat sitä ulkopuolelta ja tutustuvat sen ympäristön puistoihin, leveisiin paraatikatuihin ja muihin pienempiin palatseihin. Kesäaikaan Buckinghamin palatsin julkisia tiloja on avoinna myös tavalliselle yleisölle. Vieraat saavat tutustua taidekokoelmiin, huonekaluihin ja vuosittain vaihtuvaan erikoisnäyttelyyn, mikä 2019 on kuningatar Viktorian syntymän 200-vuotisteemainen. Lippujen varaamista ajoissa suositellaan.
Buckinghamin palatsin verkkosivujen kautta voi tutustua niin palatsiin kuin sinne tehtäviin kierroksiinkin. https://buckinghampalace.co.uk/
Tähän kysymykseen on lähes mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta, asia riippuu paljon myös näkökulmasta. Jos lähdetään oletuksesta, että osallisuuteen riittää vaikkapa miehitys ilman vastarintaa, niin viimeistään toinen maailmansota osallisti käytännössä kaikki modernin ajan valtiot osaksi jonkinlaisia sotatoimia.
Jos ajatellaan, että osallisuuteen vaaditaan aktiivista sotimista maiden välillä, niin silloin aihetta voidaan tarkastella hieman laajemmasta näkökulmasta. Tällöin hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Islanti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Islanti), joka historiansa aikana ei ole ollut aktiivisena toimijana yhdessäkään sodassa. Islanninkin voi silti nähdä osallistuneen toiseen maailmansotaan epäsuorasti amerikkalaisten...
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut...
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958).
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Kyllä löytyy, esimerkiksi Virve Rosti on levyttänyt Jokke Seppälän kappaleita. Etsimiäsi cd-levyjä voi hakea esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta: www.helmet.fi Kannattaa valita kohta SANAHAKU (kirjoitetaan Jokke Seppälä)ja AINEISTOLAJI (valitaan cd-levy). Tulokseksi saa melko monta cd-levyä, joissa Jokke Seppälä on ollut vaikuttamassa. Kajaanin kirjaston sivuilta ei löytynyt näitä cd-levyjä, mutta jos haluaa kaukolainaksi jonkun, voi kirjastonhoitajan kanssa tehdä kaukolainapyynnön.
Kyseinen laulu löytyy ainakin kirjasta Olli Heikkilä: Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua (Warner 1996) (sivu 29) Kirjaa on saatavana useissa Helsingin kirjastoissa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suuri+kansanlaulukirja&searchs…
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan on kuusisivuinen artikkeli Brezinasta. Kirjaa on esim. kaikissa Hämeenlinnan kirjastoissa.
Kirjailijalla on myös englanninkielinen kotisivu: http://www.thomasbrezina.co.uk/.
Hei,
Kiivaasta etsinnästämme huolimatta emme onnistuneet löytämään tietoja Henrikki Uitonniemestä. Kenties kyseessä on niinsanotusti tavallinen rivitoimittaja? Asiasta voisi tiedustella vielä Apu-lehdestä tai Suomen Kuvalehdestä suoraan, ehkäpä heillä on arkistoissaan tietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin,
Porin kaupunginkirjaston tietopalvelu
Etsitty kirja lienee Vikas Swarupin Nuoren naisen koetukset:
"Fiksu ja tunnollinen Sapna Sinha myy kodinkoneita Delhissä elättääkseen sairaan äitinsä ja huikentelevaisen pikkusiskonsa. Sapnan kunnianhimo ja moraali joutuvat koetukselle, kun intialainen teollisuuspohatta tarjoaa tälle imperiuminsa johtajuutta. Sapnan täytyy vain läpäistä seitsemän testiä, ja miljardiomaisuus on hänen. Mutta tie todellisiin rikkauksiin on mutkittelevampi kuin Sapna Sinha saattaa kuvitellakaan."
IndieFlix-elokuvapalvelu toimii aivan normaalisti. Ehkä kyse oli tilapäisestä häiriöstä.
Kun klikkaatte avaussivulla kohdasta Browse, aukeaa varsinainen IndieFlixin etusivu. Sivun vasemmassa laidassa olevilla painikkeilla voitte aloittaa etsimisen. Klikkaamalla painiketta Browse Films voitte listata elokuvia esimerkiksi niiden keston, genren tai kohdeyleisön perusteella. Painikkeesta Channels löytyvät elokuvat jaoteltuina eri genreittäin tai aiheittain. Sivun alalaidasta sarakkeesta WATCH voitte etsiä elokuvia esimerkiksi kielen, maan tai vaikkapa elokuvafestivaalien mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/IndieFlixelokuvapalvelu(2…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/Tuhannet_elokuvat_ulottuv…
Netistä löysin seuraavan linkin:
http://www.slideshare.net/mikve/autocad-opas
Helmet löytää oppaat 2006 ja 2010.
2006 opas varmaan sopii myös vuoden 2009 tuotteeseen.
Helmet-alueen kirjastoista ei valitettavasti tällä hetkellä löydy englanninkielistä ainoastaan Suomeen sieniin keskittyvää opasta.
Näistä Helmet-alueen teoksista voisi mahdollisesti löytyä jotakin apua:
Jordan, Peter: Field guide to edible mushrooms of Britain and Europe
Dickson, Gordon: Mushrooms and toadstools of Britain and Europe
Laessøe, Thomas: Mushrooms.
Helmet-hakutulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sienet%29%20%28ruokasien…
Helmet-hakuja voi tehdä asiasanoilla sienet, ruokasienet, oppaat, Suomi. Kieleksi voi suoraan rajata myös englannin.
Teoksia voi löytää Helsingin alueelta myös korkeakoulukirjastoista.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy esimerkiksi teos Mushrooming without fear, tekijänä Alexander...
Täsmälleen muistamasi mukaista satua emme onnistuneet löytämään. Grimmin sadussa Lumivalko ja Ruusunpuna on kuitenkin samoja aineksia. Mahtaisiko tama olla etsimäsi? Sadussa köyhällä leskellä on kaksi tytärtä Lumivalko ja Ruusunpuna. Siinä on myös karhuksi muutettu prinssi, joka prinssiksi palattuaanl menee naimisiin toisen siskon kanssa, ja hänen veljensä toisen. Esim. satutuokio.fi-sivustolla on sadusta enemmän:
http://www.satutuokio.fi/lumivalko-ja-ruusunpuna
Grimmin satuja on koottu lukuisiin satukirjoihin, ja myös tama satu on monessa niistä.
Suomen keskiaikaisista kivikirkoista ja niiden rakentamisesta löytyy tietoa sekä internetistä (esimerkiksi hakusanoilla keskiaikaiset kivikirkot) että kirjoista. Sinnikkäistä etsinnöistä huolimatta vastausta juuri tähän kysymykseesi tiilipäätykuvioiden tarkoituksellisesta tai satunnaisesta epäsymmetrisestä asettelusta ei löytynyt.
Kehottaisinkin kääntymään tässä kysymyksessä Museoviraston arkisto- ja tietopalveluiden puoleen, ohessa linkki:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/asiakaspalvelu
Seuraavissa kirjoissa on runsaasti tietoa keskiaikaisten suomalaisten kivikirkkojen arkkitehtuurista ja koristelusta. Nämä kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista.
Markus Hiekkanen; Suomen kivikirkot keskiajalla, Otava, 2003
Markus Hiekkanen; Suomen...
Koska sanalle kuosma ei mistään lähdeteoksista tunnu löytyvän mitään muita merkityksiä, täytynee kuitenkin uskoa, että myös mainituissa sonkajärveläisissä paikannimissä sana on samaa perua kuin sukunimessä Kuosmanen. Tämä on ollut Savon yleisimpiä sukunimiä jo 1500-luvulla. Se perustuu pyhimysnimeen Kosmas. Pirjo Mikkosen ja Sirpa Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki, 2000) kerrotaan näin:
KUOSMANEN
Pyhimysnimestä Kosmas on Karjalassa käytetty muotoja Kuisma ja Kuosma < venäjän Ku´zma, Ko´zma. Karjalaisia sukunimiä ovat olleet Kuosma, Kuosmanen, Kuisma, Kuismanen, Kuismin ja Kusmin. Muualla Suomessa nimeä on ristimänimenä ilmeisesti käytetty hyvin vähän, vaikka Kosmas on myös roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, sillä nimi Cosmas on...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa paljon selkokirjoja. Löydätte kirjat Helmet-haulla hakusanalla "selkokirjat". Hakutuloksen voi vielä suodattaa tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan esimerkiksi vain aikuisten kokoelmaa, suomenkielisiä kirjoja ja vaikka kaunokirjallisuutta.
Helmetissä on useiden selkokirjojen sisällöstä kuvaus. Klikkaamalla kirjan kuvaa, aukeaa kuvaus kirjasta.
Jos löydätte Helmetistä kiinnostavaa selkokielistä luettavaa, voitte tilata teokset omaan lähikirjastoonne, mikäli teillä on Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Varaukset voi toki tehdä myös kirjastossa käydessä. Ja jos tarvitsette apua selkokirjojen etsimiseen tai varaamiseen Helmetistä, voitte pyytää...
Etsitty paikka lienee Nikitinskajan kylä itäisellä Syvärin rintamalla, lähellä Äänisen eteläkärkeä. 7.D:n lohko ulottui Suuren Kuzrajärven länsipuolelta Äänisen rantaan.
Lähteet:
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/680
Jatkosodan historia. 4
