Tällä Helena Anhavan runolla ei ole nimeä. Se kuuluu runoihin, joista puhutaan ja jotka merkitään vain alkusäkeellä.
Runo löytyy Anhavan kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (1974) ja kokoelmasta Anhava Runot 1971-1990.
Helsingissä on Josafatin kallio, Josafatinkatu ja Josafatinlaakso. Nimet kuuluvat raamatullisiin nimiin, joita 1700-luvulla annettiin joillekin (silloisen) Helsingin pohjoispuolisille alueille. Nimi viittaa Vanhassa Testamentissa mainittuun vertauskuvalliseen paikkaan, jossa Jahve kerran on tuomitseva pakanakansat.
Esimerkiksi Joelin kirja. Luku 4, jae 12.
Lähde : Helsingin Kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja. Helsinki, 1981
Näin mietiskelee nuori Mika Waltari teoksessaan Yksinäisen miehen juna (1929). Nuori kirjailija on ehtinyt matkallaan Budapestiin, kun tällaiset ajatukset heräävät.
Rafael Koskimies arvosteli Yksinäisen miehen junan Uusi Suomi –lehdessä 24.11.1929. Voit lukea arvostelun Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä:
Uusi Suomi 24.11.1929 s. 12
Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929), s. 81
Kirjastossa on monenlaista työnkuvaa, joista näkyvin tosiaan on kasvokkain tapahtuva asiakaspalvelu eri kirjastoissa asiakaspalvelupisteissä ja kirjahyllyjen välissä. Asiakaspalvelua hoitaa pääasiassa kirjastovirkailijat, kirjastonhoitajat ja informaatikot.
Kirjastossa kuitenkin työskentelee muun muassa kirjastotoimen johtajia, palvelupäälliköitä, IT-työntekijöitä, aineistonvalitsijoita ja -tilaajia, luetteloijia, viestijöitä ja hanketyöntekijöitä. On kirjastokohtaista, kuinka paljon ja millaisia työtehtäviä heille kuuluu, ja kuinka paljon siitä on kohtaamisia asiakkaiden kanssa.
Kirjaston johtaja vastaa korkealla tasolla kirjaston aukiolosta ja periaatteista. Hän myös (usein muun johtoryhmän kanssa) tekee työtä...
Rönö on saari Kuopiossa Pohjois-Savossa. Saari on ollut kivikkoinen, ja aiemmin siellä on ollut niittyjä. Nimeen sisältyvä sana rönö, rönä merkitsee "risukkoa, kosteikkoa, kivikkoa". Lähde: Suomalainen paikannimikirja. Toim. Paikkala, Sirkka & al. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Helsinki: Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
Kirjatietoa Eeva Joenpellosta löytyy seuraavasti: Kotimaisia nykykertojia 3, BTJ Kirjastopalvelu 2000 ja
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000. Nämä teokset löytyvät Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Lisäksi muun muassa seuraavissa lehdissä on artikkeli Eeva Joenpellosta: Kotiliesi 2000/19, Helsingin Sanomat 2000-08-27, Suomen Kuvalehti 2000/36.
Luentoja pääsee katsomaan tästä osoitteesta
http://www.ustream.tv/channel/mediamaja
Vierittämällä sivua alaspäin tulee näkyviin videoidut osat. Mitään tunnuksia ei tarvita.
Suomen postimerkkilehden noin vanhoja numeroita ei ole enää HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Kansalliskirjastosta Helsingistä kyseisen lehden vanhojakin numeroita löytyy. Lehtiä ei lainata sieltä ulos vaan niitä täytyy lukea paikan päällä. Lehdistä voi toki ottaa kopioita.
Lehdestä voi tehdä myös kaukopalvelutilauksen muualta Suomesta, esim. varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukopalvelutilaus Vantaalle maksaa 7 euroa kappale.
Voisiko kyseessä olla kirja nimeltä Midzi, tulitukka? Kirjan on kirjoittanut Madeleine Brent ja siinä punapäinen englantilaistyttö oppii ko. taitoja aboriginaalien parissa. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1987.
Kirjaston kokoelmasta ei ole mahdollista ostaa kirjoja omaksi. Kirjoja myydään ainoastaan poistomyynnissä, eikä silloinkaan ole mahdollista varata etukäteen itselleen tiettyä kirjaa. Mikäli teos on loppuunmyyty, eivät kirjastotkaan voi hankkia siitä uutta kappaletta, joten sitä suuremmalla syyllä teos halutaan säilyttää kokoelmassa kaikkien lainaajien käytössä.
Kirjan voi lainata suoraan sellaisesta kirjastosta, jossa se on hyllyssä, vaikka siitä olisikin varaus. Tämä pätee myös sellaisessa tilanteessa, jossa teoksesta on varaus ja sitä on vain yksi nide jonkin kirjaston hyllyssä. Jos asiakas tällaisessa tapauksessa ehtii poimia kirjan hyllystä, hän saa kyllä lainata sen, vaikka siihen kohdistuukin toisen asiakkaan varaus.
Jos kotoa huomaat koneelta kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, niin kannattaa soittaa kirjastoon ja näin varmistaa, että kirja varmasti löytyy ja odottaa jo valmiina kirjastossa noutoa.
Hankintaehdotuksen voit jättää täyttämällä lomakkeen osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Voit jättää hankintaehdotuksen myös paperisella lomakkeella, joita löytyy Turun pääkirjaston asiakaspalvelutiskeiltä.
Kirjasto saa vuosittain satoja hankintaehdotuksia, ja ehdotetut aineistot hankitaan, jos niillä arvellaan olevan laajempaakin kysyntää, ne vastaavat kirjaston hankintaperiaatteita ja hinta on kohtuullinen.
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata.
Saatavuus Satakirjastoissa:
Molemmin puolin rintamaa
På båda sidor om fronten
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto.
Lähteitä:
Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger.
Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena.
Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren...
Ehdotan Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen satua Pörröpää.
Pörröpää-sadussa kuningattarelle ja kuninkaalle syntyy tyttölapsi, jolla on kauha kädessä ja joka ratsastaa vuohelle. Satu löytyy ainakin Kouvolan pääkirjastosta teoksesta Olipa kerran - klassillisia satuja valikoinut ja kuvittanut Björn Landström.
Norjalaiset Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet norjalaisia kansansatuja ja toimittaneet niistä kokoelmia. Sadut ovat Grimm-henkisiä.
Valitettavavasti suomennosta ei ole olemassa. Englannin ja saksan kieliset käännökset löytyvät Åbo Akademiin kirjastosta ja ne voidaan kyllä kaukolainata meidän kirjaston kautta.
