Ristiintaulukoinnilla voidaan analysoida tilastotietoja ja tilastollisten muuttujien välistä riippuvuutta. Menetelmää käytetään paljon muun muassa sosiologiassa ja historiantutkimuksessa.
Tietoa ristiintaulukoinnista on muun muassa Martti Holopaisen ja Pekka Pulkkisen kirjassa Tilastolliset menetelmät. Ristiintaulukoinnissa kahden muuttujan arvot sijoitetaan taulukkoon siten, että toinen muuttuja on riveillä, toinen sarakkeissa. Jos muuttuja 1 on esimerkiksi oppilaiden määrä eri luokilla ja muuttuja 2 oppilaiden sukupuoli, nähdään ristiintaulukoimalla kuinka monta tyttöä ja poikaa jokaisella luokalla on. Voidaan laskea myös kuinka monta prosenttia eri luokilla on tyttöjä ja poikia. Lopputuloksesta voidaan yrittää päätellä, vaikuttaako...
Hei,
Vuosiluvuissa eng. kielisissä maissa käytetään järjestyslukua 19. vuosisata. Suomessakin voi etenkin vanhemmissa elokuvissa tai kirjoissa törmätä vastaaviin ilmaisuihin. Samantyyppinen ilmaushan on vastaavasti nykyään harvinainen lukusana-ilmaus (29 = yhdeksän kolmatta). Englanninkielinen ilmaus "in the nineteenth century" tarkoittaa sanatarkasti "yhdeksännellätoista vuosisadalla". "Nineteen" vuosiluvuissa (hundred jätetään usein pois) tarkoittaa taas 1900-lukua kuten suomen kielessä (esimerkiksi 1984 = nineteen eighty-four).
Toivottavasti tämä on riittävän selkeästi ilmaistu.
Ylen ja Suomen luonnon artikkeleissa lintujen muninnasta kerrotaan näin:
Munat kehittyvät linnun lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein. Suuremmat lajit voivat munia joka toinen päivä, eräät jopa kolmen vuorokauden välein. Munien lukumäärä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaan aikaan.
Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Keltuaisen ja valkuaisen valmistaminen lintujen muniin on siis nopeaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-muni…
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-linnulla-monta-munaa-sisallaan/
Ilkka on suomalainen versio heprealaisperäisestä nimestä Iisak, jonka merkitys on "hän nauraa". Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Itsemurhatavoissa on havaittu jonkin verran eroja sekä sukupuolten että eri ikäryhmien välillä. Liikkuvan ajoneuvon alle jättäytyminen ei tehtyjen tutkimusten mukaan kuulu yleisimpiin tapoihin missään ikäryhmässä eikä kummallakaan sukupuolella. Meillä se on tavallisinta nuorten naisten (15–24 v.) ikäryhmässä (18%), mutta iäkkäämmillä naisilla tuntuvasti tätä vähäisempää (vanhimmassa ikäryhmässä enää n. 4%). Miesten itsemurhatilastoja hallitsevat hirttäytyminen, aseilla ja räjähteillä tehdyt itsemurhat sekä myrkyttäytyminen. Niihin nähden hukuttautumalla, korkealta hyppäämällä, viiltämällä tai pistämällä, liikkuvan ajoneuvon alle jättäytymällä tai itse ajamalla ja muilla menetelmillä tehtyjä itsemurhia on verrattain vähän.
Tehtäessä...
Kielitoimiston sanakirjassa on sanasta vanuttaa seuraavat tiedot:
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
vanuttaa
1. käsitellä vars. villaa t. villakangasta t. -vaatetta siten, että se vanuu, huovuttaa; vrt. vanua 1. Villan vanuttaminen huovaksi.
2. venyttää, vaivata tms. Vanuttaa taikinaa.
3. kuv. Kissanpoika joutui lasten vanutettavaksi riepoteltavaksi, retuutettavaksi.
Kyseinen pätkä on Kalevalan kahdeksannesta runosta, jossa Väinämöinen tapaa Pohjan neidon ja koettaa houkutella tätä vaimokseen Kalevalaan. Neito ei kuitenkaan tahdo suostua, vaan määrää Väinämöiselle kolme mahdotonta tehtävää, joista munan solmuun vetäminen solmun tuntumatta on yksi. Kaksi ensimmäistä tehtävää Väinämöinen yllättäen kykenee suorittamaan, mutta kolmannessa hän kohtaa suurempia vaikeuksia. Koko runon selityksineen voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden Seuran sivuilta http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia Kalevala-kirjoja pääsee selaamaan esim. Turun kaupunginkirjaston sivujen kautta osoitteesta https://vaski.finna.fi/. Asiasanana kannattaa käyttää yksinkertaisesti Kalevala.
Käytetyimpiä...
Ohessa sovelluksia. Käyttökokemusta vastaajalla tosin ei ole.
windows’phone sovellus: Library
http://www.saguiitay.com/windows-phone/library/
android-sovellukset: My Library, My Library Manager
https://play.google.com/store/search?q=library&c=apps&hl=fi
iOS sovellus: Book List - Bookshelf Manager
https://itunes.apple.com/us/app/book-list-bookshelf-manager/id476621639…
Verkkohakuteos Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli mukaan Nummelan ponitalli -kirjojen tapahtumapaikat ja henkilöt ovat täysin kuvitteellisia. Sen sijaan sivustolla http://nummelanponi.suntuubi.com/?cat=1 kerrotaan, että Nummelan ponitallin esikuvana toimi Turun Metsämäessä sijainnut Katin-talli, joka on nykyisin Kari Mäkisen ravitalli. Näillä nettisivuilla, jotka itse ilmoittavat olevansa Merja Jalon aidot Nummelan ponitalli -sivut, kerrotaan myös kaikenlaista muuta kirjailijasta ja hänen kirjoistaan.
Kotimaan luonto-opas -kirjassa sivuilla 192 - 193 kuvataan selkeästi rahkasammalten tuntomerkkejä. Sivuilla on kuvia kolmesta lajista. Kirjassa on myös lyhyt kuvaus ja valokuva seinäsammalesta sivulla 199. Seinäsammalesta on internetissä (tuntomerkit ja valokuvia) osoitteessa: http://edu.ouka.fi/~maalto/kasvit/sammal.html . Rahkasammalesta löytyy kuvia, osoitteessa http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/Kasvio/punainenrahkasammal.htm rusorahkasammal, rahkasammal http://kati.tiuhti.net/valokuvia/kasvit/22.php sekä Digiarkistosta molemmat, http://www.digiarkisto.fi/arkisto.php?o=735 .
Suvivalssi löytyy useammasta kokoelmasta, esim. Love: kun katsoit minuun (2005). Tämä kesä on rakkauden aikaa-nimellä ei löydy mitään, mutta Kesä on rakkauden aikaa löytyy esim. Matti & Teppo: Suuret valssisuosikit (1995).
Saatavuuden voi tarkistaa http://www.lapinkirjasto.fi
jossa mennään aineistohaku ja varaukset > haku, jossa mahdollisuus rajata nuottiin.
HelMet-aineistohaun sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X Helsinki and slangi löytyy mm. seuraavia teoksia: Suomen kieli Helsingissä : huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta / Heikki Paunonen. Helsingin yliopisto, 1995. Tässä teoksessa käsitellään erityisesti Helsingin puhekielen taustaa ja historiaa.
Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi : helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta / Heikki Paunonen. Helsingin kaupunki, 1993.
Suomea ennen ja nyt : suomen kielen kehitys ja vaihtelu / Laila Lehikoinen. Finn Lectura, 1994.
Tässä poiminto Pitkänsillan väärällä puolella - verkkoteoksesta http://www.pitkasilta.hai.fi/kielilla/slangi.htm
Kielten runsaus synnytti omaleimaisen...
Valtion elokuvatarkastamon tehtävänä on tarkastaa Suomessa alle 18-vuotiaille esitettäviä ja levitettäviä kuvaohjelmia ja asettaa niille ikäraja. Valtion elokuvatarkastamon sivuilta http://www.vet.fi/ löytyy tietoa asiasta. Sivuilta löytyy elokuvien ikärajatietokanta http://195.197.150.133/elokuvahaku/EH1200.aspx josta voi hakea jonkun tietyn elokuvan/kuvaohjelman ikärajatiedot. Esim. juuri Lovejoy -sarjan 18 vuoden ikärajakielto löytyy tietokannasta. Kirjaston tulee noudattaa näitä ikärajoja.
Erilaisia tilastovertailuja Suomen yleisten kirjastojen välillä voi tehdä kirjastot.fi -palvelun sivulla
http://tilastot.kirjastot.fi/
Valitettavasti kyseisellä sivulla kirjastot on laitettu kunnittain yhteen, joten tietoja yksittäisen kirjaston osalta sieltä ei saa.
Pinta-ala on sellainen tieto, että sitä ei välttämättä löydy kaikkien kirjastojen omiltakaan sivuilta. Sen sijaan tietoja kunkin kirjaston kokoelmista ja aukioloajoista löytyy kirjastojen vuosikertomuksista, joita löytyy kirjastojen omilta sivuilta. Valitettavasti kaikki yleiset kirjastot eivät laita vuosikertomuksia ja tilastoja esille sivuilleen, joten tulokset voivat olla vaihtelevia.
Kokosin tähän alle tilastotietoa vuoden 2016 tilanteen mukaan. Tilastoinnissa kirjastot on...
Elias Lönnrot määräsi testamentissaan 27.4.1882, että hänen kuolinpesänsä kirjoista saisi Ida-tytär valita ensiksi ne, jotka tarvitsi, ja sen jälkeen saisi Helsingin yliopiston kirjasto ottaa osan. Loput kirjat määrättiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran haltuun. Seura sai pitää itsellään, mitä halusi, mutta sen kuului myös jakaa yleishyödyllisiksi arvioimiaan teoksia kirjastoille ja kouluille.
Ida-tyttären ja Helsingin yliopiston kirjaston osuus Lönnrotin kirjakokoelmista jäi vajaaseen sataan niteeseen. Suurin osa, 2 524 kirjaa, 17 karttaa ja 26 nippua pienpainatteita, siirtyi SKS:lle. SKS piti itsellään kuutisensataa kirjaa ja lahjoitti muut 1 900 parillekymenelle oppilaitokselle ja koulukirjastolle, lähinnä niille paikkakunnille,...
Teoksessa Tekniikan kemia (2008) sanotaan, että vetyä (H - hydrogenium)esiintyy vapaana kaasuna vähän, mutta se muodostaa enemmän yhdisteitä kuin mikään muu alkuaine. Se on kevein alkuaine ja sen reaktioissa tarvitaan aina joko korkea lämpötila tai katalyytti, joka nopeuttaa reaktioita.
Nestemäistä vetyä eli nestevetyä käytetään nykyisin kantorakettien polttoaineena. Nestevedystä käytetään lyhennettä LH2. Lyhenne tulee siitä, että neste on englanniksi liquid ja vapaa vety on tavallisesti molekulaarisessa H2 muodosssa mistä nimen H2-osa. Tällaisia ajoaineita voidaan varastoida vain kylmänä ja siten vain rajallisen ajan ennen laukaisua. Nestevedyllä jäähdytetään moottorin suutinta ennen sen polttamista, tavallisesti nestehapella. Tuloksena...
Kirjassa Kulttuurin muuttuvat kasvot (SKS 1999) on Tom Selänniemen artikkeli "Moderni turisti ja klassinen rituaaliteoria". Viitaten Victor Turneriin liminaalisuutta selvitellään näin:
"Liminaalisuuden käsite viittaa välimaillla olemiseen. Itse sana tulee latinan sanasta "limen", joka tarkoittaa kynnystä. Jos olet kahden huoneen, vaikkapa makuuhuoneen ja eteisen kynnyksellä astumassa makuuhuoneeseen, et ole enää eteisessä, mutta et myöskään makuuhuoneessa, vaan välimailla, kynnyksellä. Kuvitteellisesti voidaan ajatella,että eteisen säännöt eivät enää päde, mutta makuuhuoneenkaan säännöt eivät ole vielä voimassa, joten hetken ajan ikään kuin kaikki on mahdollista ja sallittua. Liminaalitilaa onkin usein verrattu kuolemaan, kohdussa...
Isä Matteon tutkimusten kausi 11 oli nähtävissä Yle Areenassa 90 päivän ajan syksyllä 2018. Kausi 12 puolestaan oli katsottavissa Yle Areenassa syksyllä 2020. Jos toivot, että kyseiset kaudet laitettaisiin uudestaan Yle Areenaan, kannattaa laittaa asiasta palautetta Ylelle.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/10/isa-matteon-tutkimukset-jatkuv…
https://areena.yle.fi/1-50357594
Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että "sammakot olivat yksi niistä vitsauksista, joilla Jumala rankaisi Egyptiä". Vitsauksista kerrotaan Vanhassa Testamentissa, 2 Moos 8:2-14. Toisena vitsauksena Jumala nosti sammakoita Niilistä, joita vilisi kaikkialla. Yritin etsiä myös Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhaulla muita Raamatun kohtia, joissa puhutaan sammakoista, mutta kaikissa viitattiin ymmärtääkseni tähän tapaukseen http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=sammak . Olisiko niin, että tämä toinen vitsaus on sekoittunut seitsemänteen vitsaukseen, joka oli Egyptiä piiskaava raesade 2. Moos. 9:22-35?
