Sanoilla "Joulusta jouluun on hetki ja toinen" alkaa laulu "Joulu on tullut!", josta käytetään myös nimeä "Joulusta jouluun". Sanat jatkuvat: "...keskellä valkea juhannus on vaan". Laulun on sanoittanut Siiri Lampén ja säveltänyt J. N. Lahtinen.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén (Valistus, 1927, laulun nimi: Joulu on tullut)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset / toimittanut J. N. Lahtinen (Valistus, 1932, laulun nimi: Joulu on tullut)
Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola, Joonas Kokkonen (Valistus, 1958, laulun nimi: Joulusta jouluun)
Suuri...
Ohuimmasta päästä nuorille sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi Emmi Itärannan Teemestarin kirja tai Siri Kolun nuortenromaani P.I.: pelko ihmisessä. Molemmissa on kylläkin yli 250 sivua.
Entäs sitten novellit? Esimerkiksi Anne Leinosen Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista, Maarit Verrosen Älä maksa lautturille, Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnut eläintarha, Johanna Sinisalon Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita ja Tiina Raevaaran En tunne sinua vierelläni ovat spefinovellikokoelmia, jotka sopivat myös nuorille ja voisivat toimia ääneen luettuina.
Toivo Mannisen säveltämä valssi "Haaveita" sisältyy nuottiin Manninen, Toivo: Toivo Manninen (Warner/Chappell Music Finland, 1999). Nuotti on ilmestynyt sarjassa "Harmonikan mestarit". Se on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Koulujen päättäjäisjuhlaa vietettiin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan lauantaina 31.5.1986.
"Lauantai oli viimeinen työpäivä sadoilletuhansille koululaisille", kerrottiin sunnuntain 1.6.1986 lehdessä. Koulutyön mainittiin alkavan uudelleen taas 14.8.
P. Mustapää on kyllä kottaraisesta runoillut, mutta kysymyksessä etsityt säkeet viittaavat enemmän saksalaisen Victor Blüthgenin suuntaan. Suomeksi kottaraisesta Blüthgenin mukaan riimitteli Kirsi Kunnas. Runo Veli kottarainen löytyy WSOY:n 1960-luvulla julkaiseman Aarteiden kirja -sarjan viidennestä osasta sekä Kunnaksen kääntämiä ja mukailemia runoja ja satuja sisältävästä kokoelmasta Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta.
Runo alkaa sanoin "Talven mentyä saapuu kottarainen" ja sen päättävä kolmas säkeistö kuuluu näin:
– Missä rouvas on, veli kottarainen? / – Hän saapuu kohta kun on valmis pesä, / ja sitten munii, sitten hautoo, / ja sitten onkin jo täysi kesä.
Helmet-kirjastoissa saa digitukea myös puhelimen käyttöönottoon iästä riippumatta. Voit etsiä, missä kirjastoissa annetaan digitukea osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitse pudotusvalikosta Digituki.
Muita Helsingin kaupungin järjestämiä digitukipalveluja voi etsiä täältä: https://digituki.hel.fi/fi/mist%C3%A4-l%C3%B6yd%C3%A4n-digitukea/
Matador-sarjan tunnusmusiikin on säveltänyt tanskalainen pianisti ja säveltäjä Bent Fabricius-Bjerre, paremmin tunnettu nimellä Bent Fabric.
Voit kuunnella sävelmän esim. tästä https://www.youtube.com/watch?v=zcNqmoTYLfw
Kuten pitkin Suomea Loimaallakin kansankirjastoasetus heräsi 1850-luvun lopulla. Kansankirjaston perustaminen hyväksyttiin pitäjänkokouksessa vuonna 1861 ja samana vuonna aloittivat toimintansa myös Loimaan ensimmäiset kansankirjastot.
Loimaan kauppalaan kirjasto perustettiin vuonna 1935. Aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa. Kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa vuoteen 1956 jolloin se muutti naapuritaloon ns.kauppalantaloon.
Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia 2 (1994)
Jari Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003)
Suomessa on useita säänneltyjä ammatteja. Se tarkoittaa, että ammatin harjoittamiseen vaaditaan lain perusteella tietty koulutus tai tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus.
Opetushallituksen sivuilta löytyy lista säännellyistä ammateista sekä niistä vastaavista toimivaltaisista viranomaisista: https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa. Viranomaisten sivuilla on lisätietoa kunkin alan vaatimuksista.
Sääntelyä on eritasoista: ammattihenkilöistä annetun lain nojalla saatu ammatinharjoittamisoikeus (laillistettu ammattihenkilö), ammatinharjoittamislupa (luvan saanut ammattihenkilö) tai henkilö, jolla lain nojalla on oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu...
Alice Tegnér (1864-1943), o.s. Sandström, on ollut kotiopettajana Grotenfeltin suvun omistamassa Järvikylän kartanossa Joroisilla syksystä 1883 seuraavaan kesään asti.
Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), o.s. Ahnger, ei ole asunut Nokialla 1930-luvulla, sillä hän kuoli jo vuonna 1915. Hän oli naimisissa Eduard Polónin kanssa vuodesta 1891 kuolemaansa asti.
Löytämistäni artikkelilähteistä ei ilmene, että Alice ja Edit olisivat tavanneet tai tunteneet toisensa tai että heillä olisi ollut mitään erityistä yhteyttä toisiinsa. Kumpikin oli kiinnostunut musiikista ja kasvatustyöstä. Tosin lyhyissä artikkeleissa asioita ei käsitellä perusteellisesti, joten yksityiskohtaisempaa tietoa voisi löytyä esimerkiksi elämäkerrasta. Edit Polónista on...
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…;
"Rakkaus itseen" lienee käytetyin positiivisuutta tavoitteleva itserakkauden korvike:
"Rakkaus itseen on kaiken lähtökohta. Uskon siihen, että sisäinen maailma heijastuu ulospäin. Mitä enemmän arvostat, kunnioitat ja rakastat itseäsi, sitä enemmän se vaikuttaa kaikkeen."
(Meeri Koutaniemi & Ann-Mari Leinonen, Rakkaus)
"Rakkaus itseen on yhtä alkuperäistä kuin rakkaus toiseen."
(Eeva Määttänen, Rakkauspakkaus : rakkauden olemuksesta)
Toimistotyön tutkinto voisi olla esimerkiksi sihteerin, assistentin tai merkonomin tutkinto. Sihteerin ja assistentin töistä ja koulutustavoista löydät lisätietoa koulutus.fi -portaalista, vaikkapa https://www.koulutus.fi/haku/sihteerikoulutus
Merkonomin tutkinnon voi suorittaa etänä tai verkko-opiskeluna monessa oppilaitoksessa. Lisätietoja löydät etäopiskelu.fi -portaalista, esim. https://www.etaopiskelu.fi/koulutushaku/koulutus?isDistance=1&q=merkono…
Myös oppilaitosten kotisivuilta voi suoraan hakea tietoja erilaisista koulutusmuodoista.
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen...
Voisikohan kyseessä olla jokin kaksoisjalkaisten luokkaan kuuluva, esimerkiksi hietatuhatjalkainen? Tuntomerkkejä voi tarkastella Ötökkätiedon sivulta. Hietatuhatjalkaiset ovat Ötökkätiedon mukaan puutarhalle harmittomia.
Saviem oli vuonna 1955 perustettu Renaultin alainen merkki, jolle siirrettiin yhtiön kuorma- ja linja-autojen valmistus. Vuonna 1978 Renault hankki omistukseensa Berlietin, ja Saviem sulautettiin siihen. Vanhaa merkkiä käytettiin vielä pari vuotta, kunnes 1980 kaikkien autojen merkiksi tuli Renault.
Lähteet:
Planete Renault -sivusto: https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5435-naissanc…, https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5436-berliet-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Saviem
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun...
Käännös riippuu kontekstista. Valtioneuvosto kanslia on tehnyt yhteenvedon, jossa käydään läpi eri esimerkkejä: https://vnk.fi/documents/10616/3457020/-han+ja+-h%C3%A4n+(fi-en)
Kaarina Helakisan runo Riikan ensimmäinen laulu alkaa riveillä Sininen norsu ja samettikarhu / ruusumetsässä vaeltaa
Runon sisältyy esimerkiksi Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen teokseen Meidän kuopus (1985) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (1988).
https://finna.fi/Record/vaski.124247?sid=4257870585
https://finna.fi/Record/vaski.125007?sid=4257870585
Kyseessä on luultavasti jokin polttiaislaji. Lisätietoa esim. Hyönteismaailman sivuilla: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/pistavat-hyonteiset/makara-ja-polttiainen/.
