Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8
Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan:
"... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..."
Kuvauksesi kaltaisia blues-biisejä on olemassa loputon määrä, joten tehtävä taitaa olla meille aika mahdoton. Kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikintunnistuspalveluita. Osa niistä (mm. SoundHound) pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%...
"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita.
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan ...
Koulujen päättäjäisjuhlaa vietettiin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan lauantaina 31.5.1986.
"Lauantai oli viimeinen työpäivä sadoilletuhansille koululaisille", kerrottiin sunnuntain 1.6.1986 lehdessä. Koulutyön mainittiin alkavan uudelleen taas 14.8.
Sanaa ”pienimö” ei löydy suomen kielen sanakirjoista, joten voitaneen olettaa, että kyseessä on Markus Kajon keksimä termi. Sanan ”pienimö” on tarkoitus hauskuuttaa lukijaa, koska sitä käsitellään sanan ”suurimo” yhteydessä.
Laittamasi tekstiviittaus on opinnäytetyöstä, joka käsittelee kieltä Markus Kajon teoksessa Kettusen toinen tuleminen. Kettusen toinen tuleminen on fiktiivinen pakinateos, joka sisältää lyhyitä ja humoristisia kertomuksia. Opinnäytetyön keskeinen teema on normipoikkeamat eli kielenkäytön vakiintuneista säännöistä poikkeaminen. Opinnäytetyössä todetaan, että Kajon tekstissä luodaan komiikkaa merkityksillä leikittelyn avulla. Tämä tieto tukee ajatusta, että ”pienimö” on Kajon luoma kielellinen tyylikeino.
Jos...
Kyseessä voisivat olla Nadja von Schoultzin muistelmateokset Kuohuvat vuodet : nuoruuteni vallankumouksen pyörteissä (Weilin+Göös, 1984) ja Surun ja ilon vuosikymmenet (Weilin+Göös, 1987). Häneltä on lisäksi ilmestynyt teos Päiväkirja 1987-1988 (Gummerus, 1989).
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Näöntarkastuksen voi suorittaa esimerkiksi optikko tai silmälääkäri. Optikoille löytyy usein ilmaisia näöntarkastusaikoja silmälaseja myyvistä liikkeistä.
Kaukonäköä testataan pyytämällä testattavaa katsomaan tietyltä etäisyydeltä eri kokoisia kirjainjonoja tai kirjainta E eri asennoissa. Näön tarkkuus selviää siitä miten pientä tekstiä testattava pystyy erottamaan. Hakusanoilla "näöntarkastus netissä" löytyy myös nettisivustoja, joilla voi tehdä itse ennakoivaa tarkastusta.
Helmet-kirjastoissa aineiston varaaminen ei maksa, mutta nouttamattomasta ja perumattomasta varauksesta tulee yhden euron maksu.
Varaamisessa on kyse juuri siitä, että saat haluamasi teoksen lähikirjastoosi lainattavaksi. Jos sinulla on korttisi liitetty pin-koodi, voit tehdä itse varauksen Helmetissä.
https://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-lainaaminen
https://helmet.finna.fi/Content/laina-ajat-ja-maksut
Tästä värssystä on kysytty palvelussamme melko hiljattain. Tuolloin on todettu, että tekstille ei löydy kirjoittajaa. Kyseessä on todennäköisesti anonyymin kirjoittajan värssy, jota käytetään paljon muistoadresseissa ja seppeleissä.https://www.kirjastot.fi/kysy/kiireellinen-kysymys-kuka-on-kirjoittanut…
Tilastollisessa vuosikirjassa (1944-1945) on listattu (s. 345) joidenkin elintarvikkeiden keskihintoja. Esimerkiksi maitolitra maksoi 366 penniä vuonna 1944, kun taas vuonna 1945 litra maitoa maksoi 570 penniä. Kahvin hintaa ei vuosikirjasta löydy; kahvin säännöstely alkoi jo vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1954. Kahvinkorvikkeen kilohinta sen sijaan oli 3936 penniä vuonna 1944.Vuosikirjan sivulla 335 on taulukko, jossa on laskettu vuokran keskimääräistä osuutta asunnonhaltijan vuosituloista. Helsingissä tämä oli vähän yli 20 prosenttia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69239/stv_1944-1945.pdf?sequence=1&isAllowed=yTilastokeskuksen sivuilla on rahanarvonmuunnin, jolla voi laskea tietyn vuoden rahamäärän arvon eri vuosina...
Muna sanalla on kielteinen merkitys, koska se liitetään linnun munan lisäksi myös penikseen tai kiveksiin. Mikäli ihmisen vartaloon muodostuu tyrä, on silläkin samanlainen merkitys sen kivuliaisuuden vuoksi ja siitä on syntynyt kielteinen verbi tyriä.Munata on verrannollinen tyriä verbin etymologiaan, eli koska munallakin on kielteinen merkitys, on siitä kehittynyt tuo negatiivinen verbi munata.Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_52072ba2654f8f4502dd339f382798f5&word=munahttps://sanat.csc.fi/wiki/Etymologiadata:imsm:muna
Tulisiivet-sarjan The Lost Continent- kirjaa ei vielä ole suomennettu. Tällä hetkellä viimeisin sarjan suomennettu osa on numero 10, Kavala sydän (Darkness of dragons).On kuitenkin ilmeistä että tiedustelemasi kirja suomennetaan piakkoin, suosittelen seuraamaan kirjaston ja kustantajan (Gummerus) uutuusluetteloita.
Löysin esitelmän, jossa mainitaan runo Tyyne Saastamoisen tekemäksi. https://www.coccyxmed.fi/esitelmat-conferences/lahti-et-tyyne-saastamoinen/
Päivät putoavat kuin siemenet maahan, kasvaa puu,
jonka varjossa on hyvä olla, jos muistan olla onnellinen.
(Ehkä tämä on vain syksyä 1972)
Piki kirjaston hakutulos
Helsingin kaupunginkirjastossa kopiot maksaa 40 senttiä per sivu. Kaksipuolinen kopio maksaa siis 80 senttiä. Värilliset ja mustavalkoiset kopiot ovat samanhintaisia, kuten myös A4- ja A3-kokoiset kopiot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-...
Suoria yhteistietoja ei ole antaa, mutta Turusella taitaa olla vielä nykyäänkin sangen tiiviit yhteydet Vuonislahteen. Niinpä Vuonislahden kylästä saattaisi löytyä ihmisiä, joiden kautta kirjailijaan saisi yhteyden. Pykäläkorpikaan ei ole kovin kaukana Vuonislahden kylästä.
Kulttuuriseura Pielisen Lumon yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.taiteilijatalo.net/
Pielisen Lumolla on myös Facebook-sivu: https://www.facebook.com/vuonis.net/
Jos Lieksan (Pielisjärven) kylien historia kiinnostaa, niin toki meiltä kirjastostakin jotakin löytyy. Esimerkiksi Pielisjärven historia -kirjasarja on sangen kattava kuvaus paikkakunnan historiasta.
Tässä Vaara-kirjastojen hakutulokset hakusanalla "Pielisjärven historia": https://vaara.finna...
