Lentokoneiden tai lennonjohdon tutkat eivät pysty havaitsemaan ilmakehään putoavia avaruusromun kappaleita. Matkustajakoneissa on käytössä ilmankosteutta seuraava säätutka, ja lentoliikenteen valvontaan eli ilmakehän alaosien tarkkailuun tarkoitetuista maassa olevista laitteista ei tässä asiassa ole hyötyä. Maahan syöksyvien kappaleiden nopeus on niin suuri, että viime hetken havainto ei niiden välttämisessä enää auttaisi. Toisaalta koneen riski joutua sellaisen tielle on häviävän pieni.
Mahdollisen varoitusjärjestelmän luomista pohtivassa artikkelissaan William Ailor ja Paul Wilde päätyvät siihen, että kappaleet pitäisi havaita jo ennen kuin ne ilmanvastuksen aiheuttaman kuumentumisen vuoksi hajoavat pienempiin osiin noin 80 kilometrin...
Hän on todella hieman salaperäinen...
Kuvat ovat yleensä naamion suojista otettuja.
Löysin yhden, joka voisi olla sama henkilö (runoilija myös)
http://insideofknoxville.com/2012/01/first-night-knoxville-2012-part-4-…
Saattaa kuitenkin olla vain hieman saman oloinen.
Tietoja on yhtä harvakseltaan:
https://studybreaks.com/2017/11/10/atticus-masked-poet/
Ainakin näissä teoksissa käsitellään lahtelaista jalkapalloa:
Reippaat sata vuotta / Jouko Heinonen
Reippaassa myötätuulessa / toimittanut Jarmo Mäkeläinen
On Kulma kunkku kuitenkin... Kulman pallon historiaa / Antti Paavilainen
Eteenpäin, ylöspäin : FC Kuusysin tarina 1934-2009 / Jukka Airo
Reipas 125 : lahtelaisen Reipas-yhteisön juhlakirja / Timo Taulo
Banaanipotku / Kai Pahlman
LPM:stä - Kuusysiin, 1934-1984 / Palloseura Lahti-69
Näistä helsinkiläisen, mutta Lahden Reippaassa lähes koko uransa pelanneen Kai Pahlmanin muistelmateos Banaanipotku löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069437
Mika Waltarin romaani Sinuhe egyptiläinen on julkaistu Suomessa ja Ruotsissa ruotsiksi useita kertoja. Laitan tähän luettelon eri painoksista. Olen aivan varma, että jokin näistä löytyy myös ruotsalaisista kirjastoista. Ole Torvaldsin käännös on lyhennelmä Waltarin hyväksymällä tavalla. Ensipainoksessa on 614 sivua, kun vastaavassa suomenkielisessä niitä on 779.
Sinuhe egyptiern, kääntäjä Ole Torvalds - Wahlström & Widstrand, 1946, 1947, 1950, 1955, 1983, 1987, 1993, 1997, 2003 - Schildt 1953, 1955 & 2008
2000-luvulla on käännöksestä ilmestynyt uusi painos siis sekä Suomessa että Ruotsissa, ainakin jälkimmäisen uskoisi helposti löytyvän isommista ruotsalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti...
Etsimänne teos on Mark Twainin Kapteeni taivaassa (Report from paradise, suom. Jorma Etto, 1958). Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
Mark Twainin Kapteeni taivaassa Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12065
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lainaamiseen tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti. Kirjastokortin saa odottaessa täyttämällä hakukaavakkeen ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Laulun nimi ei ole selvinnyt. Yleisradion Fono-tietokannasta löysin äänitteen, jolla on kansansävelmä nimeltä "Ei piru saa", mutta kysymyksessä on instrumentaaliesitys, joten siitä ei ole tässä apua. Samalla nimellä en löytänyt muita kappaleita. Todennäköisesti laululla on jokin toinen nimi tai muita nimiä. Lauluja pystyy jossain määrin etsimään laulun nimen ja alkusanojen perusteella, mutta jos sanat ovat laulun keskeltä, etsiminen ei aina onnistu eikä varsinkaan nyt, kun kirjastot ovat kiinni eikä laulukirjoja ja nuotteja pääse selailemaan.
Muistamanne sanoituksen kohta esiintyy kyllä esim. monessa 1900-luvun alun sanomalehdessä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut. Uusimmat avoimessa verkkokäytössä olevat lehdet ...
Tilastokeskuksen taulukoista voi valita haluamansa vuoden ja tarkastella elävänä syntyneiden lukumäärää.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/statfi…
Vuonna 1938 elävänä syntyneitä oli 76 695.
Illalla-runo sisältyy Kunnaksen esikoiskokoelmaan Villiomenapuu (WSOY, 1947). Sen voi löytää myös Kunnaksen runokokoelmat yksiin kansiin kokoavasta teoksesta Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia. Jo ennen Villiomenapuuta Illalla oli mukana Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (Otava, 1946).
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta tilastot.kirjastot.fi
Valitsemalla koko maan ja tunnusluvuista lainaus / asukas saamme tiedon, että v. 2020 lainattiin 12,81 kirjaa / asukas. Vuonna 2019 luku oli korkeampi, 15,67. Vuoden 2021 tilastot julkaistaan huhtikuun alussa.
Tällaista listaa ei valtakunnallisesti ole eikä ole mahdollistakaan ylläpitää, sillä Suomen yleiset kirjastot eivät ole yksi laitos, vaan lukuisa joukko itsenäisiä kunnankirjastoja. Niillä toki on laajaa yhteistyötä ja joista suurin osa toimii isommassa ryhmässä, niin sanotuissa kimpoissa.
Sinänsä puutelistan laatiminen olisi tietysti periaatteessa mahdollista. Niitä voisi luoda esimerkiksi kysynnän perusteella, monessa kirjastossahan on pitkät varausjonot. Suurin osa varatusta materiaalista on kylläkin uutuuskirjallisuutta. Tällaista voisi ehdottaa esimerkiksi omalle lähikirjastolle.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia eli esimerkiksi loppuunkulunut kirja voidaan korvata parempikuntoisella lahjoituksella. Myös...
Katedraalin on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon arkkitehtuurissa on vahvasti vaikutteita 1500-luvun venäläisestä kivikirkosta, joka sijaitsee Moskovan lähellä Kolomenskojessa. Uspenskin katedraali on rakennettu vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin ja vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868. Uspenskin Katedraalin rakentamiseen käytettiin tiiliä, jotka tuotiin Ahvenanmaalta Bomarsundin purettavasta linnoituksesta. 1960-luvulla katedraalia kunnostettiin ja sen kupolit kullattiin, ja korjaustyö valmistui kirkon satavuotisjuhliin 1968.
Uspenskin katedraalin historia, https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939.
Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo.
Eero Ojasen säveltämä "Laulu veden ja taistelijan tehtävistä" alkaa: "Vuorilla sataa, puro lähtee kulkemaan". Laulun sanoituksena on Matti Rossin samanniminen runo kokoelmasta "Soi, kivinen lanka". Runo kuuluu chileläiselle taiteilijalle Victor Jaralle omistettuun kokonaisuuteen "Ääni kansansa suuressa äänessä", jonka pohjalta Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen, Måns Hedström, Eero Ojanen, KOM-teatteri ja Matti Rossi rakensivat KOM-teatterin musiikkinäytelmän "Kaikki muuttuu". KOM-teatterin levytys laulusta sisältyy äänilevylle "Kaikki muuttuu" (Love Records, 1974). Myös Avaruuslintu-yhtye on levyttänyt laulun. Avaruuslinnun esitys sisältyy esimerkiksi cd-levylle Ojanen, Eero: "Opi perusasiat" (Siboney, 2002).
Lähteitä:
Rossi, Matti:...
Konelan Alppilan ja Vallilan autoliikkeet mainittiin jo aikaisemassa vastauksessamme. https://www.kirjastot.fi/kysy/moikka-oliko-konelalla-liike-joskus?langu…;
Muita Konelan autoliikkeitä Kallion seudulla emme löytäneet.
Vuosina 1983-1987 oli Malmilla useita autoliikkeitä. Esimerkiksi seuraavia löytyi Helsingin Sanomien aikakonetta tutkien:
Maan auto Valuraudantie 11, Volvo Malmi Takoraudantie 3, Autoliike Tomminen Oy Markkinatie 14, Konela Auto Takoraudantie 2, Malmin Autokulma Ky Traktoritie 1, Veho Malmi Takoraudantie 1
Lisätietoa voisi löytyä seuraavista teoksista:
Auto Suomessa : auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983 / U. E. Moisala (Autotuojat, 1983)
"Fiude" : sata...
Helsingin vanhoista tanssilavoista löytyy tietoa Timo Honkalan kokoamasta teoksesta "100v stadin jortsuja ja tanssimestoja : historian kertomaa ja tanssimuistoja vv 1950-70" (Books on Demand , 2017).
Alaotsikon aikarajauksesta huolimatta kertoo kirja myös tanssilavatoiminnasta ennen 1950-lukua. Käpylän lavoista mainitaan Vanhan Käpylän VPK:n lava, eli "Lemmenlaakso". Se sijaitsi paloaseman läheisyydessä ja VPK aloitti tanssilavatoiminnan siellä heti sodan jälkeen 1945 kesällä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille. 1950-luvulla lava purettiin ja puutavara myytiin omakotitalon rakennustarpeiksi.
Käpylän VPK järjesti tansseja jo tätä aikaisemmin Taivaskalliolla ainakin vuodesta 1926 alkaen. Lava rakennettiin seuratalon taakse:...
