Helsingissä on kolme kirjastoa, joissa on paperisilppuri asiakkaiden käytössä. Ne ovat Kannelmäki, Pohjois-Haaga ja Töölö. Ihan lähialueellasi ei siis valitettavasti ole kirjastoa, jossa on paperisilppuri.Helmetistä voit hakea kirjastoa palvelun perusteella:https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home
Viidalla ei ole montaakaan runoa, jotka suoranaisesti liittyvät vuoden 1918 tapahtumiin. Yrjö Varpio nimeää kirjassaan Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa kuitenkin kaksi Betonimylläri-kokoelmaan sisältyvää tekstiä: "Aiheita 'Vallankumous' ja 'Kapina' -runoihin Viidan ei tarvinnut hakea kaukaa. Kansalaissota, 'kapina', oli ollut Pispalassa Viidan nuoruusvuosina vielä tuoreessa muistissa ja lukuisten tarinoiden kohteena." Näistä lyhyt ja ytimekäs Vallankumous saattaisi jopa käydä etsitystä runosta. Ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä kuuluu seuraavasti: "Monttunsa reunalla metsikön takana / silmillä likainen liina tai lakana / 'Eläköön vapaus!' huusi mies." (s. 33) "Vaikka runo aiheensa puolesta liittyy kansalaissodan tapahtumiin...
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-...
William Wordsworthin runo Daffodils (1804) tunnetaan myös nimellä I wandered lonely as a cloud (runon ensimmäisen rivin mukaan).
Runon ovat suomentaneet Aale Tynni ja Aila Meriluoto.
Aale Tynnin suomennos sisältyy William Wordsworthin runojen suomennosvalikoimaan Runoja (WSOY, 1949, s. 89 - 90), antologioihin Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957, s.157 ja 1974 ja 2004, s. 329), Maailman runosydän (WSOY, 1998, s. 786 ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 570 – 571). Runoja-teoksessa suomennos on saanut nimen Mielikuvitus : VII. Muissa teoksissa Tynnin suomennoksen nimi on Vaelsin halki maisemain.
Aila Meriluodon suomennos Keltanarsissit on luettavissa Edith Holdenin teoksesta Luontopäiväkirja 1905 (The nature notes of an...
Kysyin asiaa viisaammilta ja heiltä sain vastauksen: "Ruotsia ei opeteta tavuttamalla, se on enemmän lausuntaa/eri äänejä (sj-ääni, tj-ääni jne) eli tällaisia kirjoja ei valittavasta löydy. Kirjoja vain isoilla kirjaimilla löytyy esim Helena Bross - Axel och Omar tai Klass 1b sarjoista."
Lisää kirjasuosituksia: "esim. Helena Bross: Bråkiga bokstäver, kirja kertoo lapsesta joka on alkamassa koulua ja jolla on lukihäiriö. En tiedä jos ikäluokka on sopiva, mutta kirja voisi kuitenkin olla kiinnostava."
Mieleeni tuli myös Celia-palvelu, josta kenties löytäisi koulussa luetun kirjan äänikirjana. Celia-tunnukset saa isompien kirjastojen asiakaspalvelutiskiltä, jos kyseessä on oppimisvaikeus tms. ongelma.
Näin alkaa Veikko Huovisen kertomuskokoelmaan Ronttosaurus sisältyvän tarinan Kajaanin linnan vanki päättävä nelisäkeinen runo. Kertomuksessa säkeet sepittää ruotsalainen runoilija Lars Vivallius (1605-1669), mutta mitä luultavimmin ne ovat Huovisen mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Huovisen tarinassa lähdeteoksena mainittu Kajaanin kaupungin historia ei todista päinvastaista, kuten ei myöskään Eino Cederbergin Kaksi Kajaaninlinnan vankia. Tyyliltäänkin loru muistuttaa enemmän Huovista kuin Vivalliusta, eikä se ole suinkaan ainoa laatuaan Huovisen tuotannossa, niin kuin Tero Viljasen vuonna 1994 julkaistu Parnasso-artikkeli Tiedettä tyhjästä eli mitä Ringa pakeni? osoittaa.
Vanhempi lehtori lienet, / koska on pupillit pienet / ja...
Emme omaa pätevyyttä lääketieteellisiin vastauksiin, mutta tässä suora lainaus Terveyskirjastosta.
Kohonneeseen verenpaineeseen liittyy lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien vaara. Tehokkaalla verenpainetaudin hoidolla vaaraa voidaan pienentää.
Verenpainelääkkeiden vaikutus perustuu pääasiassa kolmeen seikkaan: ne poistavat elimistöstä suolaa ja nestettä, vähentävät tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston toimintaa ja laajentavat verisuonia. Nämä tekijät johtavat kiertävän verimäärän vähenemiseen, sydämen kuormituksen ja syketiheyden alenemiseen ja ääreisverenkierron vastuksen vähenemiseen. Näiden vaikutusten seurauksena verenpaine alenee.
Lääkärikirja Duodecim
28.9.2020
Lääkealan asiantuntijalääkäri Pirkko Paakkari...
'The Ukraine' on neuvostoaikaisen käytännön mukainen englanninkielinen ilmaus viitattaessa Ukrainan alueeseen. Itsenäinen valtio Ukraina on sen sijaan vain 'Ukraine'. The-artikkelia näkee englanninkielisessä tekstissä silloin tällöin edelleen Ukrainasta puhuttaessa käytettävän, vaikka se olisi pitänyt jättää pois maan itsenäistyttyä.
https://time.com/12597/the-ukraine-or-ukraine/
https://theconversation.com/its-ukraine-not-the-ukraine-heres-why-178748
Official Names of Countries 2022 (worldpopulationreview.com)
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948....
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Kuva kannattaa liittää mukaan, se helpottaa tunnistamista. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista (muun muassa Bukowskis), joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille. Kuvaston taiteilijaluettelo ja Kuvataiteilijamatrikkeli.
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy tietoa nimien alkuperästä. Kotuksen mukaan Aada on mukaelma nimestä Ada. Ada taas viittaa vanhaan saksankieliseen sanaan Adel, joka merkitsee jalosukuista.
Nimen alkuperästä voi lukea lisää täältä: Aada - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Siellä jossakin on Laila Hietamiehen Lappeenranta-sarjan kuudes kirja. Sille on sarjassa jatkoa enää yhden kirjan verran: Lappeenranta-sarjan päättää Kallis kotimaa.
Lappeenranta-sarja:
1. Lehmusten kaupunki
2. Unohduksen lumet
3. Kukkivat kummut
4. Syksyksi kotiin
5. Koivu ja tähti
6. Siellä jossakin
7. Kallis kotimaa
Omakotitalo ei ole sanana suomen kielessä kovin vanha. Sana omakotitalo esiintyy vasta 1920-luvulta lähtien, sitä ennen käytettiin vastaavista taloista nimitystä pienasunto, yhdenperheentalo tai pieni asuintalo.
Omakotitaloista ja niiden rakentamisesta säädettiin ensimmäinen laki vuonna 1927, jossa myös määriteltiin omakotitalo ensimmäisen kerran. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden- tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Samalla valtio perusti lakisääteisen omakotitalorahaston (ARAVA-järjestelmä), joka myönsi lainoja korkeintaan 100 neliömetrin kokoiselle asunnolle 30 - 40 % lainaosuudella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(5701)
Myös...
Lauri Kalervo Kurkiala, alkuaan Groundstroem (1894–1966) oli suomalainen pappi ja jääkärieverstiluutnantti, joka palveli myös SS-Obersturmbannführer-arvoisena Saksan Waffen-SS -joukoissa.
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Kurkiala
-http://tinyurl.com/Ristin-ja-miekan-mies
-http://tinyurl.com/K-Kurkiala
Renny Harlin työskenteli Yhdysvaltojen uransa jälkeen jonkin aikaa myös Kiinassa. Suomessahan hän ohjasi vuonna 2021 Luokkakokous 3 – Sinkkuristeily -elokuvan. Harlinin Komisario Palmu -filmatisointia odotellaan viimeisten tietojen mukaan ensi-iltaan loppuvuodesta 2024. Tänä vuonna sai ensi-iltansa Harlinin Yhdysvalloissa ohjaama The Bricklayer -toimintaelokuva. Hän on työskennellyt myös valmistaen kauhuelokuvatrilogiaaThe Strangers. Vuonna 2021 Bulgariassa kuvattu kauhuelokuva Refuge ei Suomessa päässyt elokuvateatterilevitykseen, kuten ei myöskään edellä mainittu The Briclayer.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Renny_Harlin
https://www.imdb.com/find/?q=renny%20harlin&ref_=nv_sr_sm
https://www.is.fi/viihde/art-2000008610801.html...
Tuomas Salsten Sukunimi-info verkkosivuilla kerrotaan Enberg-sukunimestä. Nimen voi kääntää suomeksi "Katajavuori".
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/enberg.html
Lisäksi sivuille on koottu monia sukulinkkejä Enberg-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Enberg~enberg
Useimmat helmet-kirjastojen sukunimiä käsittelevät kirjat keskittyvät suomenkielisiin sukunimiin. Marianne Blomqvist on tutkinut Suomen ruotsinkielistä nimistöä seuraavissa kirjoissaan:
Personnamnsboken (Finn Lectura, 1993) Teos on yleisesitys maamme ruotsalaisista henkilönnimistä.
Vad heter finlandssvenskarna? (Svenska folkskolans vänner, 2006)
Från tillnamn till släktnamn i österbottnisk allmogemiljö (Svensk-österbottniska samfundet, 1988)...
Jalkapallon säännöistä päättävä kansainvälinen elin IFAB (The International Football Association Board) kertoo, että kolikonheiton voittanut joukkue saa valita yhden kahdesta vaihtoehdosta: 1) pelin aloittaminen tai 2) hyökkäyssuunnan päättäminen. Toinen näistä vaihtoehdoista siirtyy valinnan jälkeen kolikonheiton hävinneelle joukkueelle. Jos joukkue valitsee, mihin suuntaan se hyökkää, se ei siis aloita peliä.https://www.theifab.com/laws/latest/the-start-and-restart-of-play/#kick…
Mestarietsivä Peppunen -kirjoja ei toistaiseksi ole saatavina ruotsiksi. https://libris.kb.se/hitlist?d=libris&q=%22Oshiri+Tantei%22&f=simp&spell=true&hist=true&mf=&p=1https://helmet.finna.fi/
"Suomessa on käytössä lähes 130 000 erilaista sukunimeä. Niistä suomalaisia on noin 50 000 eli 40 % kaikista nimistä. Koko väestöstä suomalainen nimi on noin 77 prosentilla. Nen-loppuisia nimiä on noin 4 300 eli vain vajaat 4 % kaikista erilaisista sukunimistä."https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
